http://www.youtube.com/watch?v=Rz9uCJV54tw
Vaivutan itseni tunnetilaan. Tilaan jossa järjen ajatuksille ei anneta valtaa se on vaan se joksi kaikki tunnen. Tunnetilan intenssiivinen rajattomuus jossa kaksi toisistaan erottuvaa atomia tulee yhtenäiseksi. Vetovoiman maagisuus viettelee sulautuen kokonaisuuden kappaleeksi lämmön vaikutuksesta, kuumottavan sietämätön vaikutus on miltei mahdottoman vaikeaa ymmärtää, se riipii sisällä mylläten pienintäkin kipinää käyttäen. Tunnereaktio on niin suuri kuin yksi saareke jonka ympärillä on tulen palava kipinänliekki, se hehkuu punaisena mahdollisena valtaansa käyttäen...
täydellistä syttymistä.. olisiko se joskus mahdollista?
Vaivutan itseni tunnetilaan. Tilaan jossa järjen ajatuksille ei anneta valtaa se on vaan se joksi kaikki tunnen. Tunnetilan intenssiivinen rajattomuus jossa kaksi toisistaan erottuvaa atomia tulee yhtenäiseksi. Vetovoiman maagisuus viettelee sulautuen kokonaisuuden kappaleeksi lämmön vaikutuksesta, kuumottavan sietämätön vaikutus on miltei mahdottoman vaikeaa ymmärtää, se riipii sisällä mylläten pienintäkin kipinää käyttäen. Tunnereaktio on niin suuri kuin yksi saareke jonka ympärillä on tulen palava kipinänliekki, se hehkuu punaisena mahdollisena valtaansa käyttäen...
täydellistä syttymistä.. olisiko se joskus mahdollista?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olihan se kerran.
en tiedä. Kaikki meidän välinen energia, mihin se on kadonut.
Puoleltani myönnän, katkeruuteen ja vihaan... en voi sille mitään.
En voi vaikka tahtoisin.
Haluaisin nähdä ja jutella, jos se vähenisi sitä kautta.
Olen niin katkeroitunut mitä tapahtui, en olisi sinusta millään uskonut että käännät takin totaalisesti.
Olen ihan loppu. Henkisesti ja fyysisesti.
pistää... se olisi niin tuota....nyt minä herkistyn taas...sinä maailman ihanin olento olet totta!!!!!
elämäni piileskelin ja etsin vain sinua *niisk ja nyt sinä olet muodostumassa todeksi....voi meitä...me toisemme löysimme!!!
ja ihan anonyymiena nappasitte tuostavaan?
No voihan sitä pillittää ja itkua tuhertaa tuostakin syystä vaikka koko yön kun on NIIN ONNELLINEN JA UMPIRAKASTUNU.
mitä myös itsekään voin antaa on kiteyttetty noihin sanoihin myös. se tunne mikä minulla on sinusta on jotain käsittämätöntä...miten kuvailisin sanoiksi sitä kun on ikänsä odottanut jotain tietäen että jossain on hän ja sitten kun se konkretisoituu niin siihen ei voi mitenkään varautua.. se on mitä se on mutta se on jotain ihmeellistä!
Onko se nyt paha asia jos herkistyy onko se sinulle jokin ongelma että joku kirjoittaa mukavan vastauksen,pitäisikö aina vastata joka paikkaan katkerasti tai ivaillen niinkuin sinäkin?
Noissa fiiliksissä voi kyllä viihtyäkin :) Aivan kaunista.
Olen kerran kokenut täydellisen sulautumisen häneen. Voih Luoja.
http://www.youtube.com/watch?v=vtz8TmL1j_w
Toivon sen joskus olevan vielä mahdollista.
sama kappale soi juuri soittolistassani
...ei mulla muuta