Mietin järjestelmäpilotin asentamista purjeveneeseen, eli sisälle asennettavaa autopilottia. Veneessä on jo ruoripilotti, mutta sen toimivuus kovemmassa kelissä ei ole mielestäni riittävä ja näin ollen autopilottia haluavalle jää vaihtoehdoksi järjestelmäpilotti kun tuuliperäsintä en halua. Onko joku lisännyt/vaihtanut veneeseen järjestelmäpilotin ja ennenkaikkea: tuliko sillä toivottua jämäkkyyttä ohjaukseen kovemmassa kelissä?
Vaihtoehtoja näyttäisi olevan useita, mutta Raymarinen mallisto olisi yhteensopiva muun vene-elektroniikan kanssa. Onko laitetoimittajien välillä merkittäviä eroja hinnan/suorituskyvyn/muun olennaisen osalta? Vene on ihan yleinen lasikuitiunen perhevene, eli sen takia ei tarvi poikkeuksellisen järeää työyksikköä - 10 000 kg riittää, jolloin jää vielä hyvin marginaalia. Tässä toki myös tulee sähkönkulutuskin mietintään - liikaa ei saisi kuluttaa, mutta 2-3A on toki ok.
Laskeskelin mielessäni, että noin 3 000 € investointi tuo olisi minimissään, mutta silloin veneessä olisi jo verrattain varma autopilotti sekä varalla vielä ruoripilotti. Oletan, että jälkimmäinen vie myös vähemmin virtaa, jolloin sen käyttö kevyemmässä purjehduksessa on perusteltua.
Vaihtoehtoja näyttäisi olevan useita, mutta Raymarinen mallisto olisi yhteensopiva muun vene-elektroniikan kanssa. Onko laitetoimittajien välillä merkittäviä eroja hinnan/suorituskyvyn/muun olennaisen osalta? Vene on ihan yleinen lasikuitiunen perhevene, eli sen takia ei tarvi poikkeuksellisen järeää työyksikköä - 10 000 kg riittää, jolloin jää vielä hyvin marginaalia. Tässä toki myös tulee sähkönkulutuskin mietintään - liikaa ei saisi kuluttaa, mutta 2-3A on toki ok.
Laskeskelin mielessäni, että noin 3 000 € investointi tuo olisi minimissään, mutta silloin veneessä olisi jo verrattain varma autopilotti sekä varalla vielä ruoripilotti. Oletan, että jälkimmäinen vie myös vähemmin virtaa, jolloin sen käyttö kevyemmässä purjehduksessa on perusteltua.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Raymarine työyksikkö Type 1 varmaan riittää ohjausyksikkö, gore pack gyro-anturi. Itse maksoin noin 2500e pari vuotta sitten. Erittäin tyytyväinen ollut.
Nke gyropilot on paras. Siihen näköjään sopii reiskan ohjainvarsi, kuten tällä hepulla on. Nmea liitäntä löytyy.
http://www.blur.se/page/10/
Ja kallein.
http://www.anpdm.com/newsletterweb/414050447544435D4171494059/4746594579444050477249415143
Bennsillä sopivasti tarjouksessa. Pahus kun en itse tarvitse.
Jefa systeemipilotti on myöskin hyvä vaihtoehto.
Itselläni on systeemipilotti ja se on todella hyvä ohjaamaan myös kovassa tuulessa ja aallokossa. Voimaa riittää enemmän kuin normaalimiehellä käsissä ja tämä jatkuu tuntitolkulla vuorokauden ympäri. Vapautettuna minkäänlaista vastusta ei havaittavissa ruorissa.
Ääritilanteissa tärkeää on voiman lisäksi myös työntöyksikön nopeus, mitä nopeammin kääntää sitä parempi.
Miten ajattelit kytkeä työyksikön? Hydrauliikalla tai työntötangolla kvadranttiin vai onko muita ideoita.Muut palikat varmaan on enemmän "pässinlihaa" ja kukkaron mukaan.
Työntötanko sopisi parhaiten ja olisi myös verrattain simppeli. Halpaa ja heikkoa tässä ei haeta, lähinnä riittävän hyvää ja kustannustehokasta ratkaisua. Tuo yllä ehdotettu Raymarinen SPX-10 type 1 työntötanko hallintalaite noin 2500€ hintaan kuulostaa äkkiseltään mainiolta - yli tuplat menisi jo Nke:n laitteeseen. Mikäs ratkaisu teillä on seppomartti? Ja vielä olennaisempaa: onko se toiminut?
Veneessä on nyt ruoripilottina Raymarinen S1 (keskusyksikkö), joka ilmeisesti ei ole yhteensopiva tuon työntötankoyksikön kanssa, eli pitää hankkia SPX-10. Siinä taas on järkevämpi hankkia paketti kuin irto-osat. Plussaa Raymarinessa on yhteensopivuus, osin yhteiset (vara)osat nykyisen autopilotin kanssa ja kaukosäädinkin menisi kivasti uuden hallintalaitteen taakse. Erillisinä kapistuksina voisi sitten valita kelin mukaan kumpaa käyttää. Raymarinen plussana ehkä voi myös pitää yleisyyttä - siihen on helppo(?) saada varaosia.
Kiitos muuten kaikille varsin asiallisista vastauksista, kyllähän täältä tietoakin löytyy.
En nyt ulkomuistista osaa sanoa Duesseldorfin venenäyttelymatkalla Raymarin autopilottini tyyppinumeroita ja venekin on Karibialla. Luulen, että ohjausyksikkö on G1 koska siinä oli silloin uutuutena g-anturi. 6002 näppis vaijeriohjaukseen kahdella ratilla on ketjuvetoinen työyksikkö. Ehkä nimi oli "Rotatory Drive" pikemmin kuin "Linear Drive". Yli 22000 mailin ja 6 vuoden jälkeen täytyy varautua siihen, ettei sähkömoottorit ole ikuisia. Vara-autopilottina on suoraan peräsinakseliin 2000ST. Ajatukseni on lähitulevaisuudessa hankkia uusi työyksikkö työntötangolla ja ehkä Jefan palikka peräsinakseliin. Ehkä kvadranttiin saa teetettyä rosterihelan työntotangon kiinnittämiseksi. Olisi kovin yllättävää, jos jokin autopilotin tietokone ei olisi yhteensopiva. Se ymmärtääkseni antaa vain sähkömoottorille 12 V virtaa on/off. Jokainen tasavirtamoottori tai hydraulipumppu siihen reagoisi. Olisiko viisaampia ajatuksia yhteensopivuudesta tai sen puutteesta.
Mulla on S1, jonka olen päivittänyt S1G:ksi, Raymarinen työntötangon kanssa. Muistaakseeni juuri Type 1, ainakin kovin samannäköinen kuin Bennsin mainoksessa. Itse ainakin arvostan kovasti tuota gyroa, joka on kai jo kaikissa Raymarinen keskusyksiköissä.
...Bensin hinta ylhäällä euroina on ainoastaan abt. 2250. S1 Työyksikköä ei ole tehty yhteensopivaksi. S1stä puuttuu lähtö työyksikön solenoidille ja tehotkin voivat loppua joissain tapauksissa kesken. Itseltäkin löytyy hyllystä yhtä ja toista käyttämätöntä osaa tämän Raymarinin paketointi hinnoittelupolitiikan vuoksi.
Mulla on HydroPron työyksikkö (£450 ) kytkettynä 32 cm varrella peräsinakseliin. Max työntövöima muistaakseni 700 kg. Ei letkuja. Ei pumppuja. Vain kolme sähköjohtoa C-Tronixin ohjaustietokoneeseen. (Muittenkin ohjaustietokoneet kuulemma käy.) Näitä on käytössä huvitteluveneissä ja troolareissa. Hyvin on toiminut vuosikausia. Tyynellä vie 2-3 A, Kovemmassa kelissä 6-8 A. On se ottanut enemmänkin, että sähköä tarvitaan. Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi
no jos haluaa uusinta tekniikkaa niin Garmin julkisti eilen autopilottiin puhuvan rannekellon josta voi ohjata autopilottia, lisäksi voit ohjata veneen takaisin luoksesi jos tiput veteen kello kädessä. Tässä linkki http://garmin.blogs.com/pr/2013/01/garmin-quatix-marine-watch-joins-the-crew-to-provide-more-information-at-sea.html?activeBranchId=newsroom
Jos tiput veneestä niin et pääse takaisin vaikka vene olisi vieressä. Pätee jo satama-altaassa. Harva on järjestänyt uimarappuset laukaistavaksi vedestä- mikä järjestely kannattaa tehdä ainakin yksin ollessa. Ja harvassa ovat satama-altaat, joissa on rappuset ylösnousemusta varten.
seppomartti puhuu täyttä käytönnön asiaa. Lisään tähän vielä, että jokaisen olisi syytä itse kokeilla kuinka omaan veneeseen pystyy kiipeämään täysissä huononkelin varusteissa (villapaidassa, kerrosasuissa haalareissa, saappaat jalassa). Kokemuksesta voin sanoa, ettei ole niin helppoa kuin luulisi!
Aikanaan testasin kuinka pilkkihaalareissa pel.liivissä onnistuu. Vaikka oli keskikesän lämpö, kiipeäminen otti voimille. Märkä haalari painoin niin p..sti. Nimitin sen suisiidihaalariksi. Nykyiset villafroteet fleecet goretexit eivät vety läheskään yhtä painavaksi, mutta näin pappaiässä voimatkaan ei ole samat kuin nuorena. Jos kylmä ehtii kangistaa, ylös ei pääse omin voimin.
Meillä veneen katsastaja vaati, että vedessä olevan on saatava rappuset alas. Tämä järjestely on oltava käytössä aina kun ollaan yksin veneessä, siis myös satamassa. Hankalimmat ratkaisut ovat köysitikkaita, joiden käyttö voi olla todellisessa tilanteessa haastava.
tässä lisää Garmin autopilottikellosta http://www.panbo.com/archives/2013/01/garmin_quatix_best_aquatics_watch_yet.html?
Jos bensan litrahinta olis 10 euroo, ei tulis kuin tuttuja vastaan...