Lämmintä on sisällä

Tämän olikin harrastelijoiden palsta, niin tänäpäivänäkin joku voi vielä epäillä eristeitä käytettävän turhaan. Betoni itsessään eristää erittäin olemattomasti ja sillä pelkästään ei maailmaa pelasteta, mutta hyvä perustus ja runkomateriaalihan se on.
Eristystä tarvitaan niin seinissä, kuin katossa, kuin lattiassakin ja runsaasti. Kaikki nämä kolme päästävät lämpöä läpi suurinpiirtein saman verran, mutta seinässä hyvä eristys tuottaa vieläkin paremmin, kun kompensidaan ikkunoiden huonompaa eristävyyttä.
Kivi- ja kevytrakenteisen katon lämmöneristävyydessä ei ole mitään eroa, kunhan ilmatiiveys on kunnossa. Kylmäsillattomampana saattaa kevytrakenteinen olla vähemmän energiaa kuluttavakin.
Siinä tulimmekin lopuksi tärkeimpään aiheeseen Eps-harkkotalon paras etu on juuri kylmäsillattomuus ja ilmatiiveys, joten en yhtään ihmettele jos niissä hyvin tarkenee kovimillakin pakkasilla.
Energian säästöä eristämisen lisäksi tehdään erittäin paljon hyötysuhteilla, niin ilmastoinnissa, kuin lämmityksessäkin. Uusien talojen kohdalla nykymääräyksin työn huolellisuuden osuuskin säästää jo yli 10 prosenttia ja käyttötottumukse viisi.

V. Ahanen kirjoitti:

Tämän olikin harrastelijoiden palsta, niin tänäpäivänäkin joku voi vielä epäillä eristeitä käytettävän turhaan. Betoni itsessään eristää erittäin olemattomasti ja sillä pelkästään ei maailmaa pelasteta, mutta hyvä perustus ja runkomateriaalihan se on.
Eristystä tarvitaan niin seinissä, kuin katossa, kuin lattiassakin ja runsaasti. Kaikki nämä kolme päästävät lämpöä läpi suurinpiirtein saman verran, mutta seinässä hyvä eristys tuottaa vieläkin paremmin, kun kompensidaan ikkunoiden huonompaa eristävyyttä.
Kivi- ja kevytrakenteisen katon lämmöneristävyydessä ei ole mitään eroa, kunhan ilmatiiveys on kunnossa. Kylmäsillattomampana saattaa kevytrakenteinen olla vähemmän energiaa kuluttavakin.
Siinä tulimmekin lopuksi tärkeimpään aiheeseen Eps-harkkotalon paras etu on juuri kylmäsillattomuus ja ilmatiiveys, joten en yhtään ihmettele jos niissä hyvin tarkenee kovimillakin pakkasilla.
Energian säästöä eristämisen lisäksi tehdään erittäin paljon hyötysuhteilla, niin ilmastoinnissa, kuin lämmityksessäkin. Uusien talojen kohdalla nykymääräyksin työn huolellisuuden osuuskin säästää jo yli 10 prosenttia ja käyttötottumukse viisi.

Lue lisää

Tiivein ja kylmäsillattomin yläpohja syntyy kevytbetonielementeistä... Samoin eristävin sekä lämmön että melun suhteen. Yksinkertaisesti paras ratkaisu kivitalon yläpohjaan... Myös tutkitusti. Monet kivitalotoimijat eivät sitä halua myöntää, koska eivät pysty sitä järkevästi tarjoamaan. Tähänkin viestiin joku sellainