Asiaahan on koluttu varmaan tälläkin palstalla mutta kertokaahan äidit, mikä on motivoinut/motivoi pudottamaan painoa, mikä laittaa liikkeelle ja mikä estää istahtamasta sohvalle suklaalevyn kanssa..kertokaa ihmeessä myös millä olette korvanneet herkuttelun..
Itse olen hakenut motivaatitoa jo vuosia ja _mikään_ ei toimi...
Painoa on liikaa n. 15kg
Olen yrittänyt puhua itselleni järkeä, olen miettinyt asiaa äitinä , esimerkkinä lapsille, oman kropan kannalta, tulevaisuuteni kannalta, ulkonäön kannalta ja kun vieläpä TIEDÄN että liikunnasta tulee hyvä fiilis, kun en ole aina tällainen ollut...
Tekosyitä riittää aina, vaikka viikossa on seitsemän päivää ja vain akhtena päivänäv iikossa lasten harrastukset vievät aikaa...hohhoijjaa... eli kertokaa nyt vielä jtn mikä minua motivoisi...
Itse olen hakenut motivaatitoa jo vuosia ja _mikään_ ei toimi...
Painoa on liikaa n. 15kg
Olen yrittänyt puhua itselleni järkeä, olen miettinyt asiaa äitinä , esimerkkinä lapsille, oman kropan kannalta, tulevaisuuteni kannalta, ulkonäön kannalta ja kun vieläpä TIEDÄN että liikunnasta tulee hyvä fiilis, kun en ole aina tällainen ollut...
Tekosyitä riittää aina, vaikka viikossa on seitsemän päivää ja vain akhtena päivänäv iikossa lasten harrastukset vievät aikaa...hohhoijjaa... eli kertokaa nyt vielä jtn mikä minua motivoisi...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eipä sinua kauaa taida mikään motivoida. Olet asian kanssa, kuin tupakanpoltton lopetusta suunnitteleva nikotinisti. Yrittää,luovuttaa,unohtaa,yrittää luovuttaa, unohtaa.
Kaikista tärkein ei ole puntariin tuijotus, vaan elämäntaparemppa. Molemmilla nikotinistilla ja sulla. Pois pahasta tavasta.
Mieti mitä syöt, miten paljon syöt. Paljon,liian usein jotain liikaa.
Vähennä rasvaa, vaihda suklaalevy kevyempään levyyn. Jos on pakko ostaa osta vaikka se sokeriton hyllystä. Tai osta jotain omppua järsittäväksi. Se suklaalevy ostetaan kaupasta paljon ennen sohvalle istumista.
Pulla vaihda keksiin. Ja vähennä leipää tai tavaraa leivän päällä.
Pienillä muutoksilla voi muuttaa lopulta isompiakin asioita, kuten tapojaan.
Tai sitten voit kärvistellä jatkuvilla laihdutuskuureilla vähän väliä.
Jos ajatellaan kuntoilua, ala kävellä, käy vaikka uimassa lasten kanssa ja yksin. Ota jotain pientä liikuntaa viikolle mukaan ja merkkaa ne ylös.
Jaa et mikä motivoisi, mene lasten kanssa ulos, liiku,leiki,naura ja riehu. Hyvä olo tulee kotiin asti.
Näin olen itsekkin ajatellut, että olen kuin tupakoitsija :)
Olen yrittänyt sitäkin etten "ala laihduttamaan" enkä ota kiirettä kilojen tiputtamisessa vaan nimenomaan remontoin elämäntapani koska tiedän kyllä ettei laihdutus"kuureilla" saa mitään pysyvää aikaiseksi..
"Jaa et mikä motivoisi, mene lasten kanssa ulos, liiku,leiki,naura ja riehu. Hyvä olo tulee kotiin asti." Sepä se, kun _tiedän_ että liikunnasta tulee hyvä mieli ja käymme lasten kanssa ulkona (toki enempikin pitäisi käydä, töiden jälkeen kun ei muka ehdi...) ja tiedän että jos menen jumppaan tms niin mieli on paljon åarempi kuin suklaalevyn jälkeen... mutta se lähteminen...miten houkuttelevalta se sohva kuulostaakaan kun pitää valita lähteä vai jäädä..
Ja se laskee motivointia kun tuntuu että pitäis liikkua se kolme, neljä kertaa viikossa että "siitä on jotain hyötyä" vaikka järki kertookin että minun tapauksessani jo varmaan se kerta viikkoon yksin jumpassa tekisi hyvää... ja se, että katsoisi mitä syö...
Ongelmana on nimenomaan makeat ja suolaiset _herkut_, ei niinkään itse ruuan määrä tai liika rasvaisuus... herkkuja on vaikea syödä kohtuudella, jos ostan karkkipussin tms syön sen heti, jäätelöpaketista syön heti puolet ja seuraavana päivänä toisen puolen.....
Liikkua ei tarvitse 3-4 kertaa viikossa. Yksi kertakin riittää.
Ja jos ostat jäätelöitä itsellesi älä osta pakkaa, jos kerran syöt sen yksin. Osta vaikka eskimo tai muu pienempi jäätelö. Sipsejäkin saa nykyisin pienissä pusseissa. Ja karkkia löytyy pienemmissäkin pakkauksissa. Miten olisi enemin irtokarkkia eurolla, kuin iso pussi 2,5 eurolla.
Sun pitää vain tehdä se ostovalinta kaupassa. Jos sokeri himottaa, osta vähän, mutta älä hamsraa itsellesi kaappeihin herkkuja.
Paino ei ainakaan enään nouse, ja alkaa tippua tosi hitaasti pikkuhiljaa.
Mä en koskaan sitä motivaatiota löytänyt kuin korkeintaan viikoksi. Sit ahminta alkoi taas.
Mä onnistuin välillä pudottaa 91kg:sta yli 20kg (painoin parhaimmillaan 65kg) alle vuodessa, mutta sitten taas lihoin ja painoin 80kg.
Mulla ei kertakaikkiaan auttanut mikään muu kuin opetella vihaamaan ruokaa. Yökkäilin ruoalle, kuvittelin sen tekevän minulle pelkästään pahaa. Söin pieniä määriä ja nekin heti oksensin pois. Oksentelin ruokaa parin viikon ajan. Sen jälkeen söin jotain 500kcal max per päivä ja laihduin nopeasti.
Tuosta aikaa reilu vuosi ja painan 59kg.
Nykyään syön terveellisiä ruokia, mutta max 1000kcal/pvä.
En suosittele mun tapaa laihduttaa kellekkään. Mulla ei vain muu toiminut.
"Hyviä tapoja on hankala kehittää, huonot tavat syntyvät itsestään." Niin totta tuo sanonta...
En tiedä mikä sinua motivoisi, mutta kerronpa mikä minua motivoi. Jos joku kolahtaisi sinuunkin.
Olen tullut erittäin tietoiseksi niistä haitoista mitä ylipainolla minulle on. Näitä jopa "suurentelen" koska ne motivoivat pysymään ruodussa. Ylipainon haitat minulla: selkäkivut (oikeasti johtuvat muustakin, mutta tässä kohtaa saa liioitella :)), tyytymättömyys itseen, joudun pukeutumaan toisin kuin haluaisin. Tuo tyytymättömyys itseen heijastuu moneenkin, mm. sosiaalisiin tilanteisiin, seksielämään, mielialaan. Eli kun alkaa tehdä mieli syödä huvin vuoksi, palauttelen näitä haittoja mieleeni ja usein se jarruttaa, jopa lopettaa liian puputtamisen.
En ole enää pariin vuoteen ostanut kotiin isompia määriä niitä herkkuja joihin tiedän sortuvani. Ei mitään "vierasvara"jäätelöitä, suklaita tms. jos vieraat ei oikeasti ole sovitusti tulossa ihan lähiaikoina. Jos haluan ostaa jotain ns.herkumpaa muille perheenjäsenille, ostan sellaista mitä itse en niin välitä syödä, esim. keksit jätän rauhaan eli ovat loistava vierasvara ja niitä pystyn itsekin syömään sen 1-2 ilman tarvetta tuhota koko pakettia.
Sitten kun herkuttelen, ostan pieniä määriä. Ihan sama mikä jättitarjous on, maksan suklaasta mielellään hieman enemmän kuin että ostan jonkun "kolme levyä viidellä eurolla" -tarjouksen, jonka sitten mätän itseeni parissa päivässä.
Toimivin juttu mulla on kuitenkin liikunta. Kun treenaan (kuntosali, kotijumppa), siitä tulee niin hyvä olo henkisesti ja fyysisesti ettei vaan tee mieli tuhota tuloksia liikasyömisellä. Ja kun liikuntaa on ehtinyt harrastaa sen verran että se jo näkyy ja tuntuu kropassa, sitä enemmän se motivoi syömäänkin kunnolla. Siis oikeasti kunnolla, kunnon ruokaa, ei jotain sokeri-ja rasvahöttöä. Olet oikeassa että pienikin määrä on parempi kuin ei mitään. Mulla on pienet lapset eli omaa aikaa on vähän. Silti päätin viime kesänä että revin ajan kahteen kuntosalikertaan viikossa vaikka mistä. Tietenkin se edellyttää lastenhoitoapua, mutta samalla olen myös tinkinyt muusta eli hoidan ostokset lasten kanssa, tilaan postimyynnistä jne. jotta se aika minkä saan vapaata lastenhoidosta, voi mennä liikuntaan. Kotijumppaohjelmaa olen kokoillut netistä ja lehdistä, vinkkejä löytyy esim. treeniblogeista ja youtubevideoista. Lapset tanssii ja jumppaa omiaan vieressä kun äiti tekee omaa treeniohjelmaa.
Mullakin olis se 15 kiloa pudotettavaa, siitä 4-5 kiloa on raskaus-ja kotiäitiysaikana tulleita ja loput niitä ikuisuuskiloja, joita olen laihduttanut sen 15 vuotta... Ne kymmenen kiloa istuvat niin tiukassa, että en tiedä millä ne lähtisi. PItäisi syödä radikaalisti vähemmän, kai. Katsotaan sitten kun sinne päästään. :)
Tsemppiä sulle myös!
Itselläni on nyt menossa 9 päivä jo näitä 30 day kapselit. Kiinteyttää maha ja jalka läskiä, poistaa läskiä, samalla paino putoa.. 1kk tippuu 2 vaatekokoa, siksi aloin käyttää noita.. Tsemppiä ;)
Luin 30 days mainosta, jossa kehoitettiin myös jättämään pois mm. sokeri, vehnäjauho ja peruna. Jo pelkästään sillä laihtuu, ei tarvitse ostaa mitään huuhaa-pillereitä. :)