Tiedän ettei tämä nyt varsinaisesti kuulu transihmisten (jos heidät siis käsitetään ihmisinä jotka haluavat olla toista sukupuolta kuin syntyessään) asioihin, mutten keksinyt parempaakaan osastoa.
Olen jo kauan pohtinut omaa identiteettiäni ja tullut siihen tulokseen etten oikeastaan halua olla mies enkä nainen. Tällä hetkellä olen biologisesti normaali mies. Mutta maskuliinisuus kuvaa vain ja ainoastaan ulkonäköäni ja elimistöäni, mutta muuten en koe sopivani siihen miehen malliin mikä nykyään on vallalla. Sukupuoli-identiteettini ei ole mies.
Joskus mietin että haluaisinko vaihtaa sukupuoltani. Mutta tässä kysymyksessä tulee vastaukseksi aina ei, sillä en koe olevani nainen. Tai haluaisin että ulkonäköni olisi naisellisempi, sillä pidän naisia paremmannäköisinä ja seksikkäämpinä kuin miehiä.
Olen viettänyt koko tähänastisen elämäni miehenä, mutten ole koskaan ollut tyytyväinen siihen. Yritän monesti unohtaa kaikki epäilyni identiteetin suhteen ja olla samanlainen kuin muutkin miehet, mutta silti epäilyt tulevat aina takaisin. Aina katsoessani hyvännäköistä naista minut valtaa jonkinlainen kateus. Haluan naista, mutta samalla haluan myös olla samankaltainen kuin hän.
Voiko siis ihminen elää "sukupuolettomana" jos kumpikaan sukupuoli ei tunnu oikealta? Onko täällä ketään joilla olisi samanlaisia tunteita?
Onko jotain keinoja millä voisin muuttaa ulkonäköäni naisellisempaan suuntaan? Pelkkä meikkaus ei käy tähän vastaukseksi. Entä voiko Suomessa saada jotain hormonilääkkeitä ilman että rupeaa sukupuolenkorjausprosessiin? Enkä halua sotkeutua mihinkään laittomiin bisneksiin tai tehdä jotain mikä vaarantaa terveyteni.
Olen jo kauan pohtinut omaa identiteettiäni ja tullut siihen tulokseen etten oikeastaan halua olla mies enkä nainen. Tällä hetkellä olen biologisesti normaali mies. Mutta maskuliinisuus kuvaa vain ja ainoastaan ulkonäköäni ja elimistöäni, mutta muuten en koe sopivani siihen miehen malliin mikä nykyään on vallalla. Sukupuoli-identiteettini ei ole mies.
Joskus mietin että haluaisinko vaihtaa sukupuoltani. Mutta tässä kysymyksessä tulee vastaukseksi aina ei, sillä en koe olevani nainen. Tai haluaisin että ulkonäköni olisi naisellisempi, sillä pidän naisia paremmannäköisinä ja seksikkäämpinä kuin miehiä.
Olen viettänyt koko tähänastisen elämäni miehenä, mutten ole koskaan ollut tyytyväinen siihen. Yritän monesti unohtaa kaikki epäilyni identiteetin suhteen ja olla samanlainen kuin muutkin miehet, mutta silti epäilyt tulevat aina takaisin. Aina katsoessani hyvännäköistä naista minut valtaa jonkinlainen kateus. Haluan naista, mutta samalla haluan myös olla samankaltainen kuin hän.
Voiko siis ihminen elää "sukupuolettomana" jos kumpikaan sukupuoli ei tunnu oikealta? Onko täällä ketään joilla olisi samanlaisia tunteita?
Onko jotain keinoja millä voisin muuttaa ulkonäköäni naisellisempaan suuntaan? Pelkkä meikkaus ei käy tähän vastaukseksi. Entä voiko Suomessa saada jotain hormonilääkkeitä ilman että rupeaa sukupuolenkorjausprosessiin? Enkä halua sotkeutua mihinkään laittomiin bisneksiin tai tehdä jotain mikä vaarantaa terveyteni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä on ihan oikea palsta.
Hormonihoitoja on hyvin vaikea saada laillisesti ilman transsukupuolisuusdiagnoosia, mutta diagnoosi ei kuitenkaan tarkoita että kaikki mahdolliset hoidot täytyisi ottaa vastaan. Voit halutessasi esimerkiksi vaihtaa nimesi sukupuolineutraaliksi, mikä onnistuu varmasti ilmankin diagnoosia, olla hormonikorvaushoidossa ja laseroida naamakarvoitusta sikäli kun ne häiritsevät. Orkidektomiaa eli kivestenpoistoa suosittelisin sikäli, että ei ole kovin terveellistä käyttää antiandrogeenejä pitkäaikaisesti. Mikään hoito ei siis kuitenkaan ole pakollinen.
Nuo hoidot eivät poikkeaisi siitä, mitä monet naisena itseään pitävät käyvät läpi ja pitääkin huomioida, että mikään hoito ei ole sukupuolta vaihtavaa vaan pikemminkin vain naisellistavaa hoitoa, koska ihmisen sukupuolta ei voi mitenkään yksiselitteisesti määrittää. Sukupuolikäsityksemme on subjektiivisen kokemuksemme varassa ja se on siksi hoidettavan itsensä asia päättää pitääkö itseään naisena vai jonain muuna. Monikaan sukupuolenkorjauksen läpikäynyt ei koe itseään yksiselitteisesti miehenä tai naisena.
Tiivistettynä voit ottaa sukupuolenkorjausprosessista irti ne asiat, jotka koet itsellesi tarpeellisiksi mutta kannattaa kuitenkin huomioida, että diagnosiiksi tarvitset transsukupuolisuuden hoitojen saamisen helpottamiseksi.
Olet aivan oikealla osastolla, sillä kertomuksestasi päätellen olet transgender joka luetaan myöskin transihmisiin.
Transtutkimusyksiköt tutkivat myös tällaisia ihmisiä ja antavat transgender-diagnoosin. Kyseisellä diagnoosilla ei saa kaikkia hoitoja julkiselta puolelta, mutta ethän ole niitä haluamassakaan. Joku täällä kertoi että diagnoosilla saa kyllä hormonireseptit tutkimukset tehneen yliopistollisen sairaalan hormonipolilta.
Jonkin verran taitaa riippua pärstäkertoimesta tutkimusryhmän kanssa, mutta F64.8/F64.9 diagnoosilla (määrittelemättömät sukupuoli-identiteetin häiriöt) taitaa saada nykyään kaikki muut yleiset julkisen puolen hoidot paitsi henkilötunnuksen eli juridisen sukupuolen muutoksen ja lopullisen sukuelinkirurgian. Oman hormonitoiminnan lakkauttaminen eli kivesten poisto saattaa vielä onnistua julkiselta puolelta, jos tuuri käy.
Tutkimuksiin lähtöä ei tarvitse pelätä, ei siellä enää ketään runnota putkesta läpi kysymättä. Ennemmin taitaa olla ongelma saada tarvitsemiaan hoitoja loppuun asti. Siksi sukupuolettomalle voi jopa olla hyvä idea yrittää esiintyä "tavallisena" transsukupuolisena ja sitten vain jättää tekemättä loput leikkaukset päästyään siihen pisteeseen, johon itse haluaa.
Melkein sama asia kohdallani, toisinpäin vain. Biologisen pinnallisesti naisen vartalo, koko iän ollut tunne poikana olemisesta. Huomasin kuitenkin teinarin iän ohitettua ettei tarvitse olla joko-tai ollakseni kelpoinen, en ole tuntenut olevani nainen mutta en mieskään. Silti aina tähänkin asti ollut poikamaisen maskuliininen ja ulkoinen habitukseni, ulkonäköni on läpikäyvä usein nuoreksi jätkäksi.
Nimikettä ei ole mutta hyväksyn transgender-sanan kohdallani, jos se on siten helpompaa muille. Pidän androgyyni-termiä liian pinnallisena noille sukupuolisille asioille, vaikka se jossain epävirallisesti selitetäänkin samoin kuin transgender.
Olen joskus miettinyt pelkkää rintojen leikkausta ilman hormonihoitoa, vähän kuin Yazka, jos se on edes mahdollista Suomessa, yksityisellä vaikka omat roposet siinä menisi. Tiedän silti välttäväni viimeiseen asti veitsen alle joutumista, enkä vihaa muhkuroita, en vain välitä niistä.
Vuosia bindannut rintakehää mutta ei kannata poistattaa jos ei oikeasti niitä tarvitse pois. Jos olisi nappi millä se hoituisi silmänräpäyksessä heti, painaisin.
Noin muuten olen minäkin tyytyväinen ja voihan sitä toki elää ns. Sukupuolettomana.
Transgender -diagnoosilla plastiikkakirurgit suostuvat poistamaan rinnat kokonaan. Ellei diagnoosia ole, voi olla että suostuvat vain pienentämään. Leikkauksen joutuu teettämään melko suurella varmuudella yksityisellä vaikka saisi diagnoosinkin.