Onko lattialämmitys tullut tiensä päähän asunnon yleislämmityksenä. Oman kokemuksen perusteella tuntuu vähän siltä. Keväästä 2010 uudessa talossa asuessa eivät pääosa lattioista ole ollut "lämpimiä" ainoastaan 20 - 22 astetta.
Talossa noin 20% kivilattiaa ( PH 2xWC AP ET osa keittiöstä ) joiden lämpötila pitää mukavuussyystä olla vähintään 25 astetta, pesutilat mielleen 27 astetta. Asunnon vähäisen lämmitystehontarpeen vuoksi eivät muiden tilojen lattialämmöt nouse koska huonetermostaatti rajoittaa niissä lämmön meidän tapauksessa 21 asteeseen. Lukisin mielelläni muiden uusien hyvintehtyjen ja erittetyjen talojen asukkaiden kokemuksia.
Talossa noin 20% kivilattiaa ( PH 2xWC AP ET osa keittiöstä ) joiden lämpötila pitää mukavuussyystä olla vähintään 25 astetta, pesutilat mielleen 27 astetta. Asunnon vähäisen lämmitystehontarpeen vuoksi eivät muiden tilojen lattialämmöt nouse koska huonetermostaatti rajoittaa niissä lämmön meidän tapauksessa 21 asteeseen. Lukisin mielelläni muiden uusien hyvintehtyjen ja erittetyjen talojen asukkaiden kokemuksia.
Vastaukset 142
Vanhimmat
Noin se menee, ei sille mitään voi ja tuohon vielä takka tai ilppi lisäksi, niin tilanne huononee entisestään. Mutta miksi lattialämmitys olisi tullut tiensä päähän? Ei kai nykyaikaisempaa lämmönjakoa ole vielä keksitty?
Tapio, mikä sitä taloanne oikein lämmittää? Siihen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Meillä kivilattia 23-24 (KPH 25-26) astetta ja se ei vielä nosta sisälämpöä 21-22 korkeammaksi, iv-koneen talteenoton ansiosta tuloilma 17.
ts. iv-kone on se ratkaisu, myös kodinkoneiden tulee olla energiatehokkaita.
Jos on vähäenerginen talo, niin sitä kylmempi lattialämmitys ja siten kova materiaali tuntuu aina kylmältä ilan villasukkia. Taas mitä hatarampi talo, niin sitä miellyttävämpi on lattialämmitys korkeamman lämmöntarpeen tähden.
Talossa on Enervetin iv-kone kaikki kodinkineet A-AA valaistus pääosin led eli lämmön tarve on vain niin pientä. ml213 on aivan oikeassa lattiamateiaalin suhteen. kannaisiko uusiin taloihin asentaa patterilämmitys ja kivilattioihin lattialämmitys.
Eikun uusiin taloihin kannattaa asentaa kieputtimien sijaan swegon cas w130, niin kiertoilmalla ja jälkilämmitysvastuksella saa lämpöä asuntoon. Peruslämpö lattialämmityksellä.
Vihdoin enervet koneen omistaja täällä nyt täytyy kysyä pitääkö seuraavat faktat paikkaansa kun täällä suoli24 foorumilla on esitetty ?
Kuminauha paukkuu ?
Laakereita menee pussillinen vuodessa ?
Kenno on saunomisen jälkeen umpijäässä ja se täytyy ottaa saunanlauteille sulamaan ?
Kone on jatkuvasti rikki, eikä enervent huollon puhelin vastaa ?
Jäteilma kiertää takaisin asuntoon ja sekoittaa asukkaiden päät ?
No tulihan se kiertoilma sieltä taas esiin, miksi kummassa kaikkiin uusiin taloihin ei asenneta kiertoilmaa kun se kerta on niin ylivoimaisen hyvä ?
Enervet toiminut ihan ok.
Siksi koska rakennusala on ajastaan jäljessä ja täynnä huonoja ratkaisuja. Esim meillä on logiikalla ohjattu keskitetty sisävalaistuksen ohjaus, eikä valonappeja joka oven pielessä kuten tapana uusissa taloissa edelleen on. Yhdellä napilla siis sammuu kaikki valot.
Logiikalla ohjattua sisävalaistusta ei ole keksitty -70 luvulla niinkuin on kiertoilman kanssa, miksi tästä loistavasta keksinnöstä on luovuttu ?
Mitään kiertoilmasta ole luovuttu. kieputimet (enervent ja muitakin valmistajia on) perustuvat jäteilman kierrättämiseen. Fiksummissa kuutiokoneissa on kiertoilmaliitäntä kuten swegon cas w130 koneessa on.
Ei se voi toimia ok, koska se on kielletty jos sen perässä on kaksi tai usemapi asunto.
Todella fiksu kone, jäätymissuojana edelleen tulopuhaltimen nopeuden pudotus eli alipaine lisääntyy ja savut tulee takasta sisään ja lattian raoista radonkaasut, siinä sulle oikeen jäteilmankierrätin.
Vai että oikein usemapi, kerros muuten kuinka monta viestiä kerkiät kirjoittamaan tänne foorumeille vuorokauden aikana ?
Kerrotko lisää tuosta swegon cas w130 koneesta? onko se jokin uusi malli, kun valmistajan sivuilta ei mitään tietoa löydy?
Sulla tuleekin savut sisään koska on surkea tulisija surkealla vedolla. Myöskin talo on vuotava harakanpesä ja alapohjaa ei ole tuulettu määräysten mukaisesti ja talo on radon alueella. Otan osaa.
Opettelle käyttämään googlea hakusanoilla "swegon cas w130 "
Oletpa älykäs koska tartut kirjoitusvirheisiin. Sitä se jäteilma teettää.
Juu ei löydy. casa w130 kyllä löytyy, mutta et varmaankaan tarkoita sitä, koska olet jo kolmessa viestissä kirjoittanut cas.
Niin teettää minulla onkin jäteilmankierrätin casa w130
"Ei se voi toimia ok, koska se on kielletty jos sen perässä on kaksi tai usemapi asunto."
Miksi joku haluaisi yhden iv-koneen useaan huoneistoon? Ja miksi enervent ei voi toimia ok yhdessä asunnossa?
Enervent toimiikin oikein hyvin eikä jäädy kun jäteilmat puhalleteen suoraan pihalle.
Toista se on casa w130 jossa tulopuhallin pätkii ja jäteilma kiertää rinkiä.
Löyty se cas sanllikn.
Eiku sinulla on enervent.
"Enervent toimiikin oikein hyvin eikä jäädy kun jäteilmat puhalleteen suoraan pihalle"
Aivan puuta heinää. Enervent kierättä lmääräysten vastaisesti jäteilmaa ja jäätyy.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=12368.0;attach=20755;image
Siis tarkoitatko casa w130 jossa tulopuhallin pätkii ja jäteilma kiertää rinkiä.
pakkasta pitää olla -15 jotta w130 pätkii. Jäteilma menee w130:lla ulos ja enerventissä kiertää asunnoissa.
Enervent on jäässä pikkupakasella saunottaessa:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=12368.0;attach=20755;image
Ei kaikilla voi olla enervent, on olemassa myös casa w130 tulopuhallin pätkimiskoneita joissa on jäteilmankierrätysputki.
Ei pidä paikkaansa, vain casa w130 sisältää mahdollisuuden jäteilmankierrätysputken asennukseen ja lisäksi pätkivän puhaltimen.
Oletpa älykäs spämmätessäsi skeidaa nettiin.
Oletpa älykäs spämmätessäsi skeidaa nettiin.
Kysy vaikka Tapiolta niin enervent ei jäädy.
Casa w130 siinä on jäteilmankierrätysputki.
Tapio ei käy saunassa tai siellä ei ilma vaihdu.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=12368.0;attach=20755;image
Siis spämmääjä olet sinä y-haara jäteilmankierrättäjä.
Olet psykoosissa ,rahoitu.
Toi kuva ei todista yhtään mitään jota jaksat spämmätä päivästä toiseen tänne, helppohan se on saada vaikka sähköliesi umpijäähän ja ottaa siitä sitten kuva.
Päin vastoin olen tukehtumassa nauruun :D
Rahoitus on kunnossa, mites sulla ?
Tuularit olkoot hiljaa. Sitähän sä kysyit;-)
"Päin vastoin olen tukehtumassa nauruun :D "
Heitä siis kieputin mäkeen ja hommaa swegon casa w130.
Kiitos EI en halua mitään jäteilmankierrätys casaa.
Vallox toimii loistavasti.
Siksi olet tollainen, valloxeissa ei ole kiertoilmaliitäntä ja sekös harmittaa.
Kiertoilmasta ei ole mitään hyötyä.
Turha sitä jäteilmaa on enään takaisin tuloilmaan kierrättää.
"Kiertoilmasta ei ole mitään hyötyä."
On hyötyä useita lämpöasteita tuloilmassa, siksi kunnon koneissa kuten swegon cas 130 on kiertoilmaliitäntä.
No en sanois kunnon koneeksi laitetta joka kennon sulatuksen tekee tulopuhallinta pienentämällä.
Ei todellakaan ole hyötyä kerran lämmitettyä ilmaa kun siirretään kanavissa niin lämpöhäviöitä tulee eli energiaa kuluu hukkaan turhalla kierrätyksellä.
noinhan sä luulet koska ei ole kiertoilmaa ja et mainitse sulatusta tarvittavan kuutiokoineissa alle -15 pakkasissa.
Saat saman vaikutuksen pienentämällä ilmanvaihtoa. Paitsi että jää tulematta se lämpöhäviö ylimääräisessä putkituksessa.
Onneksi nyt on yli -15 astetta pakkasta. Ei tarvitse sulatella meilläkään valloxia.
http://www.vallox.com/tiedostot/4/pdf/203_KAHU90SE_sf_100409/
"
huurtumisenesto toteutetaan pysäyttämällä tulopuhallinta.
"
Olet aivan pihalla.
Niin olet, mutta sitä se teettää kun on swegon cas 130 jäteilmankierrätysputkella niin päähän siinä sekoo kun jäteilmaa imppaa ja tulopuhallin pätkii.
Kiertoilmaventtiili asennetaan puhtaaseen ilmatilaan. Tuloilmapuhallin voi pätkiä alle -30 pakkasissa kiertoilman ja sähkövastuksen ansiosta.
Kirertoilma ja jälkilämmitysvastus ei auta mitään, pitää olla etulämmitysvastus niin sitten toimii, casa 130 on puhaltimen pätkimiskone.
Vallox on muovinen putkijärjestelmä ja paketin yhteydessä yleensä aina on enerventin koneisto joka on paras lämmöntalteenotto järjestelmä,eikä jäädy oikein käytettynä ja asennettuna.
casa w130 mies katsoo vaan itse peiliin niin sieltä se spämmääjä löytyy.
Lisäksi lattialämmitys on kaikkein huonoin ja tehottomin säästämään huoneen ylilämpöä sen massiivisuuden takia.
Jos rakennetaan hyvin ersitetty talo, joka on hyvä asia, niin tässä vähäenergiaa talossa korostuu lämmitysjärjestelmän ylkopuolelta tulevan lämpöenergian hyödyntäminen. Pienetkin ylimääräiset lämpöenergiat helposti nostattavat huoneen lämpötilaa ja tähän tulisi lämmitysjärjestelmä herkästi reagoida.
Eli lämmön jako tulisi olla mahdolllisimman vähämassainen. Tuhansia kiloja painava laattalämmitys ei koskaan mahdollistu reagoimaan hyvin /herkästi huoneen lämpöön.
Samoin lattiamateriaaliin liittyy samat ongelmat onko mikä lämmitysmuoto tahansa. Kovat materiaalit tuntuvat aina kylmiltä ilman villasukkia.
korvataas asiavirheitä TAAS kerran ;
90 luvulla rakennettiin massiivisia varaavia lattioita vahvalla laatalla, nykyään tehdään 100milliä lisää eristettä ja minimivalu jonka päällä eristetty lattialämpöpiiri, vasteaika parhaimmissa alle 30min (danfoss).
jos kuitenkin käytetään teeseitse meiningillä varaava lattiamassa, pitää sen tuoma lämpövaraus kompensoida ikkunatekniikalla, esim tuplaselektiivilasit eivät tuo auringon lämpöä puoliakaan siitä, mitä esim 1kerroksiset 'määräysten mukaiset' tuovat pakettitaloissa.
jos kuitenkin on päässyt sellanen virhe ettei yllämainittuja asioita olla suunnittelussa otettu huomioon, sanonpa vain että voivoi.....
Mutta, joka tapauksessa käytännöntasolla parhain energia säästö saadaan herkästi ja nopeasti toimivalla lämmönsyötöllä. Siis mahdollisiimman vähämassaisella.
Siis lämmöntuotto huoneistoon katkeaa heti kun ohjaus on saanut tiedon ylilämmöstä. Mielikuvana perinteiset kevyet/kuivat sähköpatterit ovat parhaita, jos termostaatti/ohjaus olisi tarkka.
Aika laalaa -maailmassa mennään, jos asteen kymmenykset ovat näitä merkitseviä.
Jos lattialämmitys nostaa pari astetta lämpötilaa vaika 50 päivänä vuodessa 6 tunni ajaksi, niin tuolla on merkitystä lämmtyskuluihin ehkä 0,5%.
Jos vastapainoksi pystytään talon lämpötilaa alentamaan pari astetta, koska lattialämmitys poistaa veto, niin tuolla säästetään 10%. Nettohyöty siis 9,5%.
Olisi haaska nähdä ja tuntea tämän päivän taloissa vedon tunnetta. Edes huoneiden ulkoseinät eivät säteile kylmyyttä.
Kyllä sitä vetoa on aivan nykytaloissakin. Yksi isoin aiheuttaja on huono IV. Toisena epätasainen lämmitys. Ei veto trvitse kuin matalan lämpötilan ja lämpötileroja, niin sen tuntee.
Ja kylmyyshän ei säteile, kai tuon tiesitkin.
Käyppä pakkasilla huonosti eristetyssä talossa tai ikkunoiden ääressä. Tai kaupan pakastetiskillä.
"Pienetkin ylimääräiset lämpöenergiat helposti nostattavat huoneen lämpötilaa ja tähän tulisi lämmitysjärjestelmä herkästi reagoida."
Ei nosta jos on määräysten mukainen iv.
"Tuhansia kiloja painava laattalämmitys ei koskaan mahdollistu reagoimaan hyvin /herkästi huoneen lämpöön."
Eipä ole tarvetta. Jos jossain huoneessa on ylilämpöä tulisija yms, niin sitten vaan piiriä pienemmälle teholle.
Vesikiertoisen lattialämmityksen saa nykyaan asennettua aivan lattian pintaan, valmiiksi uritettujen alumiinipintaisten epslevyjen avulla.
Meinaatko puhaltaa lämmöt ilmanvaihtokoneella ulos? Ei ole kovin järkevää, kun energian säästöön pyritään kaikessa.
Mahdollinen ylilämpö käytetään moderneissa taloissa tuloilman lämmittämiseen LTO kennon avulla ja paremmissa koneissa lisäksi kiertoilmaliitännän avulla.
Siis tuulettamalla ylimääräiset lämmöt pois? Kaikkea sitä kuulee kun vanhaksi elää..
Moderneissa taloissa, joissa on siis moderni lämmitysjärjestelmä, niin se hyödyntää ylimääräisen lämmön eli pienentää huoneiston lämmittämistä ja mahdopllisimman nopeasti.
Toinen asia on miten ylimääräinen lämpö, sen suuruus on talokohtainen.
"Siis tuulettamalla ylimääräiset lämmöt pois? Kaikkea sitä kuulee kun vanhaksi elää.."
on se vaikeaa ymmärtää, että iv kone vie ilman ja lämmön asunnosta ltokennolle.
Ja sitten se vaurioituu siihen kennoon seuraavaksi päiväksi?
ilma vaurioituu kennolle, olet sekaisin.
Yhtä sekaisin kuin jos väitetään, että se varastoituu siihen vuorokaudeksi.
Siis ylimääräinen lämpö poistetaan ilmanvaihtoa lisäämällä? Meillä taas ilmanvaihto on vakio ja termostaatit huolehtivat /säästävät ylimääräisen huonelämmön lämmön varaajaan eli pienentävät varaajasta tulevaa virtausta.
No, kukaan ei usko, että tämän päivän ilmanvaihtokone suurentaa ( on suunniteltu) ilmanvaihtoa siksi, jos huoneissa on ylilämpöä. Kyllä ilmanvaihto määrät suunnitellaan aivan muista tekijöistä.
"Siis ylimääräinen lämpö poistetaan ilmanvaihtoa lisäämällä?"
On se niin vaikea käsittää että jos ilmavirta on vakio, niin se sisältämä lämpöenergian määrä voi olla mitä vaan. Eli ilmavirta vie lämmön ivkoneelle huolimatta lämpöenergian määrästä.
Kukaan ei ole tuollaista väittänyt. Mistä sait moista päähäsi?
Hahmotatkohan sinä kokonaisuuden? Kun ilmanvaihto on vakio ja huoneiston lämpötila nousee joka tapauksessa ylimääräisen lämmön/lähteen ansioista. Todellisuudessa ilmanvaihto hukkaa ylilämpöä,- ei säästä.
Niin, ilmanvaihtokoneella ei ole mitään yhteistä huoneessa olevan ylilämmön kanssa. Se varastaa osasen siitä ja siten on haitallinen tekijä.
kylläkyllä, ylimääräinen lämpöenergia menee ivkoneelle, mutta entäs sitten. mihin se jatkaa? Jääkö se koneelle, meneekö se tuloilman sekaan eli takaisin huoneisiin vai puhalletaanko se ulos? Energia kun ei katoa mihinkään
>on se vaikeaa ymmärtää, että iv kone vie ilman ja lämmön asunnosta ltokennolle.<
Viehän se osasen siitä koneella ja osasen harakoille eli sekin on kielteinen asia ajatellen lämmitysenergian tarvetta.
Niin, ilmanvaihto on aina kielteinen mielikuva huoneiston energia tarpeessa, mutta silti välttämätön paha.
Lueppa uudestaan niin saatat tajuta.
Jos se talon ylimääräinen lämpö ei varastoidu kennoon, niin mihinköhän se menee jemmaan?
Aivan.....
"Todellisuudessa ilmanvaihto hukkaa ylilämpöä,- ei säästä."
Lto kenno siirtää sitä enemmän lämpöä tuloilmaan mitä lämpimämpää on huoneilma
painovoimaisessa menee lämmitysenergiasta 1/3 harakoille, että 50% hyötysuhteella olevalla ivkoneellakin saa säästöä aikaan. Parhaimmat toimivat 80% hyötysuhteella kuten swecon casa w130.
Niin optimi olosuhteissa, käytännössä kenno jäässä ja tulopuhallin pätkii siinä ei auta kiertoilmaputketkaan mitään.
"Pienetkin ylimääräiset lämpöenergiat helposti nostattavat huoneen lämpötilaa ja tähän tulisi lämmitysjärjestelmä herkästi reagoida."
kokemus on osoittanut, että pienet ylimääräiset lämpöenergiat nostavat lämpötilaa vain pari kymmenystä. mutta esim. juhlat joissa vieraita yli 50kpl (170m2 talo) ja saunotaan myös, niin silloin iv:n tehostusta pitää käyttää. Lattian lämpöön ei tarvitse tehdä muutoksia.
ml213 tarkoittaa, että lämpimän varaavan massan tulisi olla mahdollisimman pieni suhteessa muuhun massaan. Kivitalossa tämä ei ole ongelma, mutta kevytrakenteisessa puutalossa kyllä. Toisaalta on myös puutaloja, joissa on varaava lattialämmitys ja noissakin tuo toimii auttavasti. Lattialämmityksen voi tehdä myös kevyenä versiona, eli lattiassa ei ole niin paljon massaa.
Yllä oleva koskee lämpötilanmuutokseen liittyvää hidata reagointia. Aloittajalla tämä ei ollut ongelma. Taisi olla pelkästään ml213:n antipatiaa lattialämmitystä kohtaan?
Lattialämmitystä voisi verrata johonkin toiseen lämmitykseen. En keksi kuinka lattiat olisivat jossakin muussa lämmityksessä lämpimämmät kuin lattialämmityksessä.
Alkuperäisessä oli lueteltu kivilattioita. Voisi kuvitella pääsääntöisesti ovien olevan kiinni PH 2xWC AP ja noista tiloista ilmanvaihdon poistot. Kyseiset tilat eivät siis suoraan lämmitä muita tiloja (epäsuorasti kyllä). Keittiöissä ei nykyään ovea ole, eikä eteisessä, joten nämä tilat lämmittävät muitakin tiloja. Toisaalta näistäkin on ilmanvaihdon poistot.
Se, että aloittajalla on lattiat 20-22 asteisia ja huonelämpötila 21 astetta tarkoittaa, että taloa lämmitetään jollakin muulla tavalla.
Meillä 5v vanhassa talossa lattialämmitys toimii hyvin. Oleskelutiloissa lämpö on 25 (vaimon vaatimus) ja makkareissa 21. Lattioissa kiertää lämmityskaudella yleensä 27-30 asteinen vesi. Keittiö, WC ja eteisaula ovat laattaa. Yläkerrassa vain wC ja suihku.
Talon lämmityksen lämmöntarve on
/- 0 2 kW
-10 4 kW
-20 6kW
Lämpö tulee katkaistua kun ulkolämpötila ylittää 10 astetta. Nuo lämmityksen tehontarpeet referenssinä. Käyttösähköön palaa n. 1kW.
Meillä isoin ongelma lämmityksessä kohdistuu lämmön jakamiseen keväällä ja syksyllä. Tuolloin lämmityksen teho on joko nolla, tai olematon ja lämpöä tuottavat laitteet ovat melkein kaikki oleskelutiloissa. Tällöin vei kiertää lämmittämättömänä latttiassa tasaamassa lämpötilaeroja, mutta en oikein tiedä onko tuolla kovinkaan paljoa käytännön merkitystä. Patterilämityksellä sama ongelma, eikä tuota (olematonta?) tasausvaikutusta ole.
Yllättäen ohuet matot tuntuvat yhtä kylmiltä, kuin laatta jalan alla.
=> Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen lattialämmtykseen.
Iv:n poistot ovat yleensä wc:t, sauna, pesuhuone, vaatehune ja apukeittiö. Tulot asuinhuoneissa. Liesituuletin omana keittiössä ilman talteenottoa, joten
talteenotto "siirtää" myös näiden tilojen lämpöä asuintiloihin. Kokemukseni mukaan matalaenergia talo reakoi ulkoilman muutoksiin niin hitaasti että se ei ole mikään ongelma. Ajatuksena on tullut että patterit asuinhuoneisiin ( saadaan edullisesti huonekohtainen säätö ) lattialämmitys kosteat tilat kivi ja lattiat puuta, parkettia tai korkkia. Asumismukavuus ei kärsisi ja rakentamiskustannukset laskisvat. Uskon myös että tarkalla säädöllä energiakulut pysyisivät maltillisina.
"Liesituuletin omana keittiössä ilman talteenottoa, joten
talteenotto "siirtää" myös näiden tilojen lämpöä asuintiloihin. "
Tuo nyt on aika väärin ajateltu. Toki LTO pienentää lämpötilaeroja pelkkään koneelliseen poistoon verrattuna, mutta käytännössä aina tuloilma on kylmempää kuin sisäilma. Ilman vaihtaminen siis kasvattaa lämpötilaeroja.
Liesituuletin on oma tapauksensa. Se on niin vähän aika apäällä, että ei merkitystä. mihinkään suuntaan.
"Kokemukseni mukaan matalaenergia talo reakoi ulkoilman muutoksiin niin hitaasti että se ei ole mikään ongelma."
Sama kokemus itselläni.
"Ajatuksena on tullut että patterit asuinhuoneisiin ( saadaan edullisesti huonekohtainen säätö ) lattialämmitys kosteat tilat kivi ja lattiat puuta, parkettia tai korkkia. Asumismukavuus ei kärsisi ja rakentamiskustannukset laskisvat. Uskon myös että tarkalla säädöllä energiakulut pysyisivät maltillisina."
Patterit ja lattialämmitys nostavat hintaa verrattuna lattialämmitykseen. Ja mitä tuo ratkaisisi? Oletko sitä mieltä, että lattiat ovat lämpimämmät tiloissa joissa on patterit?
Onko sinulla lattioiden kanssa ongelma, että ne ovat aina kylmät? Vai osa niistä on kylmiä? Aina välissä jostain, vai aina välillä tietyt? Tietyillä keleillä?
Lattiat tarvitsevat omat anturit lattiaan tiloissa missä on laattaa. Termarit muutenkin ovat mielestäni mukavat, jos talossa enemmän kuin 1 kerros ja aurinko paistaa, tai takka.
Lattioiden kanssa ei ole ongelmia koska minulla on asuintiloissa parketti joka on tasaisen 20-22 astetta "lämmin". Olettaisin että parkettilattiat olisivat lähes saman lämpöisiä vaikka lattialämmitystä ei olisi. Onko kellään kokemusta matala / pasiivitalosta jossa ei olisi lattialämmitystä.
"Onko kellään kokemusta matala / pasiivitalosta jossa ei olisi lattialämmitystä. "
Minkälaista kokemusta?
Tottakai saa pattereilla huoneen lämpimäksi, mutta pitää olla ovi kiinni ja enemmän energiaa patteri vie.
Sulla käy aivan liian kuumana kaakelipinnat, joten tiputa niiden lämpö 20 asteeseen, niin koko ongelmasi katoaa. Jos lattialämmitysputkisto on valussa, kaakelipinta lämpenee helpommin kuin laminaatti tai parketti.
Ongelma varmaan tuossa on, että 20 asteinen laatta on kylmän tuntuinen jalalle. Sitten pitää taas käyttää sukkia tai pistää mattoa lattialle. Selvää takapakkia...
Onko teidät laitettu kotona laattalattian nurkkaan jälki-istuntoon seisomaan, koska tuo on noinkin oleellinen seikka.
Meillä nyt sattuu olemaan tapana seisoa lattialla esimerkiksi ruokaa tehtäessä. Levitointi olisi parempi ratkaisu, mutta en ole vielä saanut vaimoa suostuteltua tarvittavaan painonpudotukseen...
Silloin kun vielä olin koulussa, ja pääsin jopa jälki-istuntoa kokeilemaan, niin siellä kyllä suoritettiin tämä rangaistusmuoto istumalla. Siitä varmaan se nimityskin on peräisin? Teilläpäin sitten ilmeisesti seisten. Olikohan se jälkiseisontaa sitten? Vai viittaako se johonkin muuhun toimintaan?
Kuka käski laittamaan kaakelit keittiöön;-)
Ilmanvaihdolla ei ole mitään tekemistä ylilämmön hyödyntämisessä. Ilmanvaihto vaikuttaa vain kokonaisenergian kulutukseen.
Jos huoneistoon ei kohdistu lämmitysjärjestelmän ulkopuolista lämpöenergiaa esim. aurinko, tilapäiset lisälämmittimet jne.... niin on yks hailee millä muodolla lämmitys toteutetaan/jaetaan.
Mutta, jos suunnittelussa on huomioitu esim. auringosta tuleva energia, niin tämän hyödyntämiseen tarvitaan jo herkästi reagoiva lämmityksen tuotto. Siis lämmitin, jonka massa on vähäinen, joka ohjaantuu heti huoneiston lämpötilan mukaan. Jokainen ymmärtänee, ettei tonnien painava lattialämmitys edes mahdollistu reagoimaan herkästi huoneen lämmön vaihteluihin. Laattaan syötetty lämpöenergia jatkaa lämmitystään, vaikka huoneen lämpötila on jo kohonnut ja päin vastoin.
Taas, jos huoneistoon ei kohdennu ylimääräistä lämpöä, niin on yks hailee miten lämmität. Lämmönsyöttö on tasainen.
Mitä tiedän, niin monelle suorasähkö /kevyet sähköpatterit lämmittäjille on tullut yllätyksenä se todellisuus, miten lämmitysjärjestelmän remontoimisen jälkeen energian kulutus on kohonnut, koska tilalle on asennettu massiivinen /jäykästi reagoiva lämmöntuotto.
Esim. oman mörskän lämmitys reagoi jo Maaliskuulla alkavaan auringon lämpöenergiaan, joka tulee ikkunoiden kautta huoneistoon ja jakaantuu kaikkialle.Varaajasta tuleva veden syöttö on lähes kiinni auronkoisina päivinä ja seuraavana yönä kun huoneiston lämpötila on kohonnut asteen. puhumattakaan leivinuunion käytössä.
"Ilmanvaihdolla ei ole mitään tekemistä ylilämmön hyödyntämisessä. "
Ei niin, varsinkaan se levittämisessä ilmavirtojen avulla.
http://www.swegon.com/fi/Tuotteet/Asuntoilmanvaihto/Ilmanvaihtolaitteet/Tulo--ja-poistoilmalaitteet-lammontalteenotolla-/Vastavirtakennoiset-W-sarja/Swegon-CASA-W130-Premium/
"Mutta, jos suunnittelussa on huomioitu esim. auringosta tuleva energia, niin tämän hyödyntämiseen tarvitaan jo herkästi reagoiva lämmityksen tuotto"
Hirveästipä se aurinko lämmityskaudella suomessa lämmittää;-)
"Jos huoneistoon ei kohdistu lämmitysjärjestelmän ulkopuolista lämpöenergiaa esim. aurinko, tilapäiset lisälämmittimet jne.... niin on yks hailee millä muodolla lämmitys toteutetaan/jaetaan."
Tämähän ei pidä paikkansa. Totta kai mukavinta ja energiataloudellisinta on pitää lämpö mahdollisimman tasaisena. Lattilämmitys mahdollistaa tämän helpoiten. Keskellä huonetta sijaitseva pistemäinen lämmitin vastaavasti on huonoin.
"Mutta, jos suunnittelussa on huomioitu esim. auringosta tuleva energia, niin tämän hyödyntämiseen tarvitaan jo herkästi reagoiva lämmityksen tuotto."
Tai massiiviset rakenteet. Unohdit tämän jo toistamiseen. Oleellista on, että huonelämpötila ei kasva, joka liiaksi noustessa on sekä epämukavaa, että epätaloudellista.
"Laattaan syötetty lämpöenergia jatkaa lämmitystään, vaikka huoneen lämpötila on jo kohonnut ja päin vastoin."
Lattialämmitys säätää automaattisesti itse itseään. Jos ilma on 22 asteinen ja lattia 27, niin lämpötilero 5 astetta. Sisäilman lämpeneminen asteella pudottaa lämpötileron 4 asteeseen, eli lämmitystä on ensimmäisessä tapauksessa 25% enemmän.
"Mitä tiedän, niin monelle suorasähkö /kevyet sähköpatterit lämmittäjille on tullut yllätyksenä se todellisuus, miten lämmitysjärjestelmän remontoimisen jälkeen energian kulutus on kohonnut, koska tilalle on asennettu massiivinen /jäykästi reagoiva lämmöntuotto."
Olisiko kuitenkin niin, että alapohjan eristys on olematon ja kun lattian lämpötila kasvaa +15 asteesta +30 asteeseen, niin maanvastaisen alapohjan läpi hukkaantuva energia melkein kolminkertaistuu. Seinäpinnat ja kattohan lattialämmityksellä pienenevät vain hieman.
Ja todetaan edelleen. Lattialämmityksiä on myös muita kuin massiivisia.
Faktaahan on, että lattialämmitys tasaa huonetilan lämpötilaeroja ja sitä myötä alennetaan sisälämpötilaa ja sitä myöten energiaa säästyy. Faktaa on myös, että massiiviset lämpöä varaavat järjestelmät ovat hitaita reagoimaan muutokseen. Toki lattialämmityksen voi myös tehdä huonosti niin, että se tuhlaa energiaa, mutta hyvin tehtynä se säästää energiaa.
Tämähän ei mitenkään liittynyt aloittajan ongemiin.
Aikoinaan 70/80 - luvulla laskeskeltiin, miten ilmanvaihdon kautta menevä lämpöenergia oli n 30% talon kokonais lämpöenergiasta, josta ei ole otettu lämöä talteen. Kohde talon energian kulutus laskettiin 15000............18000 kwh ja siten ilmanvaihdon osuus tänäkin päivänä on 4500.......5500kwh
Tämän päivän taloissa tuo prosentti voi olla yli 50%. Ilmanvaihdon osuushan ei ole muuttunut, mutta talojen lämmöntarve alentunut sitäkin enemmän.Eli talon lämmitystarpeeseen ja siten lattialämmityksen lämpötilaan vaikuttaa jo huomattavasti ilmanvaidon lämmöntalteenotto.
Niin, aurinko energia ja sen hyödyntäminen lyhentää lämmityskautta huomattavasti ja erikoisen yksinkertaisin laittein ilman investointeja.
>>Olisiko kuitenkin niin, että alapohjan eristys on olematon ja kun lattian lämpötila kasvaa 15 asteesta 30 asteeseen, niin maanvastaisen alapohjan läpi hukkaantuva energia melkein kolminkertaistuu. Seinäpinnat ja kattohan lattialämmityksellä pienenevät vain hieman.
"Luonnollisesti tuo on sinun kuvitelmasi, mutta todellisuudessa tiedän miten remontoiminen oli massiivista ja laaja-alaista ja hyvin toteutettu je eristykset täm,än päivän tasoa."
Totta. En tiedä kyseisistä kohteista mitään. Hieman vain ihmettelen, että energiankulutus on kasvanut, vaikka kirjoittamasi mukaan remontoiminen on ollut massiivista ja eristykset tämän päivän tasoa ja ennenkaikkea hyvin suunniteltu.
Väität siis pokkana, että Lisäämällä eristyksiä massiivisesti ja vaihtamalla lattialämmitykseen energiankulutus kasvaa huomattavasti. Jos oletetaan eristyksen parantuneen esim. 30% ja energiankulutuksen silti kasvaneen ei kasvanutta energiakulutusta selitä mikään muu kuin huomattavasti kasvanut sisälämpötila. Sisälämpötila nostettu 30 asteeseen? Kuinka muuten selität kasvaneen energiankultuksen?
Sinänsä mielenkiintoista, että aurinkoisina päivin meillä ei lämpötila nouse astetta enempää.
"Mitä vähä energisempi talo, niin sitä pienemmät lämpötilaerot huoneessa."
Juuri näin. Tasainen lämpötila saadaan tasaisella lämmityksellä.Lattialämmitys on hyvä keino saada tasainen lämmitys. Lattialämmityksen voi tehdä väärin, kuten esimerkkikohteissasi on.
"Omassa mörskässä kun sisälämpötila on noussut pariastetta yli halutun, niin käytännössä seuraavana vrk aikana lämmöt on poissa päältä. Keväällä tästä kokonaisuudesta tulee merkittävä säästö energialukuina. "
Massivirakenne alentaa lämmityskuluja 10%. Auringon energiaa varataan rakenteisiin. Aurinkoa paistaa myös ikkunoista sisään. Massiiviset rakenteet tasaavat myös tätäikkunoista tulevaa energiaa rakenteisiin.
Itse napsautan lämmöt pois päältä pääsiäisenä. Ero on suuri syksyn pimeisiin päiviin verrattuna.
Sekoitat jatkuvasti kaksi asiaa. Lämmönjaon ja lämmön varaamisen.
Kirjoitetaan siis kolmas kerta. Lattialämmityksen voi myös tehdä kevyenä. Etkö tätä usko? Miksi sekoitat massiivisuuden lattialämmitykseen? Tämä ei edes ollut alunperin onglema, joten miksi hoet samaa asiaa?
"Niin, aurinko energia ja sen hyödyntäminen lyhentää lämmityskautta huomattavasti ja erikoisen yksinkertaisin laittein ilman investointeja"
tuo on totta, meidän matalenergiatalossa musta peltikatto lämmittää keväällä ja syksyllä. Lämmityskausi osto/lahjoitusenergialla eteläsuomessa on siten marraskuusta toukokuuhun.
"Talossa noin 20% kivilattiaa ( PH +2xWC+AP+ET+osa keittiöstä ) joiden lämpötila pitää mukavuussyystä olla vähintään 25 astetta"
Olen pallelluttanut jalat teininä laskettelussa ja sittemin saanut ne parannettua ja silti olen sitä mieltä että kaakeileilla 18 astetta on aivan riittävä.
Alkuperäiseen ongelmaan sen verran, että veikkaisin ongelmaksi väärää säätöä. Jakotukit säädetään ensin suunniteltuihin arvoihin ja sen jälkeen hienosäädetään. Huonetermostaattien tehtävä on vain ja ainoastaan leikata ylimääräisen lämpökuorman (takka, aurinko ym.) aiheuttama lämpö pois.
Laattalattian kanssa tulee käyttää lattia -antureita. Niiden tehtävänä on pitää lattia aina tietyn lämpöisenä esim. 25 asteisena, jotta se tuntuu miellyttävänä.
Lämmönvaihtimen lämpökäyrä tulee olla oikea ettei termarit ala pätkimään huonelämpötilaa turhaan. Muuten lopputulemana on kylmät lattiat siellä missä termari napsauttaa lämmöt pois päältä (jopa jatkuvasti). Keittiössä kuuma ja viereisessä aulassa kylmät lattiat.
Itse säätelin noita ensimmäisen talvena. Aloittajan mainitsemaa ongelmaa oli aluksi, mutta säätämällä jakotukkeja ja löytämällä oikean lämpökäyrän ongelmat hävisivät.
Säätö tapahtui pakkasilla niin, että kaikki huonetermarit auki. Tämän jälkeen huone jossa säätö on eniten auki säädetään lämmönjakajasta sopivan lämpöiseksi. Seuraavaksi säädetään kaikki muut huoneet jakotukkia kuristamalla, tai avaamalla sopiviksi. Lopuksi lämmönvaihtimesta etsitään sopiva käyrästö ja huonetermarit asetetaan aste ylemmäksi kuin haluttu lämpötila ja lattia- antureille asetetaan itselle mieluinen alin lämpötila.
Kuten ml213 mainitsi on säätö hidasta ja lämpötilan tasaantumiseen menee päivä. Säätöjen etsiminen kesti pari viikoa, mutta tulipa tehtyä.
Ainoa ongelmahuone itselläni on kotiteatterihuone, joka on liian kuuma. Yksinkertaisesti lämpöä tulee liikaa. Kyseiseen huoneeseen olisi pitänyt rakentaa ilmanpoisto (nyt tulo) ja paljon parjattu rakokarmiventtiili, jolla saisi ulkoa suoraan kylmää ilmaa sisään huonetta viilentämään. Ei mikään paras ratkaisu energiataloudellisesti, mutta en parempaakaan keksi. ILPin ulkoyksikköä en aio tuonne asentaa :)
"Huonetermostaattien tehtävä"
Ostin ja asensin 5 huonetermaria toimilaitteineen turhaan. Ei ole energiatehokasta käyttää lämmityskattilaa turhan kuumana ja sitten supistella yksittäisten piirien kiertoa.
Lämmön ohjaus on toteutettu seuraavasti
Kivilattiat: Lämpötilaa ohjataan vain lattianlämmön mukaan ( 25-28 )
Parkettilattiat: Huonekohtaisi termostaatein 21 rajoittaen lattian lämpötilan 20-28
Kesäajan vain wc:t ja pesutilat 25 ( otin joskus vaimon wc:tä lattialämmön kesällä pois minulle ilmoitettiin että "anna olla viimeinen kerta" ) Mahdollisuus käyttää huonekohtaista päivä / viikko lämpötilan pudotusta ( ei käytetty )
Joten säädöstä ei mielestäni ei ole kysymys alkuperäisen kysymykseni / mielipidekyselyyni kohdalla. Aika vähän näyttää palstalla olla niitä joilla olisi onkohtaisia kokemuksia, onneksi on myös niitä esim Omat 5 senttiä, ml213 ja 19 1
Eikö sinulla ole lämmönvaihdinta ollenkaan? Kaapelit siis lattiassa? Käsitin sorry väärin aluksi vesikiertoiseksi. Kaapeleiden kanssa säätämisestä ei ole kokemusta. Asunut kyllä, mutta joku muu tehnyt säädöt. Noissahan tuo on toisaalta helpompaa, toisaalta hankalampaa. Termostaattien tarkoitus muuttuu liikalämmön leikkaamisesta huonetilan lämmitämiseen oikeaan lämpötilaan.
Sama periaate kuitenkin pitäisi olla, eli kivilattiat pidetään aina minimissään tietyn lämpöisinä lattia- antureiden ohjaamina ja huonetilan lämpö säätää sitten lämmön sopivaksi, jos lattia- anturin arvo ei riitä.
Tarkoiatko parkettilattioissa lämmön rajoittamisella sitä, että ne eivät tule liian kuumiksi? Jos noin, niin siinä tapauksessa sinulla on lattiassa anturit parketinkin alla. Kannattaa huomioida, että laatan lämpötila on eri kuin parketin lämpötila. Betonikin eristää lämpöä hieman, parketin alla oleva askelvaimennusmatto huomattavasti ja itse parkettikin aika paljon. Eikö sinun ongelmasi ole juuri näiden tilojen, joissa parketti on, jääminen liian viileäksi, tai itse parketin olevan liian viileä? Eikö tämä silloin ole juurikin säätöongelma?
Lattia- antureilla halutaan parketin tapauksessa toimia juurikin toisinpäin kuin lattialaatan kanssa. Lattialaatta halutaan pitää vähintään tietyn lämpöisenä, kun taas parkettia ei haluta lämmittää liiaksi, ettei se halkea. Eri parkettienvalmistajien sivuilta löytyy arvoja lämpötilaan mitä he eivät suosittele ylittämän.
Suihkussa tuo viileä lattia tuntuu kaikista inhottavimmalta, koska yleensä suihkussa tupataan paljain jaloin käymään. Lisäksi suihkutila muuten mielletään viileäksi märän ihon kanssa, jos siellä on sama lämpötila kuin muualla talossa.
Juuri ei. Kivilattiat pidetään mielyttävän lämpiminä 25-26 ja "paretti tiloissa" huonelämpötila pidetään sopivana huoneen lämpötilan mukaan esim. 21 jolloin syntyy tilanne että kivien lämpö muu lämmön tuotto pitämään "parketti tilat" lämpiminä. Parketin lämpötila 20-22 mistä kerroin on mitattu parketin pinnasta ei betonista. Tarkoitus ei ole vertailla lämmitysmuotoja vaan kuulla kokemuisia uusien asuntojen lämmitysratkaisuista. Ehkä tulevaisuudessa on talon sisäseinillä on peilejä, sisustusjulisteita tai mitä sisustajat keksivät jotka toimivat lämmittimeinä.
Ei ollut minunkaan tarkoitus mitenkään vertailla eri lämmitysmuotoja, vaan vain todeta, että käyttäytyvät eri tavalla. Periaatteet mukavuuteen kuitenkin ovat samoja.
Jos kerran noin, niin en keksi muuta kuin muun lämpökuorman pienentämisen. Tosin mainitsit, että teillä on lamput ledejä ym. joten tuon pienentäminen lienee aika mahdotonta. Enerventtikin ottaa niin hyvin talteen, että tuosta jälkilämmityksen ottaminen kokonaan pois päältä (itse olen ottanut) ei vaikuta tuloilman lämpötilaan kuin vasta kovilla pakkasilla, eikä silloinkaan paljoa. Ja silloin teillä ei noita kylmiä lattioita liene muutenkaan.
Toisena oli tuo ovien kiinnipitäminen noihin klikkeritiloihin, jos vain mahdollista.
Ja kolmanneksi jää sitten jonkun mainitsema laattalattian lämpötilan pienentäminen, mutta silloin mukavuus kärsii noissa tiloissa tallustaessa.
Muuten nostan kädet pystyyn.
Ilmeisesti nämä "kylmät" lattiat ovat nykytalojen ominaisuus ei vika koska lämmön tarve on niin pieni. Vieläkin pyytäisin omakohtaisia kokemuksia jos palstan lukioina on uusien asuntojen omistajia / haltioita.
Ei lattiat tunnu kylmiltä, jos valitsee materiaalin oikein. Väitämpä, jos eriteitä käytetään riittäväsdti, niin nyky talojen lattiat ovat jopa lämpimämpiä kuin vanhempien talojen lattiat. Oman mörskän rakensin v80- ja kauttaaltaan sorapatjan päällä on 150mm styroksia ja lattia on lämmin,- myös nurkista, ilman lattialämmitystä. Materiaalina on pehmeä muovimatto.
Kaakeli pinta on siitä ongelmallinen, miten ihminen aistii sen kylmäksi, jos se on huonelämpöinen tai muutaman asteen lämpöisempi. Tuokin on yksilöllinen tuntemus.
"Oman mörskän rakensin v80- ja kauttaaltaan sorapatjan päällä on 150mm styroksia"
Nykymäärykset laittavat sinne vähintään 20cm styroksia .
Niimpä. Ja kukaan ei kielllä vaikka 250mm, mutta tuo eristeen paksuus ei poista kaakelilattian ongelmaa. Sen aistii kylmäksi jos se on huonelämpötilan tasolla ja hyvin eristetyssä talossa se on. Ainakin, jos huoneistoon tulee ylimääräistä lämpöä.
Käytännön tasolla oleskelutilojen lattiamateriaaliesta kannattaa kaakeli unohtaa kokonaan. Siitä ei ole muuta kuin harmia, olipa lämmitys mikä tahansa. Koko talon asukkaat vieraita myöten asustelee muuten villasukat jaloissa.
Paljon energiatehokkaampaa ilmeisesti on yllikuummentaa huonetilat :O
Lattialaattaa joutuu lämmittämään, että se on mukavaa. Sama pätee laminaattiin. Huonoja materiaaleja lämmön suhteen.
Ei lattialaatassa mitään vikaa ole, mutta sitä ei vain saa olla liikaa.
Oleskelutilat aika usein lämpenevät pelkällä käyttösähköllä, näin ainakin meillä. Meillä aula, keittiö ja ruokailutila ovat laattaa, eivätkä nuo koko taloa lämmitä. Helpottaa kuitenkin siivousta huomattavati. En vaihtaisi.
Talvella laatta on mukava, samoin kesällä. Ongelma meillä kohdistuu aikaan keväällä ja syksyllä jolloin lämpö ei vielä ole päällä.
Laatan kylmyyskin on siitä mielenkiintoinen, että kävellessä tämä ei haittaa, mutta kun seisoo paikallaan, niin sen huomaa, samoin istuessa.
=> Lattialämmitys ei ole se mikä tuottaa ongelmia, vaan lattiamateriaali, kuten ml213 on aikaisemmin maininnut.
Edelleen mietin tuota alkuperäistä ongelmaa. En oikein ymmärrä kuinka tuo on mahdollista, jos kaikki säädöt ovat kohdillaan. Laattaa on 20% pinta- alasta. Ovien takana tuosta ehkä puolet. Ei 10% lattiapinta- alasta pysty lämmittämään koko taloa. Joko tuo 10% on tolkuttoman kuuma, tai talo lämpenee joallakin muulla tavalla.
Ei vaan kattilaveden lämpö säädetään sopivaksi jotta yksittäiset piirit voivat olla avoimia.
Meillä kaakelilattia lämpenee lattialämmityksessä paremmin kuin laminaatti, johtuen paremmasta lämmön johtumisesta betonista kaakeliin kuin laminaattiin. Ilman lattialämmitystä kaakelilattia tuntuu kylmemmältä kuin laminaatti.
Eli lämpöhukka on kaikissa piireissä sama. Aika vekkuli talo.
Takka on kaikissa huoneissa ja niitä poltetaan yhtäaikaa.
Aurinko paistaa kaikkiin huoneisiin yhtä aikaa.
Kaikissa huoneissa on uuni päällä yhtä aikaa.
Vieraita yhtä paljon kaikissa huoneissa.
"Takka on kaikissa huoneissa ja niitä poltetaan yhtäaikaa."
takka on tulisijoista tietämättömien taloissa ja niitä tarvitaan joka huoneeseen huonon hyötysuhteen vuoksi.
"Aurinko paistaa kaikkiin huoneisiin yhtä aikaa."
Aurinko suomessa paistaa hyvin vähän.
http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot
"Kaikissa huoneissa on uuni päällä yhtä aikaa."
Eikö teillä ollutkin vain takka joka huoneessa;-)
"Vieraita yhtä paljon kaikissa huoneissa. "
Mikä pakolaiskeskus talosi on?
Hiukan tarkennusta. Lämmittäähän se 20-22 asteinen parketti huonetilaa mutta kuten alussa kerroin se ei tunnu jalalle lämpimältä. Eli kuten aijemmin totesin on kysymys ominaisuudesta ei viasta ja siksi olen kaivannut muilta kokemuksia.
Mutta kuten vastauksista näkee keskustelu on osin aivan muualla ja taso...
Eihän tuo 20-22 asteinen parketti lämmitä huonetta yhtään mitään, jos huonelämpötila on 21 astetta, kuten alussa kerroit.
Täällä on muuten nyt -17 pakkasta, lattiaan menee 33- asteinen vesi ja palaa 31- asteinen. Pidän kiertopumppua pienimmällä. Lämmönvaihdin näyttää haukkaavan 4,9kW. Olohuone 23 ja kaksi makkaria molemmat 21. Kaikki termarit näyttävät olevan auki (pl. kotiteatterihuone, jossa juniorin Zumba menossa :)
Lattian lämpötiloista en oikeasti osaa sanoa mitään, jahka laser -mittaria ei ole, enkä viitsi alkaa tavallisilla mittareilla mittaamaan.
Itsekin kuulisin muiden kommentteja, mutta taso tosiaan on taas palstalle tyypillinen.
Kysehän oli siitä mikä tuntuu kylmältä, ei siitä mikä lämpenee nopeiten.
Kyllähän se parketti lämmittää nyt lattian pinta 21,5 huonelämpötila 21,3 ulkona -17
kivet säädöissään 25 - 26 ja pesuhuone 28
Puu ja muovi on parempi lämpöeriste kuin kaakeli, joten lämmitettynä kaakeli tuntuu lämpöisemmältä kuin laminaatti.
Tuohan oikeasti on samanlämpöinen, eikö?
Nyt täällä on lauhtunut aamusta alkaen, joten luvut ovat hieman mitä nyt sattuu, mutta kuitenkin
Ulkona -21
Olohuone 24 (24,1)
Makkarit 21
Menovesi 35
Paluuvesi 33
Lämmönvaihdin 5,1kW
Laitoin mittarin lattialle olohuoneeseen, peitin sen ja siirsin minuutin välein kolmeen eri paikkaan, jolloin lämpötilan luulisi olevan suunnilleen oikein ja näytti 26,1 astetta. Samalla menetelmällä ruokailutilassa (23,8) kivilaatta näyttää 26,6. Lukujen tarkkuutta saa tulkita haluamallaan tavalla.
Tarkennusta, että mittaus lattiassa tehty 30cm ulkoseinästä, jossa kiertää lämpimin vesi. Nyt olohuoneen termari ajanut itsensä kiinni, jahka ulkona lauhtuu edelleen ja aurinko paistaa ikkunoista sisään.
Pitäisiköhän meikäläisen lopetella tämä mittareiden tuijottaminen. Alkaa tulla pervo olo :)
Arvot samat kuin aamulla paitsi ulkona -6. Kahden vuoden kokemuksella tuntuu siltä että mataenergiataloa ei tarvitse / kannata ohjata ulkolämpötilalla, koska ulkoilman vaikutus siirtyy niin hitaasti sisälle. Talosi "vuotaa" lämpöä sen verran että tuo noin 2 asteen ero toimii hyvin ja lattiat tuntuvat lämpimiltä ( yli 25 ) Joten mitä paremmin eristetty talo sen pienempi on tuo ero.
Itse taasen ohjailen pelkän ulkolämpötilan mukaan. Sisätermarit vain katkovat tuota liikalämpöä "poikkeusoloissa".
Lämmitykseen ja käyttöveteen kuluu 57kWh neliötä kohden vuodessa, joka tarkennuksena kun puhutaan matalaenergiataloista. En tiedä mikä rajana on nykyää, tuskin tuo.
Oleskelutiloissa meillä on pari astetta lämpimämpää, kuin teillä, joka varmasti vaikuttaa asiaan.
Silti ihmettelen millä teidän talo lämpenee. Jos laattatiloissa on pääsääntöisesti ovet kiinni ja oven "edessä" olevien laattatilojen suhteellinen määrä on pieni, niin eivät ne pelkästään voi koko taloa lämmittää. Varsinkaan kun teillä laattatiloista on poistot IV:n osalta, niin tämä ohjaa lämmintä ilmaa pois muista tiloista ja IV taasen viilentä muita tiloja. Eli pakko näiden muiden tilojen on jollakin lämmetä. Kerro millä?
Mitä paremmin eristetty talo, niin sitä vähemmän lattioita tarvitsee lämmittää ja jossakin raja menee, mutta meillä se raja ei vielä ole väärällä puollella.
Hei
Olen itse "alan ammilainen" ( sähkö- autiomaatio ) joten olen vain kiinnostunut muiden kokemuksista elävässä elämästä , koska nämä tarinat nyky asioista näillä palstoilla perustuvat PELLE PELOTTOMIN juttuihin ( ei sinuia Omat 5 senttiä ja pariin muuhun) niin halusin aloittaa keskustelun. Lopetan keskuselun omalta osalta tähän.
Hei täältäkin,
Itsekin olen lukenut automaatio- & säätötekniikkaa syventävinä (TKK:sta aikaa tosin jo yli 20v) ja ehkä hieman tällaista tutkijanroolia tulee heitettyä välillä (vaikka en tutkija olekkaan), eli aivan mielenkiintoista erilaisten kokemusten vaihtoa.
Harmi, että apua vertailusta ei sinulle tainnut tulla, mutta kiitän keskustelusta. Tällainen mielipiteiden ja kokemusten jakaminen on hyödyllistä ja oppii useimmiten asioita.
Mielelläni olisin kuullut muidenkin kokemuksia, mutta en tällaisia mitä useimmat ovat täällä harrastaneet.
Kiitoksia teille Tapio Saari ja ml213 mielenkiintoisesta keskustelusta.
kotiteatterihuone ilman tuloa sekä poistoa?
Nyt siis pelkkä tulo 12 ltr/s. Kyseisestä huoneesta, on lämmöt pois päältä kesät talvet.
Käytön jälkeen tulee pidettyä ovea auki, että huone viilenee nopemmin ja nukkumaan mennessä laitan oven kiinni, että huone jäähtyisi ennen uutta käyttöä.
Jos ja kun joku suunnittelee kotiteatterin hakkimista, niin ottakaa ihmeessä jäähdytys huomioon. Nykyikkunoihin tuollaisen rakokarmiventtiilin asetaminen ei onnistu ja tulon vaihtaminen poistoksi vaatisi aulasta sisäkaton repimisen auki. Kummatkin niin isoja, että ennemmin tuskailen liikalämmön kanssa.
Jos olisin rakentamassa uutta taloa ja mieltyisin lattialämmitykseen, niin suunnittelisin jakojärjestelmän tarkoin.
Eli niissä lattiapinnoissa, joissa oleskellaan ja liikutaan eniten, niin ne lämmittäisivät huoneistoa pää asiassa ja ulkolämpötilan laskiessa laatassa oleva lämmitysverkosto laajenisi lämmittämään pintoja, joissa oleskelu on vähäistä ja täyden tehon halutessa laatta lämenisi myös seinien vierustalta.
Näin säädettynä lattia olisi /tuntuisi lämpimiltä niiltä alueilta, joissa pääasiassa oleskellaan.
Niin, sekin on todellisuutta, miten lattialämmityksessä on aina suurempi energia hukka verraten sitä sisällä olöeviin lämmityspattereihin. Miten paljon,- rippuu eristeistä. Esim. lämmityspatterit yleisesti asennetaan ulkoseinille, joka energiataloudellisesti on kaikkein huonoin ratkaisu. Sisäseiniin asennettuna lämpövuoto eliminoidaan kokonaan pois. Tämän päivän ikkunarakenteet eivät kaipaa pattereita eliminoimaan kylmäsäteilyä pois, koska jo pattereiden lämpötila /lämmöntuotto on vähäistä.
Itse asiassa on järjestelmiä joissa osassa piirejä kulkee kokoajan vesi ja osassa sitten termostaatti ohjaa kiertoa. Nereus ainakin tällaisia teki aikoinaan. Järjestelmä tosin toimii juurikin päinvastoin kuin kuvaat. Näissä huoneen seiniä ja ikkunanalusia kiertaa piiri, jossa vesi kiertää jatkuvasti. Termostaatti ohjaa taasen huoneen keskellä olevaa piiriä. Ideana on, että näin ei synny vetoa, koska ulkoseinien alle johdetaan lämpöä ja huoneen keskustalla tehdään lämpötilansäätö.
Halvinta tietenkin on lämmittää pelkkiä kosteita tiloja ja telkun ja sohvanväliä ja jättää loput kylmiksi :)
Samassa suhteessa seinäeristeet ovat parantuneet ikkunoiden kanssa suunnileen, joten ei aika olellisesti ole muuttanut tuota eroa. Ikkunat tosin ovat huomattavasti tiiviimmät, joten niistä ei puhalla sisään enään tänäpäivänä.
Kyllä tuo lattialämmitys on fiksuinta asentaa niin, että lämmitystä johdetaan eniten sinne missä on eniten tarvettakin, eli pitkin ulkoseiniä ja ikkunoiden alle.
Näissä on aivan hyvä todeta vielä energiamäärä mistä puhutaan. Kun yllä mainitsin, että meillä -20 asteessa latialämmitys haukkaa 6kW, niin tämä ei ole kuin 20W/m2. 12m2 makkarissa tämä on vain 240W. Aika pieni määrä, jos sitä vertaa jälkikasvun tietsikkaan, jolla hän taistelee maailmaa vastaan ja joka haukkaa 500W.
On kaksi eri asiaa halvat lämmityskulut ja mukavuus. Usein pyritään mukavuuteen, mutta ei niin että sen ylläpito maksaa liikaa.
"latialämmitys haukkaa 6kW, niin tämä ei ole kuin 20W/m2"
Tajuttoman kokoinen talo, 300m2. Arvokasta on 6kW jurnuttaminen 24h, vähintään 14 eur/vrk. Kuukaudessa niinkin paljon kuin 420 eur.
Niin. En tiedä onko tuo 300m2 paljon vai vähän. Jokainen voi itse päättää.
Ei ole vielä viiden vuoden aikana tullut kuukautta, että olisi 20 astetta ollut pakkasta. Ehkä jossain Lapissa, mutta kun emme siellä asu.
Koko vuoden lämmityskulut ( lämmin vesi) pyörivät 1400€ kieppeillä, joten eivät näyttele mitenkään merkittävää osaa talouden menoista. Euro on aina paljon joillekkin.
Tämähän ei enään liity mitenkään alkuperäiseen aiheeseen.
Minä en kylläkään ymmärrä miksi nuo vesilämpöputket pitää valaa massiiviseen betonilaattaan ja lämmittää jopa alapuolista maatakin. Rakensin talon kolme vuotta sitten ja normaalit "rossipohjalattiat" vesikiertoineen, eristys 25 cm finfoam. Keittiö, eteishalli ja sos.tilat kaakeleilla. Muualla palaparketti. Lämpö reagoi nopeasti ulkolämmön muutoksiin ja lattia aina lämmin. En ota kantaa enempää mutta googlaa "lattiagyproc. Tämä ei muuten ole mainos tiedoksi pashanjauhajille.
Paljon melua tyhjästä. 1. Laattalattia on ylivoimaisesti paras ja näyttävin lattiamateriaali oleskelutiloissa. Helppo pitää puhtaana, kestää ikuisesti, ei kopise, ei elä. Myöskin arvostetuin. Tietysti myös kallein lattiamateriaali koska aikaavievää asentaa kun kunnolla tehdään. 2. On tosiaan vähän viileämpi vaikka verrattuna puulattiaan, mutta ei käytännössä vaikuta yhtään. Kesällä kuljetaan paljain jaloin, muuten sukat jalassa. Ei ongelmaa.
Makunsa kullakin...
Hyvä
Ensimäisiä kokemuksia.
Näitä lisää
"kestää ikuisesti,"
Ikäviä ovat murtumat laatassa, jos jotain painavaa ja pistekuormitusta aiheuttavaa osuu. Laminaattiin tulee kolo ja koko lattiapinnoite tullaan uusimaan elinkaarensa päässä helposti.
Todella fiksu kaveri tämä Tapio Saari, automaatio ja säätötekniikka hallussa ja järkevästi valinnut Enervent ilmanvaihtokoneen.
Harmi vaan kun täällä ei tule asiallisesta keskustelusta mitään kun foorumin käyttäjistä 95% täysiä idiootteja.
Olen käyttänyt internettiä 90-luvulta asti ja koko ajan on ollut tiedossa, että Suomi24 on kaikkea muuta kuin asiallinen keskustelupaikka. Paremmat keskustelut löytyvät ihan muualta.
Lattialämmityksessä termostaatti mittaa lattian lämpötilaa, ei huoneen lämpötilaa, joten sen pitää olla 30 asteessa että se lämmittäisi huonetta.
Jotta huonelämpötila pysyisi 21-22 asteessa, niin se pitää hakea tuolla termostaatin asennolla jotta se pysyy tuossa rajoissa
On selvää, että jos termostaatti on huonelämpötilassa niin se ei lämmitä lattiaa, jos varsinkin on muuta lämmitystä sen lisäksi
Hei
Lue kiejoitus 17.1 klo 17.40 lämmön ohjaus. Jos et ymmärrtänyt parttitiloja ohjataan sekä lattiassa olevilla "termostaateilla" sekä huonetermostaatilla.
Piti vastata vaikka lupasin lopettaa
>oten sen pitää olla 30 asteessa että se lämmittäisi huonetta.<
Paljonko arvelet huoneen lämpötilan olevan, jos lattia on 30 asteinen.????
Käytännön kokemuksen mukaan, 20-22 astetta, mutta riippuu talon lattiamateriaalista ja eristyksestä
Mittarista katsomalla sen lämpötilan saavuttamiseksi minkä haluaa huoneeseen voi säätää sen sopivaksi pienentämällä tai suurentamalla termostaattia tuosta 30 asteesta
Edelleenkin jos termostaattia pidetään 20-22 asteessa ja talossa on muutakin lämmitystä niin lattia ei lämpiä, koska termostaatti ei kytke sitä päälle