Eikös Järvenpäästä löydy lahjottavia poliitikkoja?

Paikkajako, Järvenpää:


Kansallinen Kokoomus 12 -2
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11
Järvenpää Plus 7
Vihreä liitto 7
Perussuomalaiset 6 4
Suomen Keskusta 4
Vasemmistoliitto 3
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1
Suomen Kommunistinen Puolue 0
Suomen ruotsalainen kansanpuolue 0 0 0,3 % -0,2
Köyhien Asialla 0
Itsenäisyyspuolue 0

Ns. ahtisaaripaperin toimeenpano eli ruotsin kielen aikaistaminen ja lisääminen suomenkielisille lapsille jo lähes kehtoasteelle vaatii nimittäin juuri tuota, että löytyisi alttiita poliitikkoja suomenkielisistä kunnista, jotka ryhtyisivät rahan antamalla voimalla tarmokkaasti ajamaan Rkp:n heille delegoimia tehtäviä

Eduskunnassahan ei kielialttiudesta ole puutetta. Sitä kutsutaan pakkoruotsiprostituutioksikin.(Lisatietoja mm. Jukka Gustafssonilta)

Mutat monissa supisuomalaisissa kunnissa ollaan vielä taipumattomia, ei mitenkään ole alettu tähän, vaikka kamarineuvos niin kovin suosittelee ja houkuttelee...

Ainakin edellisellä kaudella Tala istui Järvenpään opetuslautakunnassa.

Kannattaa kuitenkin muistaa etteivät kielikylvyt ole mikään ruotsinkielisten projekti vaan suomenkielisten suomalaisten suomenkielisille lapsilleen haluama koulumuoto. Ruotsinkielisten osuus kielikoulutoiminnassa on se että he toimivat ruotsinkielisinä kielikylpyjen natiiviopettajina suomenkielisissä kouluissa.

Voisi sentään olettaa että se netti fennojen kuuluisa "kielivapaus" kattaisi myös vanhempien vapauden ja oikeuden päättää siitä mitä ja minkälaisia kouluja heidän lapsensa käyvät ja mitä heille opetetaan.

Kukaan ei vastentahtoisesti joudu kielikylpykouluun tai -luokalle, niihin anotaan ja halutaan eivätkä kaikki edes mahdu mukaan!

Kielikylvyt suomeksi kiellettiin ummikoilta ruotsinkielisiltä lapsilta, juuri niiltä jotka sitä eniten tarvitsisivat. Ja sittenpä vaaditaan koko maankattavaa pakkoruotsia, ruotsalaistamista, kielikylpyjä suomenkielisille, ohituskaistoja hurrrreille koulutukseen, vain jotta noiden muutaman tuhannen ummikkoruotsinkieliset palvelut saadaan ruotsiksi. He kun eivät osaa sitten suomea.

Kumpi olisi järkevämpää, kielikylvettää ne muutama sata/tuhat ummikkohurrrria vai rahanhaaskaus suomenkielisten ruotsalaistamiseen.

Kunnan kärkiehdokkaat Kunnan kaikki ehdokkaat »
Puolue Ääniä ↑↓ Vertailuluku Osuus
1 Perttu Helinä (42) KOK 510 22 3 931,0 3,0 % valittu
2 Aitta Reijo (65) SDP 221 -35 3 493,0 1,3 % valittu
3 Edry Tarja (44) YL JP 451 299 2 361,0 2,7 % valittu
4 Markkanen Lassi (56) VIHR 185 40 2 203,0 1,1 % valittu
5 Wilskman Kaarina (57) KOK 195 -66 1 965,5 1,2 % valittu
6 Vainikka Kristiina (35) UUSI PS 262 241 1 832,0 1,5 % valittu
7 Bergholm Tapio (54) SDP 192 -31 1 746,5 1,1 % valittu
8 Passi Tomi (41) KESK 234 -6 1 387,0 1,4 % valittu
9 Koskela Marko (41) KOK 169 57 1 310,3 1,0 % valittu
10 Berg Henry (56) YL JP 402 137 1 180,5 2,4 % valittu
11 Karhu Ulla-Mari (47) SDP 181 69 1 164,3 1,1 % valittu
12 Pyykkönen Nina (35) UUSI VIHR 184 184 1 101,5 1,1 % valittu
13 Heikkinen Pekka (51) KOK 163 -12 982,8 1,0 % valittu
14 Uusikumpu Maarit (52) VAS 234 35 951,0 1,4 % valittu
15 Tala Heikki (73) PS 205 3 916,0 1,2 % valittu
16 Uhlenius Jani (67) UUSI SDP 176 105 873,3 1,0 % valittu
17 Gilan Mika (41) YL JP 333 149 787,0 2,0 % valittu
18 Nöjd Ismo (50) KOK 158 -33 786,2 0,9 % valittu
19 Saarikorpi Kaisa (57) VIHR 178 56 734,3 1,1 % valittu
20 Peltonen Eemeli (18) UUSI SDP 153 153 698,6 0,9 % valittu
21 Volanen Risto (68) KESK 198 -69 693,5 1,2 % valittu
22 Meronen Hermanni (37) UUSI KOK 138 138 655,2 0,8 % valittu
23 Taavitsainen Mikko (56) UUSI PS 186 186 610,7 1,1 % valittu
24 Tuominen Satu (45) UUSI YL JP 158 36 590,3 0,9 % valittu
25 Haaparanta Satu (38) UUSI SDP 137 66 582,2 0,8 % valittu
26 Malkki Kyllikki (63) UUSI KD 104 38 574,0 0,6 % valittu
27 Suomilammi Emmi (35) KOK 127 5 561,6 0,8 % valittu
28 Tiusanen Taru (34) VIHR 138 48 550,8 0,8 % valittu
29 Virtanen Pentti (70) SDP 128 6 499,0 0,8 % valittu
30 Larjanne Marko (48) UUSI KOK 117 117 491,4 0,7 % valittu
31 Kaminen Ossi (63) VAS 127 -29 475,5 0,8 % valittu
32 Lehtinen Eino (60) YL JP 145 -105 472,2 0,9 % valittu
33 Pyykkönen Maija-Liisa (69) KESK 93 19 462,3 0,5 % valittu
34 Siukola Jaana (50) PS 164 -31 458,0 1,0 % valittu
35 Kakko Katri (34) VIHR 136 12 440,6 0,8 % valittu
36 Pyy Markku (62) UUSI KOK 116 25 436,8 0,7 % valittu
37 Smed Viljo (73) SDP 124 35 436,6 0,7 % valittu
38 Repo Katja (45) UUSI YL JP 140 20 393,5 0,8 % valittu
39 Riihimäki Tomi (54) KOK 104 -58 393,1 0,6 % valittu
40 Kauranen Anu (48) SDP 108 22 388,1 0,6 % valittu
41 Naala Pauliina (44) UUSI VIHR 123 123 367,2 0,7 % valittu
42 Wallenius Jarkko (45) UUSI PS 161 161 366,4 1,0 % valittu
43 Alakas Mehmet (61) KOK 103 -30 357,4 0,6 % valittu
44 Komulainen Pirjo (54) UUSI SDP 106 106 349,3 0,6 % valittu
45 Heikkilä Antti (33) UUSI KESK 73 73 346,8 0,4 % valittu
46 Leimunen Pirjo (64) UUSI YL JP 83 83 337,3 0,5 % valittu
47 Rantanen Tero (52) KOK 99 12 327,6 0,6 % valittu
48 Tuuri Kaija (60) SDP 97 -39 317,5 0,6 % valittu
49 Hyrske Oula (30) UUSI VAS 99 42 317,0 0,6 % valittu
50 Pursiainen Terho (67) VIHR 120 -62 314,7 0,7 % valittu
51 Heino Seppo (51) UUSI PS 125 125 305,3 0,7 % valittu

Kukaan noista ei ilmoita saaneensa rahaa "Kaksikielisen Suomen puolesta"-säätiöltä.
Ehkäpä osa on saanut 799? Sitä emme tiedä.

Miten rkp nyt näin on laiminlyödyt Järvenpään?
Eikö edes sdp-läisiä ole ajateltu viemään eteenpäin Svenskfinlandin laajenemista?

Luulenpa että Rkp tästä päivästä lähtien on asettanut ylimmäksi tavoitteekseen saada perustettua Järvenpäähän ruotsinkielinen ala-koulu.
harmi vaan, että rkp:llä ei ole siellä yhtään valtuutettua.
mutta onhan kokkareita ja sossuja, eikös niistä löytyisi ostettavia.

Mikä, Tala ois sun hinta?
Millä rahamäärällä suostut alkaa ajaan Järvenpäähän ruotsinkielistä koulua?

Poliisilehti 2002/4

Puhu tankeroruotsia


Nyt ruotsia saa puhua ihan niin kuin osaa. Tankeroruotsikin on hyvää palvelua. Pääasia, että käyttää kieltä. Tähän kannustaa ruotsinsuomalaisten yhteistyöelin Folktinget kampanjallaan Svenska på stan.

- Tärkeintä ei ole osata molempia kotimaisia täydellisesti, vaan uskaltaa käyttää sitä kielitaitoa, jonka omaa, sanoo Folktingetin tiedottaja Veronica Hertzberg. Folktinget haluaa, että maan kaksikielisyys kuuluisi myös arjessa, ei vain virallisissa yhteyksissä.

- Pelkkä kielen kuuleminen jokapäiväisessä elämä ssä auttaa ylläpitämään kerran opittuja taitoja, joita olisi helpointa harjoitella, jos siihen tarjoutuisi tilaisuuksia ja siihen kannustettaisiin, Hertzberg tähdentää.



Piirros: Anssi Keränen

Folktinget lähestyy kampanjallaan eri toten poliisia. Poliisi toimii tilanteissa, joissa asianomaisten on usein vaikea ilmaista itseään jopa äidinkielellään. - Rikoksen uhrin kohtaaminen tämän omalla kielellä, ”God dag – ska vi nu i lugn och ro överse vad hände?” voi olla tärkeä signaali hänen rauhoittamisekseen, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Henrik Lax.

Joustavuus puolin ja toisin on tarpeen. Tilanteen antaessa myöten voi olla hyvä kutsua paikalle ruotsintaitoinen henkilö. Kukapa tahtoo tulla esimerkiksi kuulustelluksi vieraalla kielellä. Myös kaksikielinen keskustelu on usein hyvä ratkaisu.

Lättnadens suck!

Kouluruotsin puhuminen tuntuu minusta usein tuskalliselta. Vaikka pidän kielistä ja olen ollut kesätöissä Ruotsissa, toinen kotimainen on paksussa ruosteessa. Ruotsinkielinen puhelu pari kertaa kuukaudessa ei ylläpidä sanavarastoa saati johda sujuvaan keskustelutaitoon.

Ruotsinkielisiä uutisia seuratessa ihmettelen usein, miten suomenruotsalaiset kestävät meidän virkamiesten epä toivoisia yrityksiä muotoilla sanottavamme ruotsiksi. Moni haluaisi puhua sujuvasti ruotsia, mutta harvalla riittää aikaa taidon petraamiseen. Englanti ajaa edelle, koska sitä tarvitsee enemmän.

Svenska på stan –kampanja tulee helpotuksena. Tankeroruotsistani onkin ihan oikeasti apua jollekulle. Kun täydellisyyden vaatimukset luvan perästä joutavat romukoppaan, alan ehkä suhtautua rennommin ruotsin puhumiseen. Sitä myötä ruostekin toivottavasti karisee.

Jukka Hämäläinen"


Kyllä oli hyvä imu, Juhani!

Yle.fi:

"Hur fortsätter man efter språkbadsdagis?
Intresset för språkbad för finskspråkiga barn är alltjämt stort. Ändå har utvecklingen stannat upp och andelen barn och unga som går i språkbad har varit oförändrad i tio år. En orsak är att det saknas språkpedagoger. TV-nytt besökte ett mera sällsynt språkbadsdagis, nämligen ett i en enspråkigt finsk kommun, samt diskuterade med Folkhälsans språkbadsombud Veronica Hertzberg."

Ja haastattelu liittyy tuohon.
Kyseessä on Järvenpää, Heikki Talan kotikunta, jossa Tala on nyt siis tästä asiasta vastaava.
Miksei Svenska yle haastattele Talaa?

tai voisihan Tala itse ottaa yhteyttä radio Vegaan ja kertoa, aikooko Järvenpää hänen johdossaan(lasten ja nuorten opetusasiat?) perustaa Järvenpäähän ruotsinkielisen koulun seuraavan 4 vuoden aikana.

Huomatkaa,kuinka surusveko käytti termiä "kaksikielisyysmafia" !!??

Tuota ilmausta en ole kuullutkaan ja tuskin tuo tyyppikään.

On aina puhuttu joko surumafiasta tai svekomafiasta.

Miksi Wiklund käyttää tuota outoa ilmausta?

KOSKA hän tietää oikeiden ilmausten olevan TOTTA! ;)

Kun KERRANKIN jossain paikassa suomenkieliset alkavat puolustamaan asemiaan pakkoruotsitusta vastaan, niin surusvekot kauhistuvat.

Kymmenissä muissa kunnissa pakkoruotsitusta lisätään törkeästi, eikä kukaan puolusta pääväestön oikeuksia.

Vertaus: Kun ammattivaras saa kerrankin näpeilleen, niin hän kokee sen suurena vääryytenä.