Ef. 3:14-16 Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä, josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta
Ef. 3:17-19 ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
_______________________________
Kun tuon(kin) leikkeen Paavalin kirjeestä lukee, ei voi muuta kuin kiittää Jumalaa. Paavali kirkastaa tässä meille mikä kristityistä tekee yhtä ja
kuinka he voivat rakastaa toisiaan. "... että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa
vahvistua hänen Henkensä kautta "
Miten ihanaa on kuunnella ja rakastaa sellaista opettajaa, joka koko ajan esirukoilee kaikken puolesta, että he vahvistuisivat voimassa Kristuksen Hengen kautta.
Kun tiedämme sen, että rakas opettajamme Paavali on antanut henkensä Kristuksen tunnustamisen tähden, ja todistanut Kristuksesta monelaisten viskaalien edessä, on kivitetty ja hakattu tämän Kristus uskonsa tähden ja virunut vankiloissa pitkiä aikoja.
Kaiken tuon jälkeen hän rukoilee MEIDÄN puolestamme, että me voimassa vahvistuisimme.
Miten me itse kukin rukoilisimme toisten puolesta muutaman kivisateen ja metallilevyillä vahvistetun raipan iskujen jälkeen? Kannattaa kysyä itseltään.
"Että Kristus asuisi teidän sydämissänne", lukekaan ystävät rakkaat!
Tulee tosi paha olo, kun ajattelee kaiken maailman lillukanvarsissa ja naisten asusteissa keikkuvia saarnoja, "älä tee, älä kato, älä koske, älä maista, älä, älä, älä, älä! Sitten joku sanoo saarnan kuultuaan, "oikein on puhuttu, hyvin on kristityt taas ravittu Jumalan armolla ja Kristuksen tuntemisella.
Onko ihme että kristittyjen välinen rakkaus ei toimi, onko ihme että ihmisillä on turvaton olo. Kyräillään toisten tekemisiä, kadehditaan niiden onnea, jotka ovat saaneet Jumalalta armon vahvistua uskossa Kristukseen ja iloitsevat onnestaan. Kaiki voimin taistellaan että saataisiin riistää Kristuksen vanhurskaus pois Jeesuksen omilta, kaikki samaan syyllisyyden ja häpeän liemeen vaan muhimaan.
Ef. 3:17-19 ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
_______________________________
Kun tuon(kin) leikkeen Paavalin kirjeestä lukee, ei voi muuta kuin kiittää Jumalaa. Paavali kirkastaa tässä meille mikä kristityistä tekee yhtä ja
kuinka he voivat rakastaa toisiaan. "... että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa
vahvistua hänen Henkensä kautta "
Miten ihanaa on kuunnella ja rakastaa sellaista opettajaa, joka koko ajan esirukoilee kaikken puolesta, että he vahvistuisivat voimassa Kristuksen Hengen kautta.
Kun tiedämme sen, että rakas opettajamme Paavali on antanut henkensä Kristuksen tunnustamisen tähden, ja todistanut Kristuksesta monelaisten viskaalien edessä, on kivitetty ja hakattu tämän Kristus uskonsa tähden ja virunut vankiloissa pitkiä aikoja.
Kaiken tuon jälkeen hän rukoilee MEIDÄN puolestamme, että me voimassa vahvistuisimme.
Miten me itse kukin rukoilisimme toisten puolesta muutaman kivisateen ja metallilevyillä vahvistetun raipan iskujen jälkeen? Kannattaa kysyä itseltään.
"Että Kristus asuisi teidän sydämissänne", lukekaan ystävät rakkaat!
Tulee tosi paha olo, kun ajattelee kaiken maailman lillukanvarsissa ja naisten asusteissa keikkuvia saarnoja, "älä tee, älä kato, älä koske, älä maista, älä, älä, älä, älä! Sitten joku sanoo saarnan kuultuaan, "oikein on puhuttu, hyvin on kristityt taas ravittu Jumalan armolla ja Kristuksen tuntemisella.
Onko ihme että kristittyjen välinen rakkaus ei toimi, onko ihme että ihmisillä on turvaton olo. Kyräillään toisten tekemisiä, kadehditaan niiden onnea, jotka ovat saaneet Jumalalta armon vahvistua uskossa Kristukseen ja iloitsevat onnestaan. Kaiki voimin taistellaan että saataisiin riistää Kristuksen vanhurskaus pois Jeesuksen omilta, kaikki samaan syyllisyyden ja häpeän liemeen vaan muhimaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ef. 3:20-4:7
Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, ...
____________________
*) ... hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen.
____________________
Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan,
*) niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,
- kaikessa nöyryydessä j
- a hiljaisuudessa
- ja pitkämielisyydessä
- kärsien toinen toistanne rakkaudessa
- ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä:
- yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
- yksi Herra,
- yksi usko,
- yksi kaste;
- yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.
***) Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan.
__________________
Tämä on meille jokaiselle PARANNUSSAARNAA. Kun tuota lukee, täytyy olla umpipuinen pölkky ellei katumuksen kyyneleet vuoda silmistä, kun ajattelee tämän rinnalla omaa kilvoitustaan.
Lain saarna ei todellakaan ole parannussaarnaa, kuten lakihenkiset väittävät. Parannussaarna on tykkänään toisenlaista. Tässä paavalin kirjeessä on oikeata parannussaarnaa jokaiselle kristitylle. Ja mikä ihaninta, tässä parannussaarnassa saarnaaja on koko ajan polvillaan kuulijoiden rinnalla kädet ristissä. rukoillen: "Jeesus auta ja vahvista meitä kaikkia tässä meidän yhteisessä uskossamme."
hyi hyi hyi hyi saarnat korokkeilta kohti kuulijoita eivät auta, eivätkä pelasta ketään. Kuten Paavali toisaalla kertoo, laki saa aikaan vain vihaa, ja pelkoa
sillä laissa on rangaistusta. Rauhan tietä he eivät tunne. Näin on pakko sanoamonista rakkaista ystävistä.
Ef. 4:7 Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan.
Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa - HÄNEN - lahjansa mukaan. TÄSSÄ on TIE, voisiko tuota enää lyhyemmäksi juurikaan kiteyttää.
Miksi me kristyityt rakennamme toivomme toisten heikkojen ihmisten varaan?
Miksi Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa ei kelpaa, - LAHJAKSI?
Itse ajattelen niin, että se kelpaa vasta sitten kun tällainen parannussaarna jonka Paavali tuossa edellä piti, pääsee panssarin lävitse. Huomaan rakastavan ja rinnalle asettuvan saarnan alla, ettei minulla ole todellista rakkautta nimeksikään, etsin vain omaani. Tiedän että tämä minua rakastava saarnaaja joka on polvillaan minun rinnallani, minun puolestani rukoillen, hän antoi henkensä ja terveytensä Jeesuksen todistamisen tähden.
Kristus valon loisteessa alkaa sydämessä olevat pölyt näkymään selvästi.
Suusta tulevat sanat, Jeesus Daavidin poika armahda minua syntistä.
Saan kuulla Jeesukselta sanat, minä rakastan sinua siksi minä tulin, siksi kuolin sinun puolestasi että sinä saat elää. Tällainen rakkaus murskaa kivisydämet.
On ikävää että kaltoin kohdelluilla ihmisillä saattaa olla hyvin vaikeata ottaa vastaan rakkautta. On vaikeata käsittää että Jumala tuli ja kuoli minun puolestani ja toi minulle elämän. Vihollinen teki paljon pahempaa jälkeä kun moni ymmärtääkään. Tuho oli totaalinen. Mutta Jumalan armotyö on myös totaalinen.
Kristuksessa Jeesuksessa
- Syntinen on pyhä
- Väärä on vanhurskas
- saastainen on puhdas
Niin kerron vielä sen, että aiheen vistiini sain sisaren rukouksesta, jossa hän rukoilee että me kristityt voisimme olla yhtä. Nyt jos koskaan tarvitaan kaikkien kristittyjen yhteisiä ponnistuksia ja esirukouksia, koko Eurooppa on luopumassa kristinuskosta ja on alkanut palvomaan monenlöaisia epäjumalia. Hyvin pian on todella kovat ajat edessä.
Muistelen panostaja isäni huutaneen joskus, "ampu tulee palaa jo". Kohti dynamiittia etenevä sytytyslanka paloi. Sama on tilanne Tellus planeetalla
nyt. Siksi on niin tärkeätä kertoa ihmiselle Jeesus tiestä joka vie taivaaseen.
Kiitos ihanasta aamun avauksesta!
Kiitos rakas Jumala, Ole kiitetty Herrani Jeesus, ole kiitetty, kiitetty!
Kiitos tästä ketjusta!
Olkaamme rohkeita Jumalan lapsia armosta Jumalan ja uskokaamme Sanaan ja pyytäkäämme Jumalalta vahvistusta uskoomme. Hänellä on kyllä varaa lisätä sitä, kun pyydämme ja toimikaamme kertoen pelastussanomaa rohkeasti!
Kotoni on taiwahassa!
Virsikirjamme lisä-osa.
736: 1.
Sisaret Herrassa ovat tässä kiittäneet JUmalaa hänen armostaan.
Mikä taivaallinen ihanuus, ARMO ON MEILLE ANNETTU.
Ei enempää eikä vähempää, kuin Kristuksen lahjanmitan mukaan.
SE mitta on aina täysi mitta siitä ei puutu mitään, hallelujaa kiitos
Jeesus sinun rakkaudestasi.
Sain olla eilen ihanassa iltakylässä. Siellä oli koolla muutama perhe. Jumalaa ylistettiin lauluin ja monin soittimin. Oli rukousta ja lyhyitä puheenvuoroja. Erityisesti kosketti nuorten oleminen paikalla ja heidän kertomansa kokemukset kun olivat olleet kauppakeskuksessa kertomassa Jeesuksesta nuorille. Nämä kaikki nuoret ovat lestadiolaisista perheistä. Kyllä Herra tekee työtänsä voimakkaasti lestadiolaisuudessa vaikka moni asia näyttää tällä hetkellä menevän väärään suuntaan.
Voi kun tuli sudämeni iloiseksi näistä nuorista! Kiitos kun jaoit tämän ilouutisen tänne. Kiitos Herra Jeesus!
Joo, kiitos Jeesus. Näin se on juhailpo. :-)
Näin siinä käy, kun meille kirkastuu tuo elämämme tärkein asia, usko Kristukseen.
Kun kirkastuu tuo evankeliumin ilosanoma. Etten tulekaan teoillani autuaaksi, niin kuin omavanhurskaus vaatii, vaan uskomalla Herraan Jeesukseen, tuohon uhriin jolla minunkin kaikki syntini on sovitettu ja olen päässyt rauhaan Jumalan kanssa.