USA:ssa näyttää olevan hassu tapa, että kun tuomari saapuu oikeussaliin niin joku komentaa "kaikki ylös!" ja porukka nousee seisomaan kuin missäkin kirkossa. Sen lisäksi amerikkalaisessa oikeudessa näyttäisi olevan ihan naurettava käytäntö, että jos asianomainen sanoo jotakin mistä tuomari ei pidä niin tuomari tuomitsee omavaltaisesti "oikeuden halventamisesta". Miten tämä menee Suomessa? Noustaanko suomalaisessa oikeudessa ylös kumartamaan tuomaria kuin puolijumalaa?
Onko suomalainen oikeudenkäynti samanlaista älytöntä teatteria kuin amerikkalainen versio oikeudenkäynneistä?
Mulle ainakin tuottaisi henkisesti vaikeuksia nousta seisomaan tuomarin saapumisen takia. Harrastin aikanaan itämaisia kamppailutaitoja, mutta lopetin harrastuksen juuri siksi, että ensinnäkään en suostu kumartamaan jotain jumalan kuvaa salin seinällä enkä siksi toiseksi kumarra yhdellekään ihmiselle jolla sattuu olemaan ylempi vyöarvo. Vitutti niin paljon moinen kumartelu, että lopetin harrastamisen.
Onko suomalainen oikeudenkäynti samanlaista älytöntä teatteria kuin amerikkalainen versio oikeudenkäynneistä?
Mulle ainakin tuottaisi henkisesti vaikeuksia nousta seisomaan tuomarin saapumisen takia. Harrastin aikanaan itämaisia kamppailutaitoja, mutta lopetin harrastuksen juuri siksi, että ensinnäkään en suostu kumartamaan jotain jumalan kuvaa salin seinällä enkä siksi toiseksi kumarra yhdellekään ihmiselle jolla sattuu olemaan ylempi vyöarvo. Vitutti niin paljon moinen kumartelu, että lopetin harrastamisen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
>>Noustaanko suomalaisessa oikeudessa ylös kumartamaan tuomaria kuin puolijumalaa?>Sen lisäksi amerikkalaisessa oikeudessa näyttäisi olevan ihan naurettava käytäntö, että jos asianomainen sanoo jotakin mistä tuomari ei pidä niin tuomari tuomitsee omavaltaisesti "oikeuden halventamisesta". Miten tämä menee Suomessa?
Pokkurointihan on Suomessa eräänlainen maanvaiva jollakin tapaa. Esimerkiksi intissä joka helkkarin alikessu odottaa saavansa osakseen käden lippaan vedettynä ja sitten tulee huutoa jos ei vedetä sitä kättä lippaan. Ikään kuin se ylemmän pokkurointi olisi millään tavalla tarpeellista itse palveluksen suorittamisen suhteen. Mä käsken alikessun suksia vittuun jos koittaa mua komentaa vetämään kättä lippaan.
Samoin esimiehet työpaikoilla ja poliisit odottavat muita parempaa kohtelua ja pokkurointia osakseen. Ihan niin kuin se pomo olisi jotenkin olevinaan ylempi ja parempi ihminen. Itse haistatan pomolle tarpeen vaatiessa jopa paskat tai näytän kansainvälisen käsimerkin mielipiteeni painoksi.
Onneksi siis sentään oikeudessa ei enää pokkuroida ketään.
Armeijassa on tavoite alistaa asemalla, sillä siellä opetetaan tottelemaan käskyjä kuolemaan saakka.
Tuomioistuimet tuomitsevat voimassaolevan lain mukaan, ja se laki voi muuttua yhdessä yössä.
Tuolla asenteella olet loppuelämän työttömänä ja karenssissa pysyvästi sossutuen ollessa jatkuvasti -40% alennuksella.Siitä vaan jos 300€ elättää sinut.
Täällä ei ole millään mitään väliä, rikoksen uhreista tehdään syyllisiä ja rikolliset pistetään muodollisesti pieneksi aikaa täysihoitoon, josta vihermafia vapauttaa heidät veronmaksajien elätettäviksi.
Täällä rikolliset naamiotuvat oikeussaleissa, vaikka laki erikseen sen kieltää.
Vanhukset jätetään heitteille. Liikennekulttuuri kuin suoraan Leningradista. Politiikot ja yhteiskunnan päättäjät ovat omanedun kähmijöitä, opit kuin kremlistä.
Suomessa ei kunnioiteta mitään, ei läheisiä ihmisiä, ei perinteitä, ei oikeuslaitosta, ei lakeja, ei omaa kulttuuria ... suomalaiset ovat rikollisia barbaareja, joilla ei ole tapoja, vihreäsyöpä on iskenyt.
Pitkän matkan käytännön kokemuksen mukaan ( = sekä käräjäoikeuksien että hovioikeuksien istunnoissa) olen todennut, ettei jenkkien mallit täällä toimi.
* Mustaa kaapua ei tuomareilla istunnoissa ole, eikä peruukkiakaan, kuten joissakin maissa.
* Oikeuden tuomarit, sihteeri - istuvat JO salissa kun istuntoväki kutsutaan sisälle.
* Toki sivistyneet tavat kuuluvat kaikkialle, myös istuntoihin. ... Terve kunnioitus ja arvostus, mutta ei typerä yliarvostus, pokkurointi siis!
Olen menossa piakkoin käräjäoikeuteen kantajana riita-asiassa. Askarruttaa ja pelottaakin etukäteen koko oikeusistunto. Karäjätuomarina on alle 30 -kymppinen tuomari ja vastapuolen asianajajana (tapaamiseni perusteella arvioiden) kovaotteinen, yli-itsevarmuutta huokuva, kokenut, erittäin kovatuloinen (olen tarkastanut verotoimistosta) asianajaja, joka toiminut mm. Asianajajaliitossa luottamustehtävissä. Tämä asianajaja on on kertonut olevansa vastaajan ystävä, mikä ei ole este asianajajana toimimiselle.
Tilanteeni tuntuu epävarmalta.
Kysyn kokeneilta
1. Miten aloitteleva tuomari pystyy pitämään puheenjohtajan otteet käsissään
2. Onko pelättävissä etten minä tai hiljainen asianajajani saa edes riittäviä puheenvuoroja ilman väliheittoja
3. Tuleeko oikeudessa käyttäytyminen ja puhetilan ottaminen sekä ylivakuuttava esiintyminen vaikuttamaan lopputulokseen minun tappiokseni
Sovittelutilanteessa vastapuolen asianajaja halvensi ja vähätteli minua estottomasti ilman että tilanteen pj. puuttui mitenkään asiaan.
Mitä neuvoja antaisitte minulle pääkäsittelyä varten, jotta osaisin toimia omaa asiaani edistavästi?
Kiitos etukäteen!
1. aloitteleva tuomari ei kykene pitämään istuntoa hallussaan ja joudut nolatuksi useaan otteeseen.
2. tuskin saatte kunnon puheenvuoroja pidettyä rauhassa.
3. edellä mainitusta ei ole kuitenkaan haittaa teille, vaan tuomari katsoo epäasiallisen käytöksen vastapuolen vahingoksi.