Elikkä seuraavanlainen ongelma on ilmennyt itsellä, ostin keittiökaapin alle sijoitettavan loisteputkivalon pistokerasialla bauhausista, sain kyseisen vehkeen kytkettyä seinään, ja kaikki toimii loistavasti, mutta kun panin valot kiini yöllä, niin huomasin että loisteputkessa on todella pientä hehkumista.
Aluksi arvelin, että valaisimen mukana tullut loisteputki on huono laatuista ja ostin uuden OSRAMIN siihen, tämä ei kuitenkaan korjannut tilannetta. Seuraavaksi vaihdoin valaisimen uuteen kaupasta, tämäkään ei korjannut tilannetta.
Missä mahtaa olla vika?
Aluksi arvelin, että valaisimen mukana tullut loisteputki on huono laatuista ja ostin uuden OSRAMIN siihen, tämä ei kuitenkaan korjannut tilannetta. Seuraavaksi vaihdoin valaisimen uuteen kaupasta, tämäkään ei korjannut tilannetta.
Missä mahtaa olla vika?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Paljos oli
-oikosulkuvirta?
-PE-johdon jatkuvuusarvo?
-vikiksen laukaisuvirta?
-vikiksen laukaisuaika?
Nykyisen standardin mukaan oikosulkuvirtaa ei tarvitse mitata vikavirtasuojatuista piireistä.
Oliskohan valaisimen asentaja sekoittanut nollan ja vaiheen keskenään valaisimen liitännässä?
Loisteputkivaloilla tuo on aivan normaalia, ei ole missään vikaa. Loisteputki on niin herkkä tekemään valoa, että vaikka kytkimellä on sähkö katkastui, niin sähköjohtojen kapasitiivinen vuotovirta riittää heikkoon valon tuottoon. Pistorasialiitännällä voi olla jännite valaisimessa riippuen tulpan asennosta pistorasiassa, kun kääntää tulpan, saattaa hämyvalo loppua.
Tarkoitat varmaan vanhan standardin mukaan? Nyt täytyy, koska oikosulku voi tapahtua, myös L ja N välillä. Silloinhan ei vvs toimi!
"Nykyisen standardin mukaan oikosulkuvirtaa ei tarvitse mitata vikavirtasuojatuista piireistä."
Ja höpöhöpöhöö. Sen sijaan vikavirtasuojan laukaisuvirtaa ja -aikaa ei yleensä valaisinasennuksissa tarvitse mitata, koska valaistusta ei yleensä tarvitse vikavirtasuojata. Ja niissäkin asennuksissa jotka vikavirtasuojan vaatii, ei sen laukaisuaikaa ja virtaa tarvitse enää uudestaan mitata jos kyseessä olemassaolevaan vvsk-suojattuun ryhmäänä tehtävä lisäys. Missään tilanteessa VVSK ei poista vaadittavia oikosulkuvirtamittauksia ja -vaatimuksia.
"ostin keittiökaapin alle sijoitettavan loisteputkivalon pistokerasialla"
-Eli valaisimen takia ei tarvi vikavirtaa mitata, mutta siihen kuuluvan pistorasian takia kyllä.
Maadoitus puuttuu!!
Ei tuossa mitään vikaa ole, kaverillakin vilkkuu pienoisloisteputki keittiön työpöytä valaisimessa ja samassa ryhmässä on jääkaappi. Jääkaappi joskus sammuessaan antaa sähköpulssin joka välkyttää valaisinta. Asennukset ja jääkaappi on uudet ja tarkistetut tämän vilkunnan takia, varsinaisesti vikaa ei mistään löytynyt. Oikosulkuvirrat ja vvsk:n laukaisuaika on riittävä.
"Nykyisen standardin mukaan oikosulkuvirtaa ei tarvitse mitata vikavirtasuojatuista piireistä."
Asia kävi ilmi Sähköinfon järjestämässä "Pienjännitesähköasennukset uudistuu 2012" -koulutustilaisuudessa, jossa käsiteltiin 1.1.2013 voimaan astuvaa uutta SFS6000 standardia. Standardia pitää osata tulkita oikein.
Setin ylipäällikkö sanoi, että oikosulkuvirran mittaus on turha tehdä vikavirtasuojatuista piireistä, kun sillä ei mitään lisähyötyä saavuteta. Vikavirtasuojan laukeaminen saa olla enintään 30mA / 0,3 s, kun johdonsuojakatkaisijalta tai sulakkeelta vaadittava oikosulkuvirta on tavallisesti satoja ampeereita / 0,4 s. Vikavirtasuojan lisäksi pitää silti olla piirissä johdonsuojakatkaisija tai sulake.
Nyt puhutaan vikasuojauksesta, kun tarkoitetaan oikosulkuvirran mittaamista. Se tarkoittaa oikosulkua vaihejohtimen ja suojamaajohtimen välillä, jonka seurauksena sähkölaitteen metallikuorissa esiintyy kosketusjännite.
Oikosulku vaihejohtimen ja nollajohtimen välillä saa kestää useita sekunteja, tai vaikkapa tuntejakin, kunnes suojalaite lopulta toimii. Siitä ei aiheudu sähköiskun vaaraa, koska metallikuoressa kosketusjännitettä ei esiinny. Tulipalo seuraa ennenpitkää, jos sulake on valittu vääränkokoiseksi suhteessa johtimen poikkipinta-alaan. Itse asiassa oikosulkuvirtasuojaus vaiheen ja nollan välisessä viassa tarkoittaa johtimen ylikuormitussuojausta.
Mutta oikosulkuvirran mittaamisella/laskemalla todennetaan, että sulake on oikean kokoinen, kyseiselle ryhmäjohdolle. Eli oikosulkuvirta on mitattava vaikka käytössä olisikin VVS.
Jos lukisit edellisen tekstini ajatuksella ja jos olisit asioista oikeasti perillä, ymmärrät että oikosulkuvirran mittaamisella ei saavuteta mitään lisähyötyä puheena olevassa asennuksessa, kunhan vikavirtasuojakytkin toimii vaaditulla tavalla. Oikosulkuvirtaa ei siis vaadita mitattavaksi, pelkästään silmämääräinen tarkastus sulakkeen / johdon poikkipinta-alasta riittää 30 mA:n vikavirtasuojatuissa ryhmissä.
Oikosulkuvirta mitataan vikasuojauksen toimivuuden varmistamiseksi sellaisista johdoista, joissa ei ole vikavirtasuojausta. Oikosulkuvirran mittauksella ei varmisteta johdon ylikuormitussuojauksen toimivuutta.
Toisaalta, saahan sen mitatakin, jos siitä tulee itselle hyvä mieli.
"Ei saavuteta lisähyötyä"
Mitäs meinasit laittaa pöytäkirjaan kohtaan oikosulkuvirta? Kirjoitatko siihen että ei mitattu koska ei saavuteta lisähyötyä koska vikavirtasuojattu ryhmä?
No ei nuo arvaukset ihan oikeaan osuneet. Vikavirtasuoja ei poista oikosulkuvirta mittausta taikka tarkastelua. Minun arvaukseni on tämmönen, vikavirtasuoja huolehtii kosketusjännitteen pysymisen sallituissa rajoissa, eli 0,4 sekunnissa tapahtuu poiskytkentä. Nollan ja vaiheen välillä tapahtuvassa oikosulussa vikavirtasuoja ei auta , vaan sulakkeen tulee laueta määräysten mukaisessa ajassa pienimmällä sallitulla oikosulkuvirralla. Mittauksen sijasta riittänee laskennallinen tarkastelu tai taulukkotarkastelu, jossa nähdään suurin sallittu kaapelipituus käytetylle ylivirtasuojalle.
No on se kumma, kun ei ymmärretä vikasuojauksen ja ylivirtasuojauksen eroa... Wanha kipinä saisi myös poistua jo eläkkeelle...
Jaa että ylivirtasuojauksen toteutumista ei tarvitse enää tarkistaa. Oikosulkuvirtamittauksella ne huonot liitokset, yms. vasta paljastuu.
Mitenkäs niin? Ei oikosulkuvirtaa tarvitse mitata kuin epäedullisimmasta pisteestä, jolloin kun oikosulkuvirta on riittävä siinä pisteessä, on se automaattisesti riittävä myös muissa pisteissä. Miten oikosulkuvirran mittaus paljastaa mitään huonoja liitoksia, sellaisessa pisteessä mistä sitä ei edes tarvitse mitata (tai muutenkaan).
"Miten oikosulkuvirran mittaus paljastaa mitään huonoja liitoksia, sellaisessa pisteessä mistä sitä ei edes tarvitse mitata (tai muutenkaan)."
Olisko ihan ohmin lain perusteella.
Ohmin lain perusteella paljastuu huonot liitokset sellaisista pisteistä, joista oikosulkuvirtaa ei mitata, eikä tarvitse mitata? On se ohmin laki aikamoinen kristallipallo. Edelleenkään kun oikosulkuvirtaa ei joka ikisestä pistorasiasta tarvitse mitata, vain epäedullisimmasta pisteestä. Joten kerrotko miten ohmin laki paljastaa huonot liitokset siellä mistä oikosulkuvirtaa ei mitata?
"Miten oikosulkuvirran mittaus paljastaa mitään huonoja liitoksia"
Mietipä sitä...
Hyvän lainauksen teit kun otit vain lauseen alkuosa. Luepa koko lause ja mietipä itse.
Mahdollisesti valaisimen sähköjohtoon indusoituu virtaa viereisistä jännitteellisistä johtimista. Naapurilla vilkkuvat energiansäästölampuilla varustetut pihavalot yöllä (energiansäästölamppujen kondensaattori (tms.) kerää varausta ja kun sitä on tarpeeksi, yrittää sytyttää lampun, siksi välkähtely).
Taitaa olla ufojen tekosia tuo välkkyminen, niinkuin tuon "pöytäkirjan" kin kommentti... eihän pöytäkirjaa edes tarvitse tehdä yksinkertaisen pienimuotoisen asennuksen oikeellisuuden toteamiseen....
Laittaisi nyt ensiksi sen maadoituksen kuntoon, vaikka nollaamalla.
Vielä tuohon oikosulkuvirran mittaamiseen:
Lukekaa SFS 6000 / 2012 sivulta 357 kohta 61.3.6.1.
Siinä mainitaan mm. näin:
" HUOM. 1 Jos poiskytkentälaitteena käytetään vikavirtasuojaa I delta n < 500 mA, vikavirtapiirin impedanssia ei normaalisti tarvitse mitata."
Lukekaa tuo mainittu kohta joka tapauksessa kokonaan, viisastutte lisää.
Niin, tuossa kohdassa puhutaan _vika_virtapiiristä, nollan ja vaiheen väliltä se oikosulkuvirta pistorasiaryhmistä yleensä nykyisin mitataankin.
No ei todellakaan! Oikosulkuvirta mitataan suojamaajohtimen ja vaihejohtimen välistä TN-S -järjestelmässä.
Oletko koskaan nähnyt asennustesteriä, taikka tutustunut mitä mittauksia sillä voi tehdä ja missä tarkoituksessa?
Kyllä olen nähnyt useita erimerkkisiä asennustestereitä ja mittauksia olen myös käytännössä tehnyt varmasti enemmän, kuin sinä ja muut inttäjät. Tiedän myös, mitä pitää mitata, mistä ja miksi.
Kummallista vänkäämistä selvästä (ei näköjään ole kaikille sittenkään selvää) asiasta. Lukekaa standardia, niin ei tarvitse väitellä. Ja ottakaa selvää, mitä tarkoittaa vikasuojaus ja mitä tarkoittaa kaapelin/johdon ylikuormitussuojaus.
En enää palaa tähän aiheeseen, saatte pitää luulonne.
Oikosulkuvirta mikä asennuksista vaaditaan dokumentoitavaksi on L-PE välinen .
Useilla asennustestereillä on mahdollisuus mitata myös L-N ja L-L väliset oikosulkuvirrat. Näitä ei standardi vielä vaadi dokumentoitavaksi.
Tai oikeastaan vaaditaan mitattavaksi silmukkaimbedassi josta sitten mittarit itse laskee oikosulkuvirran, mutta tarkan virran saa jos itse laskee virran mittarin osoittavasta jänniteestä ja silmukkaimbedanssista. Toiset mittarit käyttää laskennassa arvoa 230V eikä mitattua jännitettä.
Eli olet edelleen sillä kannalla että vikasuojauksen testaus riittää, oikosulkusuojauksesta ei tarvitse välittää. Siis puhutaan pistorasiaryhmästä jossa on vikavirtasuoja ja sen toiminta testataan (vikasuojaus).
Pitäisi tällä palstalla olijoiden harrastaa enempi luetun ymmärtämistä eikä paaskan jauhantaa selvästä asiasta joka on standardeista luettavissa.
Miksi pienjännitteen yhteydessä käytetään huonoja termejä? Puhutaan ja kirjoitetaan oikosulkuvirrasta, vikavirrasta, vikasuojauksesta ja vikavirtasuojakytkimestä.
Mahdollisia vikatyyppejä ovat esimerkiksi ylikuormitus, oikosulku, maasulku ja vaihekatkos. Oikosulku on vika, joten oikosulkuvirta on vikavirtaa. Kuitenkaan vikavirtasuojakytkin ei nimestään huolimatta oikosulkuvirtaa huomaa, koska se on maasulkusuoja, joka reagoi maasulkuvirtaan. Saman nimeämisperiaatteen mukaan johdonsuojakatkaisijakin pitäisi olla nimetty vikavirtasuojakatkaisijaksi.
Eli tuo vikasuojaus on huono termi, kun sillä tarkoitetaan vain maasulkusuojausta. Aiemmin käytetty kosketusjännitesuojaus oli täsmällisempi termi.
Nykystandardin mukaiset termit ja nimikkeet kannattaisi opetella myös vanhojen jäärien.
Käyttöönottotarakastuspöytäkirjan täyttöohjeesta: (ST 51.21.05)
4 Syötön automaattinen poiskytkentä
Mitattaessa silmukkaimpedanssin ja oikosulkuvirran arvot on nämä mittaukset tehtävä ja merkittävä pöytäkirjaan keskuskohtaisesti siten, että merkinnöistä selviävät sekä keskuksen että epäedullisimman pisteen arvot. Joissain tapauksissa näitä epäedullisimpia pisteitä voi löytyä useampia käytetyistä johdinpoikkipinnoista ja sulakkeista riippuen. Jos käytetään vain laskennallista varmistusta, on pöytäkirjan liitteenä oltava kyseiset laskutoimitukset ja mittausten osalta riittää suojajohtimien jatkuvuuden tarkastaminen.
Kohdassa ilmoitetaan myös käytetyn suojalaitteen tyyppi ja nimellisvirta. Katkaisijoissa ilmoitetaan katkaisijan asetteluarvot kohdassa ”Nimellisvirta”.
JOS POISKYTKENTÄLAITTEENA KÄYTETÄÄN VIKAVIRTASUOJAA IΔn ≤ 500 mA, VIKAPIIRIN IMPEDANSSIA EI NORMAALISTI TARVITSE MITATA.
Vika-ja oikosulkusuojauksen ero
http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/artikkeleita/sahkotekniikka/fi_FI/vika-ja_oikosulkusuojaus/
Nyt tuli kyllä sen verran ammattitermisiä vastauksia, että ei tavallisena ihmisenä meinaa ymmärtää mitään..
Lampun mukana tulleista ohjeista homma näytti "vähän" yksinkertaisemmalta, kun kyse kuitenkin kahesta ruuvireiästä ja komesta johdosta joita piti liittää sokeripalan avulla lampuun.
Taitaa olla niin, että pitäisi pyytää sähkömies avuksi.
Anna poikien puhua. Sulla tulee varmaan siihen loistevalolle ainoastaan kaksi johtoa. Sininen ja ruskea? Sininen on niin sanottu N, josta suoritetaan nollaus KEV-liittimeen (kelta-vihreä). Toki itse sitä ei saisi suorittaa. Eikä siitä saisi jatkua sähköt mihinkään muualle.
Aina näissä tilanteissa sanotaan että kutsu sähkömies paikalle. Ylläolevan viestiketjun luettuani en kyllä uskalla sitä "ammattilaista" kutsua, eivät tunnu tietävän miten ne hommat tulisi tehdä. Taidan soittaa naapurin Unskan pojalle, se kävi pari vuotta sitten pari kuukautta ammattikoulussa sähköasentajalinjaa kunnes vaihtoi levyseppähitsaajalinjalle. Pätevä kaveri.
Itsellä on halpa liiketunnistin joka ohjaa elektronisella kuristimella varustettua 18W loisteputkea. Näyttää vilkkuvan iloisesti silloin kun ei pala. Käänsin valon pistotulpan mutta ei auttanut. Tuskin tuo paljoa virtaa vie, niin vilkkukoot.
liiketunnistinta ei saa kytkeä loistevalaisimeen, tulipalovaara!
Taas on maallikot asialla, ette tedes tiedä mistä puhutte, joten olisi aika lopettaa ennenkuin kukaan kuolee teidän sekojuttujenne takia.
loisteputkivalo hehhkuu, jos laitat ilmapallon, mitä olet hangannut hiuksiisi sen viereen.