miten iskeä vesimies-mies?

Olen aika vasta tavannut erään Vesimiehen, ja hän pistää pääni jokseenki sekasi, vaakakupit heilahtelevat tiuhaan, kun en ota hänsestä selvää! Miten toimii vesimies, joka on ihastunut? Pitääköhän paljon/vähän yhteyttä? Asumme eri paikkakunnilla, emmekä näe kovin usein, en itse asiassa saa selvää haluaakon hän nyt enää ollenkaan tavata minua, vai ei. Yritän kysyä, ei tule vastausta. Olenko liian tungettelevainen? Kertokaa nyt hyvät vedessäliikkujat, miten tässä pitäisi tietää?

vaakanainen kirjoitti:

Olen aika vasta tavannut erään Vesimiehen, ja hän pistää pääni jokseenki sekasi, vaakakupit heilahtelevat tiuhaan, kun en ota hänsestä selvää! Miten toimii vesimies, joka on ihastunut? Pitääköhän paljon/vähän yhteyttä? Asumme eri paikkakunnilla, emmekä näe kovin usein, en itse asiassa saa selvää haluaakon hän nyt enää ollenkaan tavata minua, vai ei. Yritän kysyä, ei tule vastausta. Olenko liian tungettelevainen? Kertokaa nyt hyvät vedessäliikkujat, miten tässä pitäisi tietää?

mulla on vähä sama tilanne ku sulla.. me ollaan kyllä yhessä ja nähään viikonloppuisin mutta viikolla tästä veskari jätkästä ei kuulu juuri mitään. en oikeen uskalla mennä urkkimaan miksi on näin koska viimeksi ku olin veskari miehen kans alistin sitä ehkä liikaa mun tahtoon ja se jätti mut.. pitää vissiin vaan antaa asian olla ja veskari jätkän elää miten haluaa..?? :/

kaksosN. kirjoitti:

mulla on vähä sama tilanne ku sulla.. me ollaan kyllä yhessä ja nähään viikonloppuisin mutta viikolla tästä veskari jätkästä ei kuulu juuri mitään. en oikeen uskalla mennä urkkimaan miksi on näin koska viimeksi ku olin veskari miehen kans alistin sitä ehkä liikaa mun tahtoon ja se jätti mut.. pitää vissiin vaan antaa asian olla ja veskari jätkän elää miten haluaa..?? :/

Vesimies-mies kaipaa omanlaista vapautta, vaikka tykkääkin (tiedostamattaan?) olla tykätty. Ei ole hyvä heti alkuun udella vesimies-miehen menemisistä ja tekemisistä, vaan olla aidosti muuten kiinnostunut. Uskoakseni vesimies-miehessä asuu pieni seikkailija, joka ei koe mitään pahaa siinä ettei muutamiin päiviin ole muistanut ilmoitella itsestään. Luottamusta, vesimies-miehet ovat kuiten oikeita MIEHIÄ isolla M:llä?

Ottakaa rohkeasti kantaa.

Juus, sehän tässä onkin vaikeaa, kun itse olen ihastunut vesimieheen ja olen itsekin sellainen. Kun molemmat leikkii vaikeasti tavoiteltavaa, on aikamoisen vaikeaa saada mitään kontaktia aikaiseksi. =) Tosin itse toivoisin reipasta suoraa puhetta ja ehdotusta, jos joku miettisi minun iskemistäni! Ja nyt sitten pähkäilen, että voisinko toimia tämän miehen kanssa samoin, vai leikitäänkö edelleen etäisiä vaikeastitavoiteltavia... On nämä ihmissuhteet sitten vaikeita, mutta sehän tämän elämän tekeekin niin mielenkiintoiseksi.

vesinainen kirjoitti:

Juus, sehän tässä onkin vaikeaa, kun itse olen ihastunut vesimieheen ja olen itsekin sellainen. Kun molemmat leikkii vaikeasti tavoiteltavaa, on aikamoisen vaikeaa saada mitään kontaktia aikaiseksi. =) Tosin itse toivoisin reipasta suoraa puhetta ja ehdotusta, jos joku miettisi minun iskemistäni! Ja nyt sitten pähkäilen, että voisinko toimia tämän miehen kanssa samoin, vai leikitäänkö edelleen etäisiä vaikeastitavoiteltavia... On nämä ihmissuhteet sitten vaikeita, mutta sehän tämän elämän tekeekin niin mielenkiintoiseksi.

Onpa ollut helpottavaa lukea noita viestejänne. Olen vesimiesnainen ja ihastukseni mies-mies. Ja kummallisen vaikeaa ja IHANAA on. Kerrotte kuin minun elämästäni, elämät eri paikkakunnilla, välistä niin hellää ja hyvää ja sitten taas piiitkä hiljaisuus.
Tämä on eka laatuaan kohdallani, en tiedä vielä, pelasinko itseni ulos olemalla suora ja rehellinen. Yritän juuri nyt olla vaikeasti tavoiteltava, mutta saapa nähdä, onko liian myöhäistä. Siihen on vain sitten asetuttava, vaikka tuntuu, että meillä olisi hurjan paljon yhteistä ja vielä hauskaakin keskenämme. Jotenkin tuntuu vain siltä, että mitä mukavampaa on ollut yhdessä, sitä pidemmän tauon vaatii. Kai kiintyminen ja tykkääminen on sitten niin vaarallista?!???
Naiset taitavat olla keskimäärin näitä suoria, mutta ne meidän herranpuolikkaat lienevät aika arkoja kiinni otettaviksi. Ja nainen haluaisi vain pitää hyvänä!
Eipä auta kai kuin koettaa kestää, jos tuollaiseen kelkkaan on joutunut? Mutta hassulta vain tuntuu, kun voisi tutustua ja nauttia toisistaan ihan mutkattomastikin.

Vesi+vesi kirjoitti:

Onpa ollut helpottavaa lukea noita viestejänne. Olen vesimiesnainen ja ihastukseni mies-mies. Ja kummallisen vaikeaa ja IHANAA on. Kerrotte kuin minun elämästäni, elämät eri paikkakunnilla, välistä niin hellää ja hyvää ja sitten taas piiitkä hiljaisuus.
Tämä on eka laatuaan kohdallani, en tiedä vielä, pelasinko itseni ulos olemalla suora ja rehellinen. Yritän juuri nyt olla vaikeasti tavoiteltava, mutta saapa nähdä, onko liian myöhäistä. Siihen on vain sitten asetuttava, vaikka tuntuu, että meillä olisi hurjan paljon yhteistä ja vielä hauskaakin keskenämme. Jotenkin tuntuu vain siltä, että mitä mukavampaa on ollut yhdessä, sitä pidemmän tauon vaatii. Kai kiintyminen ja tykkääminen on sitten niin vaarallista?!???
Naiset taitavat olla keskimäärin näitä suoria, mutta ne meidän herranpuolikkaat lienevät aika arkoja kiinni otettaviksi. Ja nainen haluaisi vain pitää hyvänä!
Eipä auta kai kuin koettaa kestää, jos tuollaiseen kelkkaan on joutunut? Mutta hassulta vain tuntuu, kun voisi tutustua ja nauttia toisistaan ihan mutkattomastikin.

Siis kaukosuhde salaperäisen, mystisen ja vaikeasti tavoiteltavan vesimiehen kanssa, joka kuitenkin on pohjimmiltaan hellä nallekarhu...

Olen päättänyt etten ota turhia paineita tästä tilanteesta, saa nähdä miten käy.
Vaakanaisena tällainen on kuitenkin melko puuduttavaa, koska pyöritän pienessä päässäni jatkuvasti erilaisia teorioita, unelmia ymsyms. Ja siksi on inhottavaa kun ei ihan tarkalleen tiedä missä mennään...

En mä ainakaan ole mikään sitoutumiskammoinen. mut sanotaanko että vesimies kaipaa semmosta uutta ja jotain haasteita, anna haasteita niin yleensä hän lähtee mukaan...pieni salaperäisyys kiinnostaa yleensä, se rupeaa ainakin minua ärsyttämään ja saa kiinnostumaan vielä enemmän :)
me vedessä kahlaajat ollaan tämmösiä vähän omissa maailmoissa eläjiä, joten pikkukiusa tiputtaa meidät tuolta taivaanrannasta siihen hetkeen...hymy ja nauru auttaa aina, pilkettä silmäkulmaan...sitä vesimies naiselta haluaa...tässä oli jotain :)

Tebu kirjoitti:

En mä ainakaan ole mikään sitoutumiskammoinen. mut sanotaanko että vesimies kaipaa semmosta uutta ja jotain haasteita, anna haasteita niin yleensä hän lähtee mukaan...pieni salaperäisyys kiinnostaa yleensä, se rupeaa ainakin minua ärsyttämään ja saa kiinnostumaan vielä enemmän :)
me vedessä kahlaajat ollaan tämmösiä vähän omissa maailmoissa eläjiä, joten pikkukiusa tiputtaa meidät tuolta taivaanrannasta siihen hetkeen...hymy ja nauru auttaa aina, pilkettä silmäkulmaan...sitä vesimies naiselta haluaa...tässä oli jotain :)

Hei on yritetty kaikkia mut oon samaa mieltä noiden naisten kanssa, että vois sitä suhdetta hoidella viikollakin eikä vain viikonloppuisin ja kosta vesimiehelle sopii. On kurjaa kun ei kuule mitään toisesta vaikka itse ottaisi yhteyttä teksiviestein niin toinen on vain hiljaa , eikö sun mielestä pitäisi vastailla jos ollaan yhdessä? Olen itse leijona joskin paljon avoimpi luonteeltani kun veskari mut muuten te ootte kivoja ja haasteelisia.

Vesi+vesi kirjoitti:

Onpa ollut helpottavaa lukea noita viestejänne. Olen vesimiesnainen ja ihastukseni mies-mies. Ja kummallisen vaikeaa ja IHANAA on. Kerrotte kuin minun elämästäni, elämät eri paikkakunnilla, välistä niin hellää ja hyvää ja sitten taas piiitkä hiljaisuus.
Tämä on eka laatuaan kohdallani, en tiedä vielä, pelasinko itseni ulos olemalla suora ja rehellinen. Yritän juuri nyt olla vaikeasti tavoiteltava, mutta saapa nähdä, onko liian myöhäistä. Siihen on vain sitten asetuttava, vaikka tuntuu, että meillä olisi hurjan paljon yhteistä ja vielä hauskaakin keskenämme. Jotenkin tuntuu vain siltä, että mitä mukavampaa on ollut yhdessä, sitä pidemmän tauon vaatii. Kai kiintyminen ja tykkääminen on sitten niin vaarallista?!???
Naiset taitavat olla keskimäärin näitä suoria, mutta ne meidän herranpuolikkaat lienevät aika arkoja kiinni otettaviksi. Ja nainen haluaisi vain pitää hyvänä!
Eipä auta kai kuin koettaa kestää, jos tuollaiseen kelkkaan on joutunut? Mutta hassulta vain tuntuu, kun voisi tutustua ja nauttia toisistaan ihan mutkattomastikin.

Surkuhupaisaa jopa on lukea näitä tutulta tuntuvia kuvauksia...ja samalla vain odottaa vesimiehen rantautuvan kotisatamaan. Olen vesieläjä itsekin ja vahvalla intuitiolla varustettu, vesimieheen vahvoin sitein kiinnitetty. Tuttua on tuo: mitä lähempänä hän käy,sitä pitempään aikaan ei kuulu ei näy... Olen ajatellut että tämä on kuin villihevosta kesyttäisi, on annettava juosta itsensä väsyksiin ja aina välillä hän tulee takaisin sinne missä tietää olevan hyvä olla. Toivon vauhdin joskus vielä laantuvan ja hevoseni talttuvan. Onnea muille samaan hommaan joutuneille.
KalaiNen