onkohan minulla paniikkihäiriö vai mikä....oireita pitkä lista:punastuminen,hikoilu,sydämen tykytys,huimaus,ahdistuneisuus esim.kauppajonossa tai pienessä tilassa jossa paljon ihmisiä,ärtyneisyys,apaattisuus,muistihäiriöitä,keskittymiskyky kadoksissa,jännittäminen varsinkin jos vähänkin joutuu olemaan esillä,iskee paniikki heti...ym...mitä tämä on??
paniikkihäiriökö???
=-(
71290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kyllähän tuossa aika paljon paniikkihäiriötä kuvaavia oireita on..
nyt suosittelisin sinulle, että menisit vaikka terveyskeskuslääkärille (tai iästäsi riippuen esim terkkarille) kertoisit nuo samat oireet niin saisit asiantuntevaa apua. Ei kannata liikaa kuunnella mitä tänne keskustelupalstalle kirjoitellaan.
Paniikkihäirö-nimikettä käytetään aika suruttomasti kaikesta kohtauksittain ilmenevästä ahdistuksesta. Jos ollaan tarkkoja, panikkihäirön kriteerit ovat seuraavat(DSM-IV):
1. toistuvia, odottamattomia paniikkihkohtauksia
(paniikkikohtausten on ilmettävä tilanteessa, jossa ei ole erityistä syytä olla hermostunut)
2. vähintään yksi kohtauksista on uusiutunut kuukauden sisällä ja siihen on liittynyt yksi (tai useampi seuraavista)
-jatkuva pelko kohtausten uusiutumisesta
-pelko syistä tai seurauksista (kontrollin menetys, sydänkohtaus, hulluksi tuleminen)
-merkittävä käyttäytymisen muutos kohtauksiin liittyen (turvkäyttäytyminen, välttäminen
3. Alkavat äkillisesti ja saavuttavat huippunsa 10 minuutin kuluessa
4. kohtauksen aikana vähintään neljä seuraavista:
-sydämen hakkaaminen
-hikoilu
-vaoina tai tärinä
-hapenpuutteen tuntemuksia
-tukehtumisen tunnetta
-rintakipu tai painon tunne rinnassa
-pahoinvointi tai maha sekaisin
-huimaus ja pyörrytys
-derealisaatio (maailma epätodellinen) tai depersonalisaatio (oma olo epätodellinen)
-itsehallinnan tai hulluksi tulemisen pelko
-kuoleman pelko
-puutuminen tai tikkuilu (parestesiat)
-vilunväristys tai punastuminen
5 EI JOHDU:
-jonkin aineen suorasta vaikutuksesta (päihteet, lääkkeet)
-yleissairaudesta (kilpirauhashäiriöt, epilepsia, sydänsairaus esimm.)
Kaikki ym, kriteerit tulisi täyttyä, että voidaan puhua paniikkihäiriöstä, eli pieni osa siitä mikä ihmisilla yleensä on, on puhtaita paniikkihäiriöitä.
Useimmiten alkavat noin, mutta kehityksen seurauksena mukaan tulee useille agorafobia (torikammo), eli pelokkuus tilanteissa, joissa voisi saada kohtauksen ja joista on vaikea päästä pois (jonot, kaupat,virastot, bussit, elokuvateatterit jne. Silloin puhutaan paniikkihäiriöstä, johon liittyy pagorafobia.
Kuvaat tuossa listassa myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. eli jos oireet tulee vain tilanteessa, jossa joutuu puhumaan, olemaan esillä tai esim. ruokailemaan tai kahvittelemaan tilanteissa, jossa on joukko ihmisiä paikalla, nin kyseessä on silloin sosiaalinen pelko.
Samaa ahdistustahan nuo ovat, tuo diagnostinen kriteeristö ne vain erottelee toisistaan.
Paniikkiin liittyy yleensä enemmän tunne, että olen yksin tässä vaikeassa tilanteessa, eikä kukaan voi minua auttaa,"jos sydän pettää ja minua ei voi auttaa, en pääse pois" kun taas sos. jännitys siältää yleensä mokaamisen ja häpeään joutumisen pelon."Mitähän ne minusta ajattelee"
taidat oikeesti olla psykologi tai aika lähellä sitä,hirmu iso kiitos vastauksestasi!!!määrätäänkö sitten siihen sosiaalisten tilanteiden pelkoon sama lääkitys kun paniikkiin?vai millä sitä voi hoitaa?
Oletko tosiaan psykologi kun tiedät kaiken ja puhut asiaa.Otathan huomioon että joku on todella yksin ongelman kanssa ja luottaa sanaasi.Ei en millään pahalla tätä kyseen alaista,ajattelin vain.
Toki voin vastata vain yleisellä tasolla. Kunkin ihmisen tilanne on hyvin yksilöllinen. tuossakin kuvasin lähinnä oireita. Diagnoosia ei voi koskaan tehdä pelkän tekstin perusteella, eikä diagnoosin tekeminen ole oikeastaan psykologin tehtävä. Tuollaista perustietoa voi jakaa, sillä kuitenkin on oma merkityksensä. Tarkkoja hoitosuosituksia tai kannanottoa yksittäiseen tilanteeseen ei ole eettisesti katsoen perusteltua antaa netissä.
Onneksi on vielä tälläisiä ihmisiä olemassa, jotka omasta tahdostansa vapaa-aikanaan haluaa auttaa hädässä olevia. Nämä ovat monille kullanarvoisia ohjeita, ja yleensä se, että heidän hätäänsä kuunnellaan neuvojen lisäksi.
Kiitokset omasta puolestani, ja hyvää syksyä.
olen täysin samaa mieltä,"psykologi" näytti puhuvan ihan asiaa ja jos saisin itse tuollaisen vastauksen olisin varmasti huojentunut!