Liikkeellä on valehoitaja.
Kuinka monella vanhuksella onkaan tarve käyttää noita yhteiskunnan tarjoamia palveluja saadakseen elää omassa kodissaan. Heitä on paljon.
Miksi ei kunta varmista vanhuksen turvallisuutta ottamatta käyttöön esimerkisi avainta jolla hoitaja pääsee asuntoon, ettei vanhus vahingossa päästä kotiinsa tuollaisia huijareita jotka käyttävät luotettavan tahon tuomaa suojakilpeä omille väärille pyrkimyksilleen.
Jokin ovikellon soittomerkki, ja sen jälkeen avaaminen avaimella jonka käytöstä vastaa palvelun tuottaja, eli kotisairaanhoitopalvelu.
Ettei turvaton vanhus joutuisi väärän hoitajan stimuloimaksi.
Kuinka monella vanhuksella onkaan tarve käyttää noita yhteiskunnan tarjoamia palveluja saadakseen elää omassa kodissaan. Heitä on paljon.
Miksi ei kunta varmista vanhuksen turvallisuutta ottamatta käyttöön esimerkisi avainta jolla hoitaja pääsee asuntoon, ettei vanhus vahingossa päästä kotiinsa tuollaisia huijareita jotka käyttävät luotettavan tahon tuomaa suojakilpeä omille väärille pyrkimyksilleen.
Jokin ovikellon soittomerkki, ja sen jälkeen avaaminen avaimella jonka käytöstä vastaa palvelun tuottaja, eli kotisairaanhoitopalvelu.
Ettei turvaton vanhus joutuisi väärän hoitajan stimuloimaksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Epärehellinen ihminen missä palvelusektorin tehtävässä tahansa saa paljon pahaa aikaan.
Mihin meidän vanhuksemme voivat luottaa?
Onko meille hoitajia kun tulemme siihen ikään että sellaista tarvitsemme?
Saako rahallakaan ostettua luotettavaa palvelua.
Oma äitini oli palvelutalossa muutamia viimeisiä vuosiaan, siellä hoito ja palvelu toimi, muutamia ikäviä poikkeuksia lukkuunottamatta.
Kun vanhukset öisin nukkuvat, ja nukkuvat sikeästi lääkkeitten vaikutuksen alaisina
niin palvelutalon lähihoitajailla on mahdollisuus poiketa heitä katsomassa omilla yleisavaimillaan.
Tietenkin se on tarpeellistakin jos vanhus on sairaaloinen, mutta terveemmät voivat
kokea tuon vastenmieliseksikin.
Eihän nuo lähihoitajat kaikki tunnu olevan mitään "pulmusia"joista on luettukin.
Tässäkin rivitalon huoneiston sisäpuolella on edellisellä asukkaalla ollut varmuuslukko oven sisäpuolella, mutta se on revitty pois, ei tosiaakaan kauniisti ottamalla vaan revitty niin että seinistäkin on paloja lähtenyt..
Tuskin se kotisairaanhoitaja sitä lukkoa on repinyt, ei niillä niin kova himo ole tulla hommiin.....?
Meillä Suomessa kansalaisten terveydenhoito vielä toimii, vaikka kunnat ovatkin tiukoilla terveyspalvelujen ylläpitämisessä.
Väestövastuun mukainen eli terveyskeskustoiminta vielä jatkuu. Vaurastumisen ansiosta monet valitsevat nopeamman, yksityisen sektorin palvelut.
Kaikissa maissa ensiapu-ambulanssi ei kaarra pihaan äkillistä sairauskohtausta selvittämään. Vie tarvittaessa jatkohoitoon.
fiuliinille vaan --kun se oven lukko oli sillalailla murrettu .
Onko sinulla tiedossa kuka siinä aikaisemmin asui. Jos hän sairastui vakavasti ja ovi oli lukossa sisältäpäin , sisäänhän oli päästävä jos ihminen ei sisältäkäsin voinutkaan sitä avata --ajattelin vaan .
Mutta kyllähän sinä voisit vaatia että se korjataan , ja varmasti se asia hoidetaan kun otat puheeksi.
Kuitenkin on sinulla nyt oma tupa ja oma lupa --toivottavasti viihdyt .
Kotisairaanhoidon puolesta pitäisi puhua enemmän ja saada päättäjät uskomaan
sen etuihin.
Kunnat saavat suuret säästöt jokaisesta kotihoidossa olevasta sairaasta ja vanhuksesta, mutta kotihoidosta pitäisi kyllä maksaa hoitavalle henkilölle parempi korvaus kuin se nykyisellään on.
En ole joutunut sellaiseen tilanteeseen koska olen yksinäinen ja asun yksin, mutta yksin asuvia kotihoidossa olevia vanhuksia on paljon.
Paljon on heitäkin jotka hoitavat omaishoitajana kotona sairaan lapsen tai puolison.
Heidän asemaansa ei liikaa huomioida!
Yksin kotona asuvan vanhuksen hoitoon ja arvokkaaseen elämään, elämän arvoihin pitää riittää rahaa ja aikaa. Ei se ole mitään elämää jos joutuu istumaan tuolissa kaiket päivät pääsemättä ulos, saamatta mitään kontaktia muihin ihmisiin, eli sosiaalinen elämä puuttuu tyystin.
Meillä, terveillä ja joutilailla eläkeläisillä olisi hyvä mahdollisuus lisätä sitä ystäväpalvelijoiden joukkoa joka uhraa aikaansa käymällä vanhusten luona, ulkoiluttamassa ja seurustelemassa, keskustelemassa ja kuuntelemassa.
Mikä muu taho kuin seurakunnat tarttuisi yhä enemmän näihin kysymyksiin.
Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijöille on sälytetty niin monta käynitä päivään ettei heillä ole aikaa kuin tulla ja mennä!
Paremman toivossa vanhenen yksin.