Käsi sydämelle;tunteeko kukaan Toivo Kuulan suuria oratoriota orkesterille&kuorolle ja solisteille?Tälläistä matskua meidän historiallisilta säveltäjiltä löytyy,ja kukaan ei tunne...Kuinka voisikaan(jos ei ole kirjastojen&teosluetteloiden kaluaja),ei ole niiden partituureja painettu,eikä 60-luvun jälkeen juurikaan esitetty.
Aikoinaan nämä teokset (mikä EETOS!)olivat hyvin tunnettuja ja kaikki juhlivat Kuulaa....
Eläköön suomalainen kulttuuri!
53
1569
Vastaukset
- Qwerty
Ensimmäinen perusasia polullasi kulttuurin, myös musiikkikulttuurin, ihmeelliseen maailmaan on hankkia riittävä itseilmaisutaito.
Kirjallista ilmaisuaan voi selkiyttää vaikkapa kansalaisopiston kursseilla. Siitä se pikkuhiljaa kohentuu.- Ytrewq
Toinen perusasia kulttuurin polkua kulkiessa on olla kiinnittämättä huomiota epäolennaisuuksiin, arvoisa Qwerty.
- Tristan
Kiitos kritiikistänne.Ilmaisuni voisi toki olla yksinkertaisempaa,ajatukseni artikuloidumpia,oikeassa olette!
Tosin jätitte mainitsematta mikä tarkalleen Teidän mielestänne on puutteellista ilmaisussani...Kirjoituksenne lopussa on vieläpä kummallinen diskriminisoiva sävy;miksi oletatte että juuri kansalaisopisto on sopiva paikka minulle oppia kirjallista itseilmaisua?
Tunnetteko muuten itse kyseisiä Toivo Kuulan teoksia?Suosittelen Teitä tutustumaan niiden lisäksi myös J.S.Bachin sinfonioihin,joiden olemassaolosta ilmeisesti ette tiennyt...
Jokatapauksessa,taidankin ottaa yliopistolla kurssin kirjoitusviestintää... - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Kiitos kritiikistänne.Ilmaisuni voisi toki olla yksinkertaisempaa,ajatukseni artikuloidumpia,oikeassa olette!
Tosin jätitte mainitsematta mikä tarkalleen Teidän mielestänne on puutteellista ilmaisussani...Kirjoituksenne lopussa on vieläpä kummallinen diskriminisoiva sävy;miksi oletatte että juuri kansalaisopisto on sopiva paikka minulle oppia kirjallista itseilmaisua?
Tunnetteko muuten itse kyseisiä Toivo Kuulan teoksia?Suosittelen Teitä tutustumaan niiden lisäksi myös J.S.Bachin sinfonioihin,joiden olemassaolosta ilmeisesti ette tiennyt...
Jokatapauksessa,taidankin ottaa yliopistolla kurssin kirjoitusviestintää...Jälleen saimme kohdata kritiikin tervehdyttävän vaikutuksen. Kielellinen ilmaisu kohentui niin voimakkaasti, että Saarikoskikin olisi sen kolmen promillen humalaltaan huomannut.
Mutta älkäämme kuitenkaan sotkeko maallikkoja mielenkiintoisilla monimerkityksellisillä sanoilla.
Sinfonia on niin vakiintunut nimitys nykyaikana, että koen sangen turhaksi sotkea ihmisten muutenkin hämmentynyttä elämää. Toki Bach sinfonioita sävelsi, muttei niillä ollut mitään tekemistä nykyisen sinfonia-sanan merkityksen kanssa.
Vai keskustelemmeko nyt kammella veivattavasta hauskasta lootasta? - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Jälleen saimme kohdata kritiikin tervehdyttävän vaikutuksen. Kielellinen ilmaisu kohentui niin voimakkaasti, että Saarikoskikin olisi sen kolmen promillen humalaltaan huomannut.
Mutta älkäämme kuitenkaan sotkeko maallikkoja mielenkiintoisilla monimerkityksellisillä sanoilla.
Sinfonia on niin vakiintunut nimitys nykyaikana, että koen sangen turhaksi sotkea ihmisten muutenkin hämmentynyttä elämää. Toki Bach sinfonioita sävelsi, muttei niillä ollut mitään tekemistä nykyisen sinfonia-sanan merkityksen kanssa.
Vai keskustelemmeko nyt kammella veivattavasta hauskasta lootasta?Niin,mutta kyllä "siltä Pahhilta"silti kolmas sinfonia löytyy.
- Qwerty
Tristan kirjoitti:
Niin,mutta kyllä "siltä Pahhilta"silti kolmas sinfonia löytyy.
Bachin sinfoniat ovat lähinnä mukavia pikku harjoitelmia. Ne kehittävät kivasti improvisointitaitoa.
- Qwerty
Oletan, ettet nyt saivartele oratorio-sanan monimuotoisella merkityksellä.
Niinpä - kun kerran olet löytänyt Toivo Kuulan säveltämän Oratorion - kehoittaisin ottamaan yhteyttä Toivo Kuula-seuraan ja siellä Suomen ylivoimaisesti parhaaseen Kuula-Palmgren-asiantuntijaan, Tero Tommilaan. Hän ilahtuu suunnattomasti löydöstäsi.
Muuten, olen kyllä sitä mieltä, että vokaalimusiikin saralla Toivo Kuula on Suomen suurin säveltäjä.
Ties mitä kuulasta olisi tullut jos sitä ei olisi ammuttu.- Tristan
Niin,olen kyllä Toivo Kuula-seuran jäsen,tunnen Teron kyllä.
Niin...Musiikistahan täällä keskustellaan,oletan,mutta saivartelu suomenkielestä on silti kehittävää(kuten myös hampaitten pesu).Kontakti ja yhteys on tällä palstalla toisinaan ilmeisen hankala tavoittaa.
Minäkin tykkään Kuuliksesta,lapsena säveltämässäni viulusonaatissa on selviä vaikutteita Kuulan op.1:stä... - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Niin,olen kyllä Toivo Kuula-seuran jäsen,tunnen Teron kyllä.
Niin...Musiikistahan täällä keskustellaan,oletan,mutta saivartelu suomenkielestä on silti kehittävää(kuten myös hampaitten pesu).Kontakti ja yhteys on tällä palstalla toisinaan ilmeisen hankala tavoittaa.
Minäkin tykkään Kuuliksesta,lapsena säveltämässäni viulusonaatissa on selviä vaikutteita Kuulan op.1:stä...Valitettavasti olen vieläkin ihan tietämätön sen suhteen.
Sitäpaitsi sangen vähäinen on ihmisen tieto Suomen musiikkihistoriasta, jos Suomen kielestä huolenpitoa pidetään saivarteluna.
Se oli yksi Sibeliuksen, Kuulan ja muidenkin suomalaisten säveltäjien suurimmista huolenaiheista.
Viulusonaatin säveltämisestä on tuskin kovin kauan - oliko se 90-luvulla? - Reiska
Qwerty kirjoitti:
Valitettavasti olen vieläkin ihan tietämätön sen suhteen.
Sitäpaitsi sangen vähäinen on ihmisen tieto Suomen musiikkihistoriasta, jos Suomen kielestä huolenpitoa pidetään saivarteluna.
Se oli yksi Sibeliuksen, Kuulan ja muidenkin suomalaisten säveltäjien suurimmista huolenaiheista.
Viulusonaatin säveltämisestä on tuskin kovin kauan - oliko se 90-luvulla?"Suomen" kieli? Suomen "kieli"? Sian kieli keitettynä? Liperiläinen yksilahjekulttuuri? Fennomaanit täällä muuttamassa kaiken keskustelun kohteen "suomen kieleksi". Tsenaakste ketä mä bamlaan, karjut? Tsibbet ja skodet, diletatteja.
