Mitä käytätte ummetuksen hoitoon?

UMMETUS AIHEUTTAA LIMAA ULOSTEISIIN, KOSKA PERÄSUOLI ERITTÄÄ LIMAA SAADAKSEEN TAVARAN KULKEMAAN. VISIBLINIÄ EN SUOSITTELE AINASKAAN PAHENTAA VAAN MUN UMMETUSTA.

KOKEILE KUIVATTUJA LUUMUJA!

Kokeile psylliumvalmisteita tai Lepicolia, jossa myös psylliumia. Myös Bioteekin Elinvoimakuitu on hyvä. Vi-Siblin vain lisää ummetusta, en suosittele.

Jätin viljat ja kas kummaa vatsa toimii ihan normaalisti joka päivä eikö tarvitse piereskellä.

Aamulla vettä 5-8 desiä tyhjään mahaan kanssa.

Päivän aikana 1-2 litraa.

Ei limuja.

ruisleipää kun syö joka päivä, ja käy aamulla tarpeillaan heti aamiaisen jälkeen, ei ole ummetusta

Oletko miettinyt ruokavaliotasi. Se on ensimmäinen asket ummetuksen hoitoon. Säännölliset ateria-ajat 3 -4 tunnin välein. Täysjyväleipää, vehnäleseellä terästettyä hiutalepuuroa, pari desiä puolukkaa, vadelmaa, mansikkaa; juomaksi piimää ja päivän mittaan muutama lasillinen vettä. Rouhittua pellavaa, liotettuja luumuja ja viikonoita. Liikuntaa, jotta vatsa saa "sisäistä hierontaa". Ruokavalio on turvallisen keino. Jätä pois karkit, limsat, pikaruoat, pullat, keksit, sipsit ja raksut, syö kunnon ruokaa.

Kokeile Aloe Vera-juomaa, se nopeuttaa aineenvaihduntaa ja tasapainottaa vatsantoimintaa, ja saa muutenkin vatsan voimaan paremmin. Suosittelen! Kysy lisää; [email protected]

Ummetus voi olla merkki raudanpuutteesta.
Joka aamu leseitä jonkun jogurtin tai muun kanssa.
Vesi auttaa näin kuten neuvottiin tyhjään vatsaan, samoin ruokailun säännöllisyys.

Viljat juurikin aiheuttavat ummetusta, jos ne eivät sovi.

Silloin ne jötetään pois ja kas kummaa kaikenlaiset oireet häviää.

Ruisleipä on pula-ajan ruokaa, eikä sovi nykypäivään.

Ruoka olkoon lääkkeesi!


Hyviä rasvoja:

Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA


Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.





Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.


Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.





Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.



Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.





Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 225 g hiilihydraattia päivässä.





Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.







Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm