Olipa kerran..

Ihastus, mikä muuttui lähemmäksi rakkautta, ellei ollut jo ensisilmäyksellä. Vetoa, käsittämätöntä vetoa, kuin olisi halunnut juosta perääsi, ottaa kiinni ja kertoa, vai olisiko vain pelästyttänyt. Siksi annoin jotain.

Kun niin tapahtuu on vaikeaa antaa olla, yrittää unohtaa, maalata sinistä punaisen päälle. Teit minusta jollain tapaa heikon ja sitä pitää nyt vähän sulatella, vai sulatellaanko yhdessä.
16848
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

tietysti. ja silläkös sinä, sitä lilaa näetkin joka puolella?;)
..hyvää yötä

Äänestä

En ,ei hän olis mua kiinni saanut kuitenkaan..

Äänestä

kun sellaista magiaa kohtaa ei voi vain antaa olla ja unohtaa kun se hetki on muuttunut olevaiseksi tilaksi ja sen ihmiset ovat valitut mutta onneksi se myös löytää tiensä mitä tahansa reittiä pitkin ;) sinäkin teit minusta heikon hetkessä. olin omassa kuplassani suojassa mutta nyt sieltä on tultava ulos koska voisimme sulatella yhdessä tätä :)

Äänestä

Samanlaiset tuntemukset minullakin erästä miestä kohtaan... Käsittämätöntä vetoa tunnen, minäkin haluaisin juosta hänen perässään ja ottaa kiinni... Uskallusta siihen ei olisi ja ei taida olla ihan soveliasta siinä ympäristössä jossa hänet olen nähnyt... Seuraus siitä voisi olla päinvastainen, mikä voisi olla aika nolo tilanne! Siksi olenkin juossut välillä häntä pakoon :)

Äänestä

Se on vain niin, etten enää pysty käsittämään, hyvä jos käsittellä.
Jotain tapahtui mikä mursi elämäni. Tämän kaiken ajan hetkellä on tapahtunut niin paljon ettei voi olla varma sydämmen olinpaikasta, on se yhä tallella vai onko siirtynyt vasemmalta oikealle, oli miten oli, sinulle se yhä hakkaa vaikka yhä epävarmemmat ajat on käsillä. p.

Äänestä
  • jollekin P:lle höh... kun täälläkin on vain tämä sietämätön tyhjyys ammottava aukko jonka vain sen aiheuttaja voi täyttää... tämä täytyy nyt jotenkin selvitä koko homma!!!

    Äänestä

  • Kun p. löydät sen sydämesi ja jos, paino sanalla jos, se sykkii minulle, sun on vaan pakko kertoa se mulle. Tässä on nyt niin paljon kummallisia tapahtumia, outoja sattumuksia ja kaikkea hässäkkää matkan varrella, ettei enää paikkaansa tiedä. Silti olet vahvasti mielessä, on se tunne, joka pakottaa uskomaan että meidän aikamme tulee vielä.

    Äänestä

onko taustat kunnossa jo?

Äänestä

Onneksi on noi puhelimet keksitty. Mitä tekisinkään ilman niitä?
Haluisin että se ufo soittaa, joka mun kanssani kulkee tätä omituista matkaa. Luulen että sillä on pieni vihreä pää, mutta äänestä en ole varma kun en vielä ole kuullut sitä. Voi olla sellainen robotin kaltainen ääni. Kyllä sekin mulle kelpais, kun vaan sais jonkun kanssa keskustella. Yksinpuhuminen on niin tylsää:(

Äänestä

yks tähtilapsi kaipailis sitä numeroo mihin soitella...ehdotuksia otetaan vastaan ja jos minun numeroni jollain kummalla omistaa niin siihen voi vaikka heittää hämyn että saa numeron tai lähettää sen s.postiin joka täällä julkaistu jne.

Äänestä

Miten mikään voi onnistua tässä elämän tilanteessa. Sitä kun ei haluaisi, minkään olevan este millekkään silti, tahtoi tai ei, niin on käynyt.
Oma asunto ja turhat sekoittajat, turhat köhijät muistuttamasta.
Koitan tähdätä siihen mikä tuo vielä mahdollisuuden, vaikka se voi olla liian myöhäistä myös. Sitä en tiedä.
Ei mun perässä tartte olla, haluan vain yhtä ja vilpitöntä elämää ketää kukaan muu ei sekoita enää koskaan.

Äänestä
  • Onko oikeasti esteitä? Asunnon voi vuokrata tai myydä.
    Turhat sekoittajat ja yskijät asettuvat, kun teet selväksi kenen kanssa ja mihin suuntaan... Välimatka ei ole sama kuin etäisyys...
    Rohkeutta!

    Äänestä

Kauniita unia.

Äänestä

Et sinä mitään tehnyt.

Äänestä

Tahdon rakastua sinuun syvästi, tahdon sen tunteen taas esille. Se on siellä, se on pinnan alla, ja se odottaa sinua.

Viimeinen ajatus olet aina sinä, ennen kuin nukahdan. Syviä unia.

Äänestä

muka ole mulle!!!! pakko olla mutta jollekin P.lle?? mä en ole P vai luuletko jotain sellaista??

Äänestä

Kommentoi aloitusta


..ja on yhä kirjoitti:

Ihastus, mikä muuttui lähemmäksi rakkautta, ellei ollut jo ensisilmäyksellä. Vetoa, käsittämätöntä vetoa, kuin olisi halunnut juosta perääsi, ottaa kiinni ja kertoa, vai olisiko vain pelästyttänyt. Siksi annoin jotain.

Kun niin tapahtuu on vaikeaa antaa olla, yrittää unohtaa, maalata sinistä punaisen päälle. Teit minusta jollain tapaa heikon ja sitä pitää nyt vähän sulatella, vai sulatellaanko yhdessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu