Finn Express 74

Mulla oli tollanen ekana veneenä noin 15 vuotta sitten, joten ohessa mielipiteitä:

tilava kokoisekseen
nopeahko heikoissa tuulissa
kohtuullisen laadukas kokoisekseen

- äärettömän kiikkerä, vaatii hyvin aikaista reivausta jo 4-5 m/s kryssillä
- keulakansi/sivukannet mahdottomia kulkea tai työskennellä
- korkea välikansi turvaton kovalla tuulella
- sisäbensavolvot hyvin epäluotettavia

Mielestäni se sopii hyvin järville tai aivan lähisaaristoon, ahvenanmerta en sillä lähtisi ylittämään. Hinta on mielestäni yläkantissa, sun kannattaa tutustua läntisen naapurimaamme tarjontaan ja yllättyä positiivisesti alle kahdeksanmetristen pursien edullisuudesta. Sama tullee tapahtumaan meilläkin, eli uskoisin hntakehityksen olevan voimakkaasti laskevan. Esimerkkinä voisi mainita Finn-26:n, joka muistaakseni viimetalvisen Båtnyttin hintakatasauksen mukaan maksaa siellä noin 60.000 SEK, siis 6600 euroa! Finni on jo aivan eri vene merikelpoisuuden ja purjehdusominaisuuksien suhteen FE74:een verrattuna.

Jos FE:ssä on uudehko meridieseli, uudehkot purjeet ja uusittu elektronikkaa, voisi tuota esittämääsi pyyntihintaa jotenkin perustella. Muussa tapauksessa unohda koko juttu. Veneitä on maailma täynnään.

Meillä (minä ja silloinen tumpelo tyttöystävä) oli tollainen joskus -80 luvun alussa. Käytiin monena kesänä Ruotsin puolella. Pisimmät reissut oli Rönneen, mutta Puolan viisumit oli joka kerta passissa. Ei päästy koskaan kesäloman aikana Puolaan saakka.

Sitten vuosien jälkeen, nähtiin jossain veneessä autopilotti.Olimme sinipunakeltaisia kateudesta.

Se nyt on sellanen..

Itselläni oli sellainen vielä pari kesää sitten. Seilasin sillä Suur-Saimaalla ja siellä toimi vallan mainiosti. Siinä voisi ehkä olla karvan verran raskaampi köli, mutta mitään ongelmia ei ikinä senkään takia ollut. Erityisen kiikkerä se ei kokoisekseen ole, kuten tuolla aikaisemmassa viestissä väitettiin. Tietysti, jos ei tykkää, että vene kallistelee, ni pitäähän sitä reivata hyvissä ajoin :)

Kölin kiinnitys kannattaa tarkistaa. Lattialauteet vaan pois ja fikkarin kanssa tuennat ja runko tarkistamaan. Samoin ulkopuolelta on hyvä päästä vilkaisemaan. Itsellä oli kivilleajon jälkeen edellisen omistajan vak.yhtiö teetättänyt kölirempan ja se kyllä kesti paikoillaan.

Minulla oli siinä Volvo Penta sisäkone, bensa-sellainen. Ja kertaakaan ei jättänyt matkan varrelle. Ajoimme alkuun melko paljon vielä moottorilla. Saattanee vaikuttaa se, että sekä edellinen omistaja että itse huolsin sen hyvin. Kannattaa kysellä huoltohistoriaa!

Ensimmäiseksi veneeksi on kyllä sisältä tosi tilava ja kodikas. Kahdelle hengelle on tilaa ihan kivasti. Pentryn edessä on seisomakorkeus n. 170-175 cm eli ei pitkille pojille mutta normaalimittaiselle ei mitään ongelmaa. Takahytti on todella mainio! Takapunkka on muistaakseni pääpuolelta 130 cm ja jalkopäästä 90 cm leveä, joten kaksi aikuista mahtuu aivan mainiosti. Lisäksi siellä on reilusti tilaa tavaroille ja pukeutumiseen.

Ulkona istumalootassa mahtuu mukavasti 4 aikuista. Jos on rullagenua, niin ei tarvitse keikkua ruffin yli keulapurjetta viikkailemassa. Kovalla kelillä voi kulkea "istumakävelyä" istuen ruffin katolla ja kävellen reunoja pitkin. Jalat mahtuu siinä kapeahkossa välissä menemään kyllä. Kevyellä kelilä voi surutta oikaista ruffin yli. Ulkotilat ei siis ole kovin kaksiset, mutta itseäni retkiveneilijänä en antanut sen häiritä.

Olen seuraillut, että tuommoista 10 k-euron luokkaa 74:n hinnat näyttävät olevan. Niitäkin näkee vähän kaiken kuntoisia tuolla matkalla. Hyväkuntoisesta kannattaa tietysti vähän maksaa enemmän. Varusteet myös ratkaisee, tietenkin!

Joo sisätilaa on kokoisekseen. Seilattiin Ahvenamaata ja Saaristomerta 2,5 viikkoo 2x40v 2x10v, ei tehny heikkookaan. Seisomakorkeus hieman ongelma. Omassa 741:ssä sahasin lattialautaan pentterin kohdalle helposti irroitettavan palan, jotta voi seistä venee pohjalla niska suorana tiskatessa.
Keskutelussa on kirjoiteltu 74 heikohkosta tuulen
kestosta ja kannella liikkumisen hankaluudesta.
741:ssä nämä asiat on paremmalla tolalla. Kölipainoa 200kg enemmän, joskin korkeampi riki.
Reivauskynnys 7-8m/s. Kansirakenne on järkevämpi, pystyy liikkumaan. Meinaan myydä ensi syksynä lomareissun jälkeen (8/2005), kiinostaako ? Purjeet uudet (Iso 2001 North ja F ja G 2002 NEB). 4-t perämoottori (2002) ja uutta, uusittua..
Jos purjeveneen ostat satsaa purjeisiin, älä aja repuilla.

Mitenkähän hidas tuo fe74 on verratuna h-veneeseen? Muista ei ole kokemusta.

Jos käytettävä budjetti on rajallinen, täytyy pohtia mitä veneeltä haluaa. Kaikkea haluamaansa ei saa samassa paketissa. Itse olen purjehtinut nelihenkisen perheeni kanssa (2 x n. 40 v sekä 11 v ja 12 v lapset) nyt neljä kesää FE 74:llä.
Saaristomeren ja Ahvenanmeren kesälomareissut ovat kestäneet 3-4 viikkoa kerrallaan ja maileja tullut reissulla n. 400 - 550.

Melkein joka satamassa veneemme on ulkomitoiltaan pienin tai pienimmästä päästä, mutta en välttämättä ymmärrä miksi veneen pitäisi olla valtavan suuri. Merellä kysymys kuitenkin taidosta, harkinnasta ja omien kykyjen/ veneen ominaisuuksien suhteuttamisesta vallitseviin olosuhteisiin.

Arvostan veneessä helppoa purjehdittavuutta, sekä veneen kokoon/hintaan verrattuna loistavia sisätiloja. Hintaa saa pistää käytettyyn n. 10 -15 tuhatta euroa lisää, ennenkuin sisätilat paranevat lainkaan (muutoin, kuin ehkä seisomakorkeuden osalta). Lisäksi satamamanöövereissä vene kääntyy lähes paikallaan.
Veneen korkeudesta johtuen vene on kuiva purjehtia kovassakin kelissä ja sieltä näkee hyvin eteensä ilman tarvetta seisoskella tuntitolkulla tähystystä varten.

Kovassa kelissä vene saisi olla pidempi ja raskaampi. Kevyenä ja lyhyenä se käy kryssissä tutkimassa lähes kaikkien aaltojen pohjat ja huiput, joten meno on suht. koht kuoppaista, mutta kun pitää järjen päässä, eikä lähde pahimpiin keleihin, niin vene on kuitenkin turvallinen. Veneen ominaisuudet täytyy ottaa huomioon matkasuunnittelussa. Itse en juuri lähde rannasta jos keli on paljon yli 10 m/s.
Toisaalta olin tänäkin kesänä veneellä muutaman tunnin jatkuvassa 16 m/s tuulessa, eikä siinä hätää ollut. Eri asia nauttiiko jutusta enää perheen kanssa, kun lapset ovat innoissaan,mutta kipparilla painaa vastuu koko porukan turvallisuudesta.

On totta, että purjeita on reivattava aiemmin kuin monissa muissa veneissä. Toisaalta onko reivaamisen välttämisessä kysymys itsetunnosta (perhana mehän mennään täysillä) vai laiskuudesta. Kun keli menee tuonne 8 - 10 m/s. FE:ssä on reivattava, mutta vauhtiin reivaus ei juurikaan vaikuta. Omaan omanarvontuntooni reivaus ei juurikaan ole vaikuttanut.