Mä kysyn nyt: Kuka hissipoika lausui kuolemattomat sanat: "Ylioppilas painoi seis-nappulaa?" Oikein vastaannut pääsee tsibbeejengiin ja on siis ikuinen sippi. - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Valitettavasti olen vieläkin ihan tietämätön sen suhteen.
Sitäpaitsi sangen vähäinen on ihmisen tieto Suomen musiikkihistoriasta, jos Suomen kielestä huolenpitoa pidetään saivarteluna.
Se oli yksi Sibeliuksen, Kuulan ja muidenkin suomalaisten säveltäjien suurimmista huolenaiheista.
Viulusonaatin säveltämisestä on tuskin kovin kauan - oliko se 90-luvulla?Kirjoitat;"Suomen musiikkikulttuuri".Liian laaja kenttä,en ota Juiceen kantaa,ehdotan että rajoitumme Suomen taidemusiikkikulttuuriin.
Kuulan tuotannosta ei löydy Oratoriota,mutta Legenda pianolle ja jousille (keskeneräinen)kyllä.Myös Balettikohtaus ja viulusonaatti F (1906),mutta nämähän varmasti tunnette.
Ei liene muuten aivan tavatonta,että oratoriota käytetään yleisnimityksenä hengelliseen tekstiin sävelletystä kuoroteoksesta,tällainen epäilemättä mm.Stabat Mater on.
Kyllä toisinaan kantaattikin lähenee orkesterilaulua,eikö totta(esim.Szymanowskin ap.38)?
Viulusonaattini on todella 90-luvun alusta,sävelletty hiukan ennen pianotrioa.
Edistystä!Tämä jo muistuttaa keskustelua.Ehdotan silti lisäksi esim.kielitieteellistä keskustelupalstaa foorumiksenne.
Muistutan silti;Sibelius kyllä kielipoliittisesti(toisin kuin Kuula)välitti tuotannollaan selvän viestin(varsin erilaisen kuin Kuula).Kyllä hän taisi olla ruotsinkielen kannalla. - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Kirjoitat;"Suomen musiikkikulttuuri".Liian laaja kenttä,en ota Juiceen kantaa,ehdotan että rajoitumme Suomen taidemusiikkikulttuuriin.
Kuulan tuotannosta ei löydy Oratoriota,mutta Legenda pianolle ja jousille (keskeneräinen)kyllä.Myös Balettikohtaus ja viulusonaatti F (1906),mutta nämähän varmasti tunnette.
Ei liene muuten aivan tavatonta,että oratoriota käytetään yleisnimityksenä hengelliseen tekstiin sävelletystä kuoroteoksesta,tällainen epäilemättä mm.Stabat Mater on.
Kyllä toisinaan kantaattikin lähenee orkesterilaulua,eikö totta(esim.Szymanowskin ap.38)?
Viulusonaattini on todella 90-luvun alusta,sävelletty hiukan ennen pianotrioa.
Edistystä!Tämä jo muistuttaa keskustelua.Ehdotan silti lisäksi esim.kielitieteellistä keskustelupalstaa foorumiksenne.
Muistutan silti;Sibelius kyllä kielipoliittisesti(toisin kuin Kuula)välitti tuotannollaan selvän viestin(varsin erilaisen kuin Kuula).Kyllä hän taisi olla ruotsinkielen kannalla.Lokeroiminen ns. "taidemusiikkiin" ja muuhun on - luojan kiitos - todellisesta suomalaisesta muusikkoilmapiiristä katoamassa. Suuri osansa tälle on epäilemättä sillä, että maamme ainoa musiikkiyliopisto perusti kansanmusiikkiosaston. Enää ei tarvitse edes käyttää kirosanaa "crossover".
Hyvä, pääsimme yksimielisyyteen siitä, ettei Kuulalla ole oratoriota. Alkuperäinen keskustelun aloitus oli siis virheellinen.
Lausahduksesi Sibeliuksesta meni kyllä aivan metsään. Ehkä syventävä perehtyminen aikakauteen ja Sibeliuksen tuotantoon auttaisi.
Sibelius nimenomaan oli suomalaisuusmies, merkittävin tuotanto on suomenkielistä. Ensimmäisen suurteoksen, Kullervon, säveltäminen ja esittäminen oli ehdotonta fennomaanien juhlaa. Kullevoa pidettiin pitkään merkittävimpänä suomalaisena sävelteoksena, johon tosin ruotsinkieliset kriitikot suhtautuivat varsin nyreästi sen vahvan suomalaisuuden ja suomalaiskansallisen ideologian vuoksi.
Sibeliuksen tuotanto jatkui Kullervon jälkeen yhä eteenpäin suomalaista kieltä, kulttuuria ja suomalaiskansallista identiteettia esiin tuovana. Sanattomastikin. Sinfoniat soivat Suomen kielellä.
Kuulan tuotanto on todella arvokasta, mutta Suomen kieltä ajatellen todellinen pioneerityö oli jo tehty - Sibeliuksen toimesta. - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Lokeroiminen ns. "taidemusiikkiin" ja muuhun on - luojan kiitos - todellisesta suomalaisesta muusikkoilmapiiristä katoamassa. Suuri osansa tälle on epäilemättä sillä, että maamme ainoa musiikkiyliopisto perusti kansanmusiikkiosaston. Enää ei tarvitse edes käyttää kirosanaa "crossover".
Hyvä, pääsimme yksimielisyyteen siitä, ettei Kuulalla ole oratoriota. Alkuperäinen keskustelun aloitus oli siis virheellinen.
Lausahduksesi Sibeliuksesta meni kyllä aivan metsään. Ehkä syventävä perehtyminen aikakauteen ja Sibeliuksen tuotantoon auttaisi.
Sibelius nimenomaan oli suomalaisuusmies, merkittävin tuotanto on suomenkielistä. Ensimmäisen suurteoksen, Kullervon, säveltäminen ja esittäminen oli ehdotonta fennomaanien juhlaa. Kullevoa pidettiin pitkään merkittävimpänä suomalaisena sävelteoksena, johon tosin ruotsinkieliset kriitikot suhtautuivat varsin nyreästi sen vahvan suomalaisuuden ja suomalaiskansallisen ideologian vuoksi.
Sibeliuksen tuotanto jatkui Kullervon jälkeen yhä eteenpäin suomalaista kieltä, kulttuuria ja suomalaiskansallista identiteettia esiin tuovana. Sanattomastikin. Sinfoniat soivat Suomen kielellä.
Kuulan tuotanto on todella arvokasta, mutta Suomen kieltä ajatellen todellinen pioneerityö oli jo tehty - Sibeliuksen toimesta.Sibeliuksen sinfoniat eivät soi tietääkseni millään kielellä.
Sibelius toki edusti karealinismia,mutta Kullervo oli kyllä esityskiellossa vuosikymmeniä.Näinollen sen reseptiohistoria rajoittui 1890-luvun viimeisille vuosille.
Sibelius sävelsi suurimman osan laulumusiikistaan ruotsinkielisiin teksteihin,joten reaalisti hän ei vaikuttanut positiivisesti fennomaanien kielipolitiikkaan(toisin kuin Kuula).
Mitä ensimmäisen puheenvuoroni virheellisyyten tulee,niin suosittelen Teille tutustumista teokseen "Uusi tietosanakirja"(toim.V.Hämeen-Anttila v.1932);
"oratorio:Draamallinen tai lyyriseepillinen,tavallisesti uskonnollista aihetta käsittelevä sävellys,joka ei ole tarkoitettu näyttämöllistä esittämistä varten,vaikka siinä oopperan tavoin on soolo-ja yhteislaulua,kuoro-osuuksia ja orkesterisäestys..." - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Sibeliuksen sinfoniat eivät soi tietääkseni millään kielellä.
Sibelius toki edusti karealinismia,mutta Kullervo oli kyllä esityskiellossa vuosikymmeniä.Näinollen sen reseptiohistoria rajoittui 1890-luvun viimeisille vuosille.
Sibelius sävelsi suurimman osan laulumusiikistaan ruotsinkielisiin teksteihin,joten reaalisti hän ei vaikuttanut positiivisesti fennomaanien kielipolitiikkaan(toisin kuin Kuula).
Mitä ensimmäisen puheenvuoroni virheellisyyten tulee,niin suosittelen Teille tutustumista teokseen "Uusi tietosanakirja"(toim.V.Hämeen-Anttila v.1932);
"oratorio:Draamallinen tai lyyriseepillinen,tavallisesti uskonnollista aihetta käsittelevä sävellys,joka ei ole tarkoitettu näyttämöllistä esittämistä varten,vaikka siinä oopperan tavoin on soolo-ja yhteislaulua,kuoro-osuuksia ja orkesterisäestys..."Heh, no, tuo sinfonian sointijuttu onkin sellainen asia, joka on vähän syvemmällä. itseasiassa siellä varhaisissa sinfonioissa on aito Suomen kielen ja Kalevalan syke. Myös kielellä on rytmi. Mutta näitä ei toki pintakuuntelulla välttämättä huomaa.
Kullervo oli suuri tapaus aikanaan. Ja ei vähiten kielipoliittisesti. Se oli fennomaaneille suuri voitto. Sen merkitys jo pelkän kantaesityksen suhteen oli suunnaton.
"Karelianismi" onkin hauska sana. Lisäksi, Kullervo ei ole koskaan ollut esityskiellossa (yleensä esityskiellolla tarkoitetaan valtiovallan taholta tullutta kieltoa - ei sitä, että säveltäjä itse ei anna teostaan esittää) Vuosiluvuissa olet hakoteillä: Sibeliuksen elinaikana Kullervoa esitettiin vain 1892-1893. Ei siis 1890-luvun loppupuolella.
Sibelius sävelsi valtavasti merkittävää suomenkielistä laulumusiikkia. Mainittakoon vaikka mieskuorotuotanto, joka tehtiin lähinnä YL:n tilauksesta, ja jolla YL:n esittämänä oli valtaisa merkitys.
Sibelius loi suomalaisen kansallisvaltion kulttuuriset tunnukset musiikin saralla. Sibelius aloitti myös taiteellisen kuorolle säveltämisen Suomessa. Tähän loppuun voisi liittää suorana lainauksena erään toisen suomalaisen musiikin merkkimiehen mielipiteen Sibeliuksesta:
"...itse puolestani luulen, että pysyvämmät muistomme teistä alkavat vasta siihen aikaan, jolloinka me, kouluiällä ollen, saimme lukea ympäri maan leviävistä sanomalehdistä matkastanne halki Euroopan, Pariisiin, filharmonisen orkesterin kera. Silloin meissä herätti outoa ihmettelyä sana 'suomalainen sävel'. Tunsimmehan me jo silloin mukamas jonkinmoista kansallistuntoa, tiesimme, että löytyy Suomen kieli ja Suomen kansa, tiesimme kenties yhtä ja toista muutakin ja korkeintaan, kvartettilaulun kannalla kun olimme, tunsimme joukon suomalaisia kansanlauluja, jotka meistä, totta puhuen, eivät tuntuneet sen ihmeellisimmiltä kuin mitä muutkaan kansanlaulut. Mikä oli siis se suomalainen sävel, josta ulkomaalaiset lehdet niin kauniisti ja liikuttavasti puhuivat? Sitä me emme ymmärtäneet. Tällä hetkellä ajatellen tuntuu kuin emme olisi nähneet metsää puitten takia. Vasta silloin, kun pääsimme Helsinkiin ja saimme kuulla nerokkaita sävellyksiänne, opimme huomaamaan, mikä on suomalainen sävel ja mitenkä meidän mielestämme niin ala-arvoisessa ja joutavassa sävelessä, kuin miltä se meistä tuntui, löytyi sydäntä ja syvyyttä niin mahdottoman runsaasti silloin, kun sitä oli hyväksensä käyttänyt mestarin käsi. Tunsimme tällöin vaistomaisesti, että Te olitte aukaisseet meille tien omiin sydämiimme ja sillä tavoin luonnostaan olitte tullut opettajaksemme, oppaaksemme, joka meille neuvoi: sinnepäin pojat, sinne teidän on kuljettava!"
-------------------------------------
Ai niin, oratorioasiassa lainaan erästä ajattelijaa, joka on todennut:
"Kuulan tuotannosta ei löydy Oratoriota" - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Heh, no, tuo sinfonian sointijuttu onkin sellainen asia, joka on vähän syvemmällä. itseasiassa siellä varhaisissa sinfonioissa on aito Suomen kielen ja Kalevalan syke. Myös kielellä on rytmi. Mutta näitä ei toki pintakuuntelulla välttämättä huomaa.
Kullervo oli suuri tapaus aikanaan. Ja ei vähiten kielipoliittisesti. Se oli fennomaaneille suuri voitto. Sen merkitys jo pelkän kantaesityksen suhteen oli suunnaton.
"Karelianismi" onkin hauska sana. Lisäksi, Kullervo ei ole koskaan ollut esityskiellossa (yleensä esityskiellolla tarkoitetaan valtiovallan taholta tullutta kieltoa - ei sitä, että säveltäjä itse ei anna teostaan esittää) Vuosiluvuissa olet hakoteillä: Sibeliuksen elinaikana Kullervoa esitettiin vain 1892-1893. Ei siis 1890-luvun loppupuolella.
Sibelius sävelsi valtavasti merkittävää suomenkielistä laulumusiikkia. Mainittakoon vaikka mieskuorotuotanto, joka tehtiin lähinnä YL:n tilauksesta, ja jolla YL:n esittämänä oli valtaisa merkitys.
Sibelius loi suomalaisen kansallisvaltion kulttuuriset tunnukset musiikin saralla. Sibelius aloitti myös taiteellisen kuorolle säveltämisen Suomessa. Tähän loppuun voisi liittää suorana lainauksena erään toisen suomalaisen musiikin merkkimiehen mielipiteen Sibeliuksesta:
"...itse puolestani luulen, että pysyvämmät muistomme teistä alkavat vasta siihen aikaan, jolloinka me, kouluiällä ollen, saimme lukea ympäri maan leviävistä sanomalehdistä matkastanne halki Euroopan, Pariisiin, filharmonisen orkesterin kera. Silloin meissä herätti outoa ihmettelyä sana 'suomalainen sävel'. Tunsimmehan me jo silloin mukamas jonkinmoista kansallistuntoa, tiesimme, että löytyy Suomen kieli ja Suomen kansa, tiesimme kenties yhtä ja toista muutakin ja korkeintaan, kvartettilaulun kannalla kun olimme, tunsimme joukon suomalaisia kansanlauluja, jotka meistä, totta puhuen, eivät tuntuneet sen ihmeellisimmiltä kuin mitä muutkaan kansanlaulut. Mikä oli siis se suomalainen sävel, josta ulkomaalaiset lehdet niin kauniisti ja liikuttavasti puhuivat? Sitä me emme ymmärtäneet. Tällä hetkellä ajatellen tuntuu kuin emme olisi nähneet metsää puitten takia. Vasta silloin, kun pääsimme Helsinkiin ja saimme kuulla nerokkaita sävellyksiänne, opimme huomaamaan, mikä on suomalainen sävel ja mitenkä meidän mielestämme niin ala-arvoisessa ja joutavassa sävelessä, kuin miltä se meistä tuntui, löytyi sydäntä ja syvyyttä niin mahdottoman runsaasti silloin, kun sitä oli hyväksensä käyttänyt mestarin käsi. Tunsimme tällöin vaistomaisesti, että Te olitte aukaisseet meille tien omiin sydämiimme ja sillä tavoin luonnostaan olitte tullut opettajaksemme, oppaaksemme, joka meille neuvoi: sinnepäin pojat, sinne teidän on kuljettava!"
-------------------------------------
Ai niin, oratorioasiassa lainaan erästä ajattelijaa, joka on todennut:
"Kuulan tuotannosta ei löydy Oratoriota"Olisi sentään hyvän tavan mukaista pidättäytyä "pistämästä sanoja toisten suuhun".Viittan siihen etten ole väittänyt Kuulan koskaan säveltäneen Oratorio-nimistä teosta.
Pahoittelen,tapahtui todellakin pieni virhe tuossa Sibeliuksen Kullervon ajoittamisessa...
Ylläoleva on etuoikeus,jota Te ilmeisesti ette suo,tehtyänne huomattavia virheitä terminologiassa
ja Bachin tuotannon tuntemuksessa...
Olkaa hyvä,nyt tiedätte ainakin "oratorion"merkityksen! - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Lokeroiminen ns. "taidemusiikkiin" ja muuhun on - luojan kiitos - todellisesta suomalaisesta muusikkoilmapiiristä katoamassa. Suuri osansa tälle on epäilemättä sillä, että maamme ainoa musiikkiyliopisto perusti kansanmusiikkiosaston. Enää ei tarvitse edes käyttää kirosanaa "crossover".
Hyvä, pääsimme yksimielisyyteen siitä, ettei Kuulalla ole oratoriota. Alkuperäinen keskustelun aloitus oli siis virheellinen.
Lausahduksesi Sibeliuksesta meni kyllä aivan metsään. Ehkä syventävä perehtyminen aikakauteen ja Sibeliuksen tuotantoon auttaisi.
Sibelius nimenomaan oli suomalaisuusmies, merkittävin tuotanto on suomenkielistä. Ensimmäisen suurteoksen, Kullervon, säveltäminen ja esittäminen oli ehdotonta fennomaanien juhlaa. Kullevoa pidettiin pitkään merkittävimpänä suomalaisena sävelteoksena, johon tosin ruotsinkieliset kriitikot suhtautuivat varsin nyreästi sen vahvan suomalaisuuden ja suomalaiskansallisen ideologian vuoksi.
Sibeliuksen tuotanto jatkui Kullervon jälkeen yhä eteenpäin suomalaista kieltä, kulttuuria ja suomalaiskansallista identiteettia esiin tuovana. Sanattomastikin. Sinfoniat soivat Suomen kielellä.
Kuulan tuotanto on todella arvokasta, mutta Suomen kieltä ajatellen todellinen pioneerityö oli jo tehty - Sibeliuksen toimesta.Missä muuten sijaitsee tämä "todellinen muusikkoilmapiiri"?Olen kuvitellut olevani osa sitä...
Elämäkertojen lisäksi kannattaa myös tutustua ihan säveltäjien partituureihin,sillätavoin voi reaalisti tutkia ja tuntea musiikkia.
Mitä mieltä siis olette Orjan Pojan soitinnusratkaisusta esim.patarummun stemman osalta?tai matalan huilun käytöstä ensimmäisessä sopraanosoolossa? - Granni
Qwerty kirjoitti:
Lokeroiminen ns. "taidemusiikkiin" ja muuhun on - luojan kiitos - todellisesta suomalaisesta muusikkoilmapiiristä katoamassa. Suuri osansa tälle on epäilemättä sillä, että maamme ainoa musiikkiyliopisto perusti kansanmusiikkiosaston. Enää ei tarvitse edes käyttää kirosanaa "crossover".
Hyvä, pääsimme yksimielisyyteen siitä, ettei Kuulalla ole oratoriota. Alkuperäinen keskustelun aloitus oli siis virheellinen.
Lausahduksesi Sibeliuksesta meni kyllä aivan metsään. Ehkä syventävä perehtyminen aikakauteen ja Sibeliuksen tuotantoon auttaisi.
Sibelius nimenomaan oli suomalaisuusmies, merkittävin tuotanto on suomenkielistä. Ensimmäisen suurteoksen, Kullervon, säveltäminen ja esittäminen oli ehdotonta fennomaanien juhlaa. Kullevoa pidettiin pitkään merkittävimpänä suomalaisena sävelteoksena, johon tosin ruotsinkieliset kriitikot suhtautuivat varsin nyreästi sen vahvan suomalaisuuden ja suomalaiskansallisen ideologian vuoksi.
Sibeliuksen tuotanto jatkui Kullervon jälkeen yhä eteenpäin suomalaista kieltä, kulttuuria ja suomalaiskansallista identiteettia esiin tuovana. Sanattomastikin. Sinfoniat soivat Suomen kielellä.
Kuulan tuotanto on todella arvokasta, mutta Suomen kieltä ajatellen todellinen pioneerityö oli jo tehty - Sibeliuksen toimesta.Var det en dröm jne ..
- Tristan
Granni kirjoitti:
Var det en dröm jne ..
Aivan;suuri osa Sibeliuksen yksinlaulutuotannosta on sävelletty ruotsinkielisiin teksteihin(Blåsippan,Flickan kom ifrån..,Drömmen,etc.).
Vrt.Kuulaan,jonka tuotannosta ei löydy ainuttakaan(!). - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Olisi sentään hyvän tavan mukaista pidättäytyä "pistämästä sanoja toisten suuhun".Viittan siihen etten ole väittänyt Kuulan koskaan säveltäneen Oratorio-nimistä teosta.
Pahoittelen,tapahtui todellakin pieni virhe tuossa Sibeliuksen Kullervon ajoittamisessa...
Ylläoleva on etuoikeus,jota Te ilmeisesti ette suo,tehtyänne huomattavia virheitä terminologiassa
ja Bachin tuotannon tuntemuksessa...
Olkaa hyvä,nyt tiedätte ainakin "oratorion"merkityksen!Kyseessähän olikin
"Toivo Kuulan suuria oratoriota"
Joten mahdat olla oikeassa sen suhteen mitä olet väittänyt. En toisaalta pistä sanoja suuhun jos teen suoria lainauksia omista kommenteistasi.
Mutta toki. Lienemme yhtä mieltä siitä ettei Toivo Kuula ole säveltänyt suuria oratoriota. - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Missä muuten sijaitsee tämä "todellinen muusikkoilmapiiri"?Olen kuvitellut olevani osa sitä...
Elämäkertojen lisäksi kannattaa myös tutustua ihan säveltäjien partituureihin,sillätavoin voi reaalisti tutkia ja tuntea musiikkia.
Mitä mieltä siis olette Orjan Pojan soitinnusratkaisusta esim.patarummun stemman osalta?tai matalan huilun käytöstä ensimmäisessä sopraanosoolossa?Maailmanhistoria on täynnä sävellyksiä. On tärkeitä ja vähäisempiä. Ja kaiken rehellisyyden nimissä, Toivo Kuulan Orjan Poika kuuluu eittämättä tähän jälkimmäiseen kastiin. Toki voit kysyä mielipidettä maan johtavilta musiikkikriitikoilta tai vaikkapa Sibelius-Akatemian opettajilta. Tai jos olet itse eri mieltä, sinulle se suotakoon. Aivan rauhassa.
Jos Sinä olet sattunut omaamaan ylimääräistä aikaa tutustuaksesi Orjan Pojan partituuriin, hyvä niin. Se on varmaan Sinulle opiksi ja sivistykseksi. Ja varmasti hyvin tärkeää, koska jaksat olla asiasta noin innostunut.
Myös, jos todella asetat ns. "länsimaisen taidemusiikin" jollain tavalla jalustalle (mikä oli edellisen kommenttini alun pääkritiikki), sinulle se suotakoon. Iän ja koulutuksen karttuessa alkaa kyllä huomaamaan muiden, lähellä olevien ja kaukaisempienkin, musiikin tyylisuuntien ja kulttuurin arvon. - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Aivan;suuri osa Sibeliuksen yksinlaulutuotannosta on sävelletty ruotsinkielisiin teksteihin(Blåsippan,Flickan kom ifrån..,Drömmen,etc.).
Vrt.Kuulaan,jonka tuotannosta ei löydy ainuttakaan(!).Sibeliuksen yksinlaulutuotannon kielestä keskusteleminen menee kyllä sivuraiteille.
Kysehän oli siitä, mikä oli Sibeliuksen merkitys Suomen kielen asemalle.
Kuten aikaisemmin siteeraamani henkilö totesi Sibeliuksesta:
"Tunsimme tällöin vaistomaisesti, että Te olitte aukaisseet meille tien omiin sydämiimme ja sillä tavoin luonnostaan olitte tullut opettajaksemme, oppaaksemme, joka meille neuvoi: sinnepäin pojat, sinne teidän on kuljettava!"
Tätä tietä oli Toivo Kuulankin hyvä kulkea.
Kuulan tuotannossa on ruotsinkielistä:
Ut min väg i världen går lauluäänelle/viululle ja pianolle. Vuodelta 1898.
Mutta silloinhan Sibbe ei ollutkaan vielä tietä kokonaan avannut. - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Maailmanhistoria on täynnä sävellyksiä. On tärkeitä ja vähäisempiä. Ja kaiken rehellisyyden nimissä, Toivo Kuulan Orjan Poika kuuluu eittämättä tähän jälkimmäiseen kastiin. Toki voit kysyä mielipidettä maan johtavilta musiikkikriitikoilta tai vaikkapa Sibelius-Akatemian opettajilta. Tai jos olet itse eri mieltä, sinulle se suotakoon. Aivan rauhassa.
Jos Sinä olet sattunut omaamaan ylimääräistä aikaa tutustuaksesi Orjan Pojan partituuriin, hyvä niin. Se on varmaan Sinulle opiksi ja sivistykseksi. Ja varmasti hyvin tärkeää, koska jaksat olla asiasta noin innostunut.
Myös, jos todella asetat ns. "länsimaisen taidemusiikin" jollain tavalla jalustalle (mikä oli edellisen kommenttini alun pääkritiikki), sinulle se suotakoon. Iän ja koulutuksen karttuessa alkaa kyllä huomaamaan muiden, lähellä olevien ja kaukaisempienkin, musiikin tyylisuuntien ja kulttuurin arvon.Mikä nyt sitten on merkittävää...(Mielestäni hyvin suhteellista,tuollatavoin aseteteltuna ehkä Madonna)?
Tämä on,Arvoisa Qwerty,estetiikkaa.Kyllä,mielestäni T.Kuulan suuret teokset ovat "merkittäviä".Kuka Suomessa oli ennen Kuulaa käyttänyt esim.patarummun glissandoja?
Toivo Kuula oli taiteilijana korkean eetillinen(aiheina Jumalan rakkaus,ihminen kääntyneenä Jumalan puoleen).Merkittävä on mm.Orjan Pojan loppu,jossa pahan valta raukeaa(Pirkkalaisten motiivi lakoaa,hidastuu,katkeaa).Tämä Kuulan uskonnollisuus(tai "syvällisyys")ilmenee mm.hänen matalissa bassoissaan,jotka eivät ilmaise ihmisen raskasmielisyyttä vaan jumalallista energiaa(Kuulan musiikki on toisinaan meditatiivista,bassot=syvä rauha).Hänen uskonsa ikuiseen uudistumiseen("iäiseen nuoruuteen")tulee esiin esim.laulussa "Epilogi",jonka lopun luulisi elähdyttävän Teitäkin.Tarkennus;ei Kuulasta merkittävää säveltäjää tee hänen mahdolliset inhimilliset ja moraaliset kvaliteetit,vaan hänen taitonsa.Hänen taiteensa elähdyttää meitä,säteilee tähtenä meille,rohkaisee meitä.
Näiden ja muiden kvaliteettien(Kuulan temperamentti toisinaan kuohahtaa!Ks.Orjan Pojan alkupuolen rytmiikkaa&murhakohtaus))minä pidän Kuulasta.
Mutta,eri asia on(ei estetiikkaa),että
Toivo Kuulan tuotanto on hyvin tärkeä osa suomalaista kulttuuria.Orjan Poika on sävelletty Eino Leinon samannimiseen runoelmaan(Helkavirsistä)... - Trstan
Qwerty kirjoitti:
Kyseessähän olikin
"Toivo Kuulan suuria oratoriota"
Joten mahdat olla oikeassa sen suhteen mitä olet väittänyt. En toisaalta pistä sanoja suuhun jos teen suoria lainauksia omista kommenteistasi.
Mutta toki. Lienemme yhtä mieltä siitä ettei Toivo Kuula ole säveltänyt suuria oratoriota.Niin...,"nokkela" sanaleikkinne viitta siihen,että oikein tahallaan ymmärrätte minut väärin.
Ensimmäisen puheenvuoroni suomiin ohjelmistopoliittisiin pohdintoihin ette ottanut kantaa,vaan viestinne oli:"Mitäs tänne tyhmä kirjoitat,kun et edes osaa Suomea."
Näin...
Omasta puolestani kannustan kaikkia,myös "harrastelijoita",heittämään kommentteja,rohkeasti! - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Sibeliuksen yksinlaulutuotannon kielestä keskusteleminen menee kyllä sivuraiteille.
Kysehän oli siitä, mikä oli Sibeliuksen merkitys Suomen kielen asemalle.
Kuten aikaisemmin siteeraamani henkilö totesi Sibeliuksesta:
"Tunsimme tällöin vaistomaisesti, että Te olitte aukaisseet meille tien omiin sydämiimme ja sillä tavoin luonnostaan olitte tullut opettajaksemme, oppaaksemme, joka meille neuvoi: sinnepäin pojat, sinne teidän on kuljettava!"
Tätä tietä oli Toivo Kuulankin hyvä kulkea.
Kuulan tuotannossa on ruotsinkielistä:
Ut min väg i världen går lauluäänelle/viululle ja pianolle. Vuodelta 1898.
Mutta silloinhan Sibbe ei ollutkaan vielä tietä kokonaan avannut.Alkuperäistä puheenvuoroa muistellen voi todeta,että keskusteleminen esim.kansalaisopistosta erään Qwertyn aloitteesta vei keskustelun(joka käsitteli Kuulan vokaali/orkesteriteoksia)heti alussa sivuraiteille...
- Qwerty
Trstan kirjoitti:
Niin...,"nokkela" sanaleikkinne viitta siihen,että oikein tahallaan ymmärrätte minut väärin.
Ensimmäisen puheenvuoroni suomiin ohjelmistopoliittisiin pohdintoihin ette ottanut kantaa,vaan viestinne oli:"Mitäs tänne tyhmä kirjoitat,kun et edes osaa Suomea."
Näin...
Omasta puolestani kannustan kaikkia,myös "harrastelijoita",heittämään kommentteja,rohkeasti!Ensimmäisenkin viestin ohjelmistopoliittiset pohdinnat eivät olleet kovin selkeästi esitettyjä.
Asian ymmärrettävyys paranee aina, kun teksti on kielellisesti selkeää.
Olisikohan alkuperäinen vastaukseni sisältänyt tämän viestin? - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Alkuperäistä puheenvuoroa muistellen voi todeta,että keskusteleminen esim.kansalaisopistosta erään Qwertyn aloitteesta vei keskustelun(joka käsitteli Kuulan vokaali/orkesteriteoksia)heti alussa sivuraiteille...
Hyvä, palatkaamme alkuperäiseen aiheeseen.
Kysehän oli Toivo Kuulan suurista oratorioista.
Ja tämän keskustelun aikana olemme molemmat todenneet ettei Toivo Kuula ole säveltänyt yhtään oratoriota.
Keskustelu on siis ollut antoisa, ja alkuperäiseen kysymykseenkin löytyy tämän keskustelun myötä vastaus.
Käsi sydämelle! Emme tunne T. Kuulan suuria oratorioita. Kuinka voisikaan, koska niitä ei ole koskaan sävelletty! - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Hyvä, palatkaamme alkuperäiseen aiheeseen.
Kysehän oli Toivo Kuulan suurista oratorioista.
Ja tämän keskustelun aikana olemme molemmat todenneet ettei Toivo Kuula ole säveltänyt yhtään oratoriota.
Keskustelu on siis ollut antoisa, ja alkuperäiseen kysymykseenkin löytyy tämän keskustelun myötä vastaus.
Käsi sydämelle! Emme tunne T. Kuulan suuria oratorioita. Kuinka voisikaan, koska niitä ei ole koskaan sävelletty!Olemme todenneet,että niin Orjan Poika,op.14 että Stabat Mater,op.25 ovat teoksia,joita voi kutsua oratorioiksi(ks.Hämeen-Anttila).
- Tristan
Qwerty kirjoitti:
Ensimmäisenkin viestin ohjelmistopoliittiset pohdinnat eivät olleet kovin selkeästi esitettyjä.
Asian ymmärrettävyys paranee aina, kun teksti on kielellisesti selkeää.
Olisikohan alkuperäinen vastaukseni sisältänyt tämän viestin?En liene aivan väärässä heittäessäni niinkin rohkean arvauksen,että ensimmäisen kirjoituksenne tarkoitus oli nolata allekirjoittanut...
Miten muuten voitte kirjoittaa Kuulan taiteellisen työn vähämerkityksellisyydestä,kun ette edes tunne hänen tuotantoaan?
Kun allekirjoittanut ajoittaa väärin Sibeliuksen Kullervon,kehotatte häntä tutustumaan paremmin aikakauteen.Mutta kun ilmoitan tuntevani Orjan Pojan partituurin,ette anna asialle suurtakan arvoa.Mihin oikeastaan pyritte?
Niinhän se on,että säveltäjät luovat kulttuuria ja musiikkitieteilijät "repostelevat" heidän työllään(mitä Sibelius sanoikaan kriitikoista ja patsaista?)... - Qwerty
Tristan kirjoitti:
En liene aivan väärässä heittäessäni niinkin rohkean arvauksen,että ensimmäisen kirjoituksenne tarkoitus oli nolata allekirjoittanut...
Miten muuten voitte kirjoittaa Kuulan taiteellisen työn vähämerkityksellisyydestä,kun ette edes tunne hänen tuotantoaan?
Kun allekirjoittanut ajoittaa väärin Sibeliuksen Kullervon,kehotatte häntä tutustumaan paremmin aikakauteen.Mutta kun ilmoitan tuntevani Orjan Pojan partituurin,ette anna asialle suurtakan arvoa.Mihin oikeastaan pyritte?
Niinhän se on,että säveltäjät luovat kulttuuria ja musiikkitieteilijät "repostelevat" heidän työllään(mitä Sibelius sanoikaan kriitikoista ja patsaista?)...En ole missään vaiheessa vähätellyt Kuulan taiteellisen työn arvoa. Päinvastoin - pidän Kuulaa suomalaisen kuoromusiikin saralla erittäin merkityksekkäänä säveltäjänä.
Viittaat ilmeisesti kommenttiini, jossa sanoin, ettei Kuulan Orjan poika kohoa eurooppalaisen klassisen musiikin kentässä merkitykselliseksi. Mutta ei tarvitsekaan - onhan teoksella toki arvonsa pienempienkin piirien henkisenä kohottajana.
Toki - kuten aikaisemminkin sanoin - asiasta voi olla montaa mieltä.
Tunnen Kuulan tuotannon mielestäni kyllä aivan riittävän hyvin muodostaakseni mielipiteeni siitä. Monia hänen teoksiaan olen toki esittänytkin, sekä Suomessa että ulkomailla, useiden eri kokoonpanojen kanssa. Kuula on tietyillä musiikin osa-alueilla yksi tärkeimmistä suomalaisista vientiartikkeleista.
Itse jäin hieman ihmettelemään - miten Kuulan ruotsinkieliseen tekstiin tekemä sävelteos on päässyt Tristanin silmien ja korvien ohitse? Jotenkin ohitit jälleen kerran sen, että tarjosit virheellistä tietoa.
Oikeastaan tämä on asia, miksi yleensä tähän keskusteluun ryhdyin. Kuula on mielestäni suomalaisille niin tärkeä säveltäjä, että (ilmeisen tarkoituksellinen?) virheellisten tietojen viljely hänen tuotannostaan internetissä on jotenkin ärsyttävää. - Tristan
Qwerty kirjoitti:
En ole missään vaiheessa vähätellyt Kuulan taiteellisen työn arvoa. Päinvastoin - pidän Kuulaa suomalaisen kuoromusiikin saralla erittäin merkityksekkäänä säveltäjänä.
Viittaat ilmeisesti kommenttiini, jossa sanoin, ettei Kuulan Orjan poika kohoa eurooppalaisen klassisen musiikin kentässä merkitykselliseksi. Mutta ei tarvitsekaan - onhan teoksella toki arvonsa pienempienkin piirien henkisenä kohottajana.
Toki - kuten aikaisemminkin sanoin - asiasta voi olla montaa mieltä.
Tunnen Kuulan tuotannon mielestäni kyllä aivan riittävän hyvin muodostaakseni mielipiteeni siitä. Monia hänen teoksiaan olen toki esittänytkin, sekä Suomessa että ulkomailla, useiden eri kokoonpanojen kanssa. Kuula on tietyillä musiikin osa-alueilla yksi tärkeimmistä suomalaisista vientiartikkeleista.
Itse jäin hieman ihmettelemään - miten Kuulan ruotsinkieliseen tekstiin tekemä sävelteos on päässyt Tristanin silmien ja korvien ohitse? Jotenkin ohitit jälleen kerran sen, että tarjosit virheellistä tietoa.
Oikeastaan tämä on asia, miksi yleensä tähän keskusteluun ryhdyin. Kuula on mielestäni suomalaisille niin tärkeä säveltäjä, että (ilmeisen tarkoituksellinen?) virheellisten tietojen viljely hänen tuotannostaan internetissä on jotenkin ärsyttävää.Huomaat varmasti,että Kuulan viuluteos eroaa hänen lauluistaan siinä,ettei se ole-laulu(laulumusiikistahan tässä oli kysymys,eikö totta?).
Näin ollen päästään taas siihen,että on rumaa pistää sanoja keskustelukumppanin suuhun.Hyi!
Jos viittatte oratoriokysymykseen,niin minun täytyy onnettomuudekseni todeta,ettei vanha koira opi uusia temppuja;olen toistuvasti yrittänyt teroittaa mieleenne oratorion lajiominaisuuksia,mutta ilmeisesti ette vieläkään ole tietoa omaksunut...
Kannustan teitä kuitenkin vielä viimeisen kerran tutustumaan Hämeen-Anttilan ansiokkaaseen teokseen "Uusi tietosanakirja".
Onnea yrityksellenne! - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Olemme todenneet,että niin Orjan Poika,op.14 että Stabat Mater,op.25 ovat teoksia,joita voi kutsua oratorioiksi(ks.Hämeen-Anttila).
Hämeen-Anttila?...
Aah...luulin että kirjoitat täällä omia ajatuksiasi.
Olen samaa mieltä kuten aikaisemminkin: on harhaanjohtavaa puhua oratoriosta jos säveltäjä ei teosta ole sellaiseksi tarkoittanut.
Uskon vahvasti että Kuula olisi nimennyt teoksensa oratorioksi, jos hän olisi halunnut sitä niin kutsuttavan.
Mutta ei.
Teoksensa Orjan poika on Toivo Kuula nimennyt "sinfoninen legenda" - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Huomaat varmasti,että Kuulan viuluteos eroaa hänen lauluistaan siinä,ettei se ole-laulu(laulumusiikistahan tässä oli kysymys,eikö totta?).
Näin ollen päästään taas siihen,että on rumaa pistää sanoja keskustelukumppanin suuhun.Hyi!
Jos viittatte oratoriokysymykseen,niin minun täytyy onnettomuudekseni todeta,ettei vanha koira opi uusia temppuja;olen toistuvasti yrittänyt teroittaa mieleenne oratorion lajiominaisuuksia,mutta ilmeisesti ette vieläkään ole tietoa omaksunut...
Kannustan teitä kuitenkin vielä viimeisen kerran tutustumaan Hämeen-Anttilan ansiokkaaseen teokseen "Uusi tietosanakirja".
Onnea yrityksellenne!Teoksesta on käsikirjoitusversio lauluäänelle.
Ja sitten vastauksia loppuosaan:
Ei kyse ollut alun alkaenkaan lajiominaisuuksista, vaan voisit ihan selkeästi kyllä tunnustaa väärinymmärryksesi.
Jos olisit puhunut lajiominaisuuksista, olisit muotoillut alkukommenttisi tietenkin esim.:
"Tunteeko kukaan Toivo Kuulan oratorionomaisia teoksia"
eikä
"Tunteeko kukaan Toivo Kuulan suuria oratoriota"
Tässä palaamme jälleen tärkeään alkuaiheeseen. Voi kuinka tärkeää onkaan se, että ihminen kykenee ilmaisemaan itseään äidinkielellään selkeästi.
Ps. Kansalaisopistossa ei ole mitään vikaa. Siellä saa laadukastakin opetusta. Otit ilmeisesti ensimmäisen viestini kansalaisopistoviittauksen syvänä loukkauksena. Sellainen se ei ollut - vaan hyvä neuvo. - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Hämeen-Anttila?...
Aah...luulin että kirjoitat täällä omia ajatuksiasi.
Olen samaa mieltä kuten aikaisemminkin: on harhaanjohtavaa puhua oratoriosta jos säveltäjä ei teosta ole sellaiseksi tarkoittanut.
Uskon vahvasti että Kuula olisi nimennyt teoksensa oratorioksi, jos hän olisi halunnut sitä niin kutsuttavan.
Mutta ei.
Teoksensa Orjan poika on Toivo Kuula nimennyt "sinfoninen legenda"Omia ajatuksia,joiden tueksi toin suoran lainan(keino jota myös Te viljelette)Hämeen-Anttilan teoksesta.
Syy siihen miksi käytin Kuulan suurista teoksista yleistävää nimitystä "oratoriot" on se,että nämä teokset täyttävät oratorion lajivaatimukset,ja on huomattavasti ekonomisempaa kirjoittaa "oratoriot"kuin "orkesteri/kuoro/laulusoolo-teokset". - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Teoksesta on käsikirjoitusversio lauluäänelle.
Ja sitten vastauksia loppuosaan:
Ei kyse ollut alun alkaenkaan lajiominaisuuksista, vaan voisit ihan selkeästi kyllä tunnustaa väärinymmärryksesi.
Jos olisit puhunut lajiominaisuuksista, olisit muotoillut alkukommenttisi tietenkin esim.:
"Tunteeko kukaan Toivo Kuulan oratorionomaisia teoksia"
eikä
"Tunteeko kukaan Toivo Kuulan suuria oratoriota"
Tässä palaamme jälleen tärkeään alkuaiheeseen. Voi kuinka tärkeää onkaan se, että ihminen kykenee ilmaisemaan itseään äidinkielellään selkeästi.
Ps. Kansalaisopistossa ei ole mitään vikaa. Siellä saa laadukastakin opetusta. Otit ilmeisesti ensimmäisen viestini kansalaisopistoviittauksen syvänä loukkauksena. Sellainen se ei ollut - vaan hyvä neuvo.Tehän tässä olette väärinymmärtänyt koko kysymyksen(ks.oratorio yleisnimityksenä,Hämeen-Anttila 1937).
- Qwerty
Tristan kirjoitti:
Omia ajatuksia,joiden tueksi toin suoran lainan(keino jota myös Te viljelette)Hämeen-Anttilan teoksesta.
Syy siihen miksi käytin Kuulan suurista teoksista yleistävää nimitystä "oratoriot" on se,että nämä teokset täyttävät oratorion lajivaatimukset,ja on huomattavasti ekonomisempaa kirjoittaa "oratoriot"kuin "orkesteri/kuoro/laulusoolo-teokset".Miten olisi tarkka ilmaus?
Sellaisen käyttö on yleensä kannattavampaa - varsinkin kun puhutaan (ilmeisesti) käytännössä kahdesta teoksesta:
Orjan Poika (sinfoninen legenda)
Stabat Mater
Mutta toki soppaa voi sotkea - kuten nyt on sitten ilmeisesti käynyt - sekavilla yleistyksillä. - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Tehän tässä olette väärinymmärtänyt koko kysymyksen(ks.oratorio yleisnimityksenä,Hämeen-Anttila 1937).
Tristan.
Minä perustan kommenttini paljon syvällisempään musiikilliseen kasvatukseen kuin johonkin kirjaan. Vähiten Hämeen-Anttilaan vuodelta 1937.
Sen lisäksi vuosien ammattityöskentelyyn klassisen musiikin parissa hyvin laajalla sektorilla.
En kaipaa tiedoiltaan vanhentunutta kirjaa tuekseni, kiitos vain tarjouksesta. - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Tristan.
Minä perustan kommenttini paljon syvällisempään musiikilliseen kasvatukseen kuin johonkin kirjaan. Vähiten Hämeen-Anttilaan vuodelta 1937.
Sen lisäksi vuosien ammattityöskentelyyn klassisen musiikin parissa hyvin laajalla sektorilla.
En kaipaa tiedoiltaan vanhentunutta kirjaa tuekseni, kiitos vain tarjouksesta.Mitä?
Hämeen-Anttila oli merkittävä kulttuurivaikuttaja,ja kaiken lisäksi Kuulan aikalainen...Mikä olisi parempi teos lisäämään tietoamme Kuulasta ja hänen aikakaudestaan kuin tämä teos(kommenttinne vanhentuneisuudesta on siis virheellinen,historiantutkimuksellisesti suorastaan huomattava virhe)
Sitäpaitsi-Mitä terminologiaan tulee mikään ei pidä soppaa puhtaampana(ja kieltä)kuin sanakirja.
Konsensus? - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Miten olisi tarkka ilmaus?
Sellaisen käyttö on yleensä kannattavampaa - varsinkin kun puhutaan (ilmeisesti) käytännössä kahdesta teoksesta:
Orjan Poika (sinfoninen legenda)
Stabat Mater
Mutta toki soppaa voi sotkea - kuten nyt on sitten ilmeisesti käynyt - sekavilla yleistyksillä.Jos soppanne on sekaisin,voitte syyttää sen keittäjää-itseänne.Oratorio on kyseisten teosten yhteydessä ehdottoman oikea ilmaus.
- Qwerty
Tristan kirjoitti:
Jos soppanne on sekaisin,voitte syyttää sen keittäjää-itseänne.Oratorio on kyseisten teosten yhteydessä ehdottoman oikea ilmaus.
Saahan sitä sanoa vaikka munaa kanaksi.
Kanahan siitä lopulta tulee - ehkä. - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Saahan sitä sanoa vaikka munaa kanaksi.
Kanahan siitä lopulta tulee - ehkä.Ei kaikkien oopperoidenkaan kansilehdellä komeile:"Tää on Qwerty ooppera!".
Silti monet oopperat ovat - oopperoita. - Qwerty
Tristan kirjoitti:
Ei kaikkien oopperoidenkaan kansilehdellä komeile:"Tää on Qwerty ooppera!".
Silti monet oopperat ovat - oopperoita.Oopperan määritelmä on kuitenkin aika selkeä.
Oratoriota on hämmennetty - vaikka kyllä senkin pitäisi aika selkeänä hahmottua. Tuskin pidät J.S.Bachin Matteus-Passiotakaan oratoriona? Eikä Bachin Jouluoratoriokaan ole varsinaisesti oratorio.
Ja eikös Tristan ole niin, että jos olisit alusta alkaen ilmaissut itsesi selkeästi, ei mitään väärinkäsityksiä olisi syntynyt.
Toivo Kuula ei ole nimittäin vieläkään säveltänyt yhtään oratoriota. Enkä usko että ainakaan lähivuosina tulee säveltämäänkään.
- Ibn Buhainah
KANSALLISUSAATTEIDEN ALLE?
VOI TEITÄ KÄÄPIÖVALTION KÄÄPIÖITÄ!- Qwerty
Vaan musiikki jyräsi aikanaan siellä päällä.
- Ibn Buhainah
Qwerty kirjoitti:
Vaan musiikki jyräsi aikanaan siellä päällä.
Qwerty on näköjään henkilö jolla ei ole mitään sanottavaa vaan joka piloillaan sorvaa mitäänsanomatonta tekstiä kansan huviksi. Kunnioitetaava taito tuokin, monet menevät lankaan eli niin sanotusti astuvat miinaan, mutta kyykky napsahtaa lopulta kyykyttäjälle itselleen, ja loppuelämä henkilollä onkin sitten vaivalloista kyykkykävelyä ja rähmällään lyllertämistä.
- Tristan
Ibn Buhainah kirjoitti:
Qwerty on näköjään henkilö jolla ei ole mitään sanottavaa vaan joka piloillaan sorvaa mitäänsanomatonta tekstiä kansan huviksi. Kunnioitetaava taito tuokin, monet menevät lankaan eli niin sanotusti astuvat miinaan, mutta kyykky napsahtaa lopulta kyykyttäjälle itselleen, ja loppuelämä henkilollä onkin sitten vaivalloista kyykkykävelyä ja rähmällään lyllertämistä.
Mielestäni Qwerty omaa tiettyä nokkeluutta,mutta hän epäilemättä haluaa antaa itsestään "älykkään"vaikutelman,ja luulee että ilkeily ja loan heittäminen keskustelukumppaneiden kasvoille palvelee tätä tarkoitusta...
Täten rohkaisenkin Teitä,arvoisa ja kaikesta huolimatta kunnioitettu(sillä me kunnioitamme kaikkia olentoja)Qwerty,olemaan aivan OMA ITSENNE.Ei maaiman silmään sumuttamisella pitkälle pötki;lopulta kuitenkin jää kiinni... - Qwerty
Ibn Buhainah kirjoitti:
Qwerty on näköjään henkilö jolla ei ole mitään sanottavaa vaan joka piloillaan sorvaa mitäänsanomatonta tekstiä kansan huviksi. Kunnioitetaava taito tuokin, monet menevät lankaan eli niin sanotusti astuvat miinaan, mutta kyykky napsahtaa lopulta kyykyttäjälle itselleen, ja loppuelämä henkilollä onkin sitten vaivalloista kyykkykävelyä ja rähmällään lyllertämistä.
Mikähän tuonkin vuodatuksen kirvoitti?
- Qwerty
Tristan kirjoitti:
Mielestäni Qwerty omaa tiettyä nokkeluutta,mutta hän epäilemättä haluaa antaa itsestään "älykkään"vaikutelman,ja luulee että ilkeily ja loan heittäminen keskustelukumppaneiden kasvoille palvelee tätä tarkoitusta...
Täten rohkaisenkin Teitä,arvoisa ja kaikesta huolimatta kunnioitettu(sillä me kunnioitamme kaikkia olentoja)Qwerty,olemaan aivan OMA ITSENNE.Ei maaiman silmään sumuttamisella pitkälle pötki;lopulta kuitenkin jää kiinni...Missä vaiheessa täällä on sumutettu?
Mielestäni olen antanut hyvin eksaktia ja helposti tarkistettavaa tietoa. Esittänyt muutamia perusteltuja mielipiteitä, joihin minulla on oikeus. Kuten sinullakin omiisi, parahin Tristan. - Tristan
Qwerty kirjoitti:
Mikähän tuonkin vuodatuksen kirvoitti?
Eiköhän se miettimällä selviä..
- Tristan
Qwerty kirjoitti:
Missä vaiheessa täällä on sumutettu?
Mielestäni olen antanut hyvin eksaktia ja helposti tarkistettavaa tietoa. Esittänyt muutamia perusteltuja mielipiteitä, joihin minulla on oikeus. Kuten sinullakin omiisi, parahin Tristan.Näin on.
Minulla on muuten ollut "nastaa",kunnon pommitusta! - Ibn Buhainah
Qwerty kirjoitti:
Mikähän tuonkin vuodatuksen kirvoitti?
.. enpä sanokaan. Vilkaise lähimpään riittävän alas kiinnitettyyn peiliin. Kenties arvoitus ratkeaa.
- Tristan
Ibn Buhainah kirjoitti:
.. enpä sanokaan. Vilkaise lähimpään riittävän alas kiinnitettyyn peiliin. Kenties arvoitus ratkeaa.
Vaikka Vertti keskustelun loppumetreillä onkin kääntänyt kelkkansa humaanimpaan suuntaan,ei susi silti karvoistaan pääse.
- Qwerty
Tristan kirjoitti:
Vaikka Vertti keskustelun loppumetreillä onkin kääntänyt kelkkansa humaanimpaan suuntaan,ei susi silti karvoistaan pääse.
Humanistiksi ainakaan. Se kuulostaa pahalta.
- uutre
Qwerty kirjoitti:
Humanistiksi ainakaan. Se kuulostaa pahalta.
täytyy sanoa kaikkien näden vuosien jälkeen, että KAUHEAA jauhamista : D qwerty sitäpaitsi on ihan oikeassa, ei tainnut olla "oratorio" mitenkään osuva nimike...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399230Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3748074Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625850William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542409Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62127Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821769Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201710Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921486Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71458Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401393