vie se tallo tee mitä lystäät...sinä voitit. olet vahva. en taistele sinua vastaan. kerran on särkyvä minunkin sydämeni ja jos sen aika on nyt niin olkoon...en voi ikuisesti paeta sitäkään. tee valintasi tai jos teit sen jo niin hyväksyn sen... kohta olen vapaa ja näen elämän totuuden...ja nyt ulkoilemaan huhhuh...
mulle on ihan sama...
ota sydämeni
6243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En tallo sydäntäsi, olet liian heikko edes siihen, en tee sinulle samoin mitä teit minulle.
Ostit minut pois, rahalla hiljaiseksi, se on kuule alhaisinta mitä kaverille voi tehdä.
Rahalla... voi helvetti... tiedät että raha ei minulle mitään merkitse.
Ei ole koskaan merkinnyt, ei merkitse edelleenkään.
Olisit edes keksinyt jotakin raflaavampaa.
Tässä tapauksessa.
Sait minut pois siitä mikä minulle kaikista eniten merkitsi. Annoin itsestäni kaiken, koko sydämeni. toivottavasti teillä nyt menee hyvin, en vaan usko koska kaikenmaailman jamppatuomiset käy kilpailijoille itkemässä miten huonosti asiat on.... vaikka ennen eivät olleet edes kavereita.
Sitä sattuu tuollatavalla..... :):)
tiedä millaista on olla kun tuntee niin paljon... ei silloin mitään "normielämää" vietetä kun ihmisiin ei saa kiintyä eikä hyvästejä voi jättää.. en ikinä ole pitänyt avautumisesta julkisesti...kun on herkkä niin on minkä sille voi. hyödyttääkö se jotain tänne huudella sitä en tiedä.. kyllä sitä haluis olla kuin muut ja on sitä yritettykin.. sitä vain yrittää pitää itsensä kasassa tässä elämässä keinolla millä hyvänsä. tietää vain sen että on vain yksi mahdollisuus antaa sydämensä mutta ei voi vaatia ketään ymmärtämään saati kantamaan sellaista taakkaa minun kanssani...
niin, ymmärrän tai noh en ehkä kuitenkaan voi.
Miksi kohtasimme, en tiedä. Olisin mieluummiin ollut kohtaamatta. Teit niin lähtemättömän vaikutuksen. Vaikea on nyt kasata itseni uudelleen. Pääsimme toisiemme niin syvälle sisälle. Kaikki yhteiset ajat, niin hyvät kun pahat.
Kaipaan sinua ihan liikaa siltikin... Tiedän, että aika yhteinen ei koskaan enää palaa.
En kenenkään toisen kanssa koe mitään lähellekään vastaavaa...
Annoit kaiken loppua... olin liian lähellä sinua.
Samaan flowhun en enää koskaan edes halua, en voisi edes kuvitella kenellekään kirjoittavani runoa kännykkään, kertoa 1-vuotistunnelmia, kirjoittaa pitkiä ja syvällisiä viestejä. Avautua koko elämäni edestä.
Sen kokee vaan kerran.
Mikä on se pointti??
mustavalkoisina kun yritän vain pitää itseni kasassa.. yritän kantaa koko maailmaa selässäni...miten sen voisinkaan selittää.. olen vain niin herkkä että se on iso taakka toiselle ihmiselle kantaa minua silloin kun sitä tarvitsen.. vain yhdellä ihmisellä on mahdollisuus päästä minun sydämeeni mutta kestääkö se varmasti?