On myös totta, että ruffi on epämukava ja hankalan muotoinen. Toisaalta taas juuri sillä on saatu aikaan asumismukavuus sisään. Itse olen mahdollisissa veneen vaihtoaikeissa siksi, että ruffi ja laidat ovat hyvin hankalia mahdolliselle uudelle perheenjäsenelle. (Koiralle, joka pitäisi saada mukaan ensi kesänä)

Kölin kiinnityksen, pohjan tukilaipioiden kiinniolemisen (sisäpuolelta) lisäksi FE:stä kannattaa tarkastaa ennen ostoa veneen pukeilla ollessa (ulkopuolelta) mahdolliset hiusmurtumat pohjasta kölin etu- tai takapuolelta. Jos niitä löytyy pohjasta, niin joskus tapahtuneen kivelleajon jälkeinen remontti on kallis ja käsittääkseni ammattiliikkeen hommia. Toisaalta omastani on ammattiliike käyttänyt kölin pois ja korjannut hiusmurtumat ja nyt vene on kestävämpi kuin uutena.

Toinen tarkistettava kohta 74:ssa on peräsin. Peräsin on alun perin laminoitu kahdesta puolikkaasta keskeltä yhteen. Useissa näkemissäni veneissä (kuten omassanikin aiemmin) peräsin lähtee vähitellen halkeamaan ylimmästä takanurkasta alaspäin laminointisauman suuntaisesti. Halkeama näyttää muutaman sentin pitkältä harmittomalta mustalta viivalta. Kun laskikuitu imee siitä vähitellen vettä sisään, niin jossakin vaiheessa on pelättävissä, että koko peräsin halkeaa. (Ja tämä tapahtuu todennäköisesti kovassa kelissä) Olen kuullut näin tapahtuneen parikin kertaa. Onko urbaanilegenda vai ei, sitä en takaa, mutta toisessa tapauksessa näin myös veneen omistajan, joka kertoi näin tapahtuneen omalle veneelleen. Omasta veneestäni tämä heikkous on korjattu kuivaamalla peräsin, vetämällä takasauma auki ja tekemällä taakse uusi ympärilaminointi.

Jos vene on 80-luvun alkupuolen veneitä, kuten suurin osa, niin alkuperäiset purjeet ovat aikansa eläneet. Purjeiden muoto on venynyt. Venymä aiheuttaa ylimääräistä kallistumista ja laskee vauhtia. Toisaalta ollaan jälleen valintakysymyksen edessä. Jos purjeet vielä toimivat, eikä ole tarkoitus kilpailla kenenkään kanssa, niin sitten täytyy miettiä haluaako pistää n. 2000 euroa uusiin purjeisiin. (Sen verran suurinpiirtein uusi purjekerta maksaa).

Jos veneessä on vanha 7,5 heppainen Volvo Penta MB 250 S on merivesijäähdytys todennäköisesti tehnyt jo sen verran tuhojaan, että itse en esimerkiksi omaan koneeseeni enää täysin luota, vaikka se toimiikin. Toisaalta olen jutellut Hondan perämoottorimyyjien kanssa ja ainakin he ovat sanoneet, että Hondan BF 6 perämoottorin kone käy yhteen Volvon perävetolaitteen kanssa. Tämä tarkoittaisi, että n. 2000 eurolla veneeseen saisi uuden keskimoottorin. (sekä volvo, että Honda ovat tavattoman hiljaisia, joka on miellyttävä juttu nätillä kelillä ajettaessa)

Yksi tarkistettava asia veneessä on se milloin veneen pohja on viimeksi kunnolla kunnostettu. Veden eristävä Primer maali pitäisi uusia 10 -12 vuoden välein. Jos kunnostuksesta on kulunut tuo aika tai jopa kauemmin saa varautua n. 500 euron maali/ yms. kuluihin ja pariviikkoiseen työrupeamaan, joka on hiomisineen hommia sieltä ikävimmästä päästä. Itse tein homman tänä keväänä.

Kaiken kaikkiaan veneen hankinnassa on kysymys kompromissien tekemisistä silloin kun lähtee liikkeelle mainitsemassasi hintaluokassa olevista veneistä. 10 500 € hintaa en itse pidä pahana, jos vene on rungoltaan kunnossa ja siisti. Tämän ajatuksen perustan vertaillessani hintaa muihin samassa hintaluokassa painiviin veneisiin. Suurin osa saman kokoluokan veneistä ovat pääsääntöisesti muutaman tonnin kalliimpia hintapyynnöltään, eivätkä veneen monetkaan ominaisuudet kuitenkaan ratkaisevasti parane. Ja jos sisätilan haluaa paremmaksi, niin sitten rahaa saa pistää lisää ainakin toisen mokoman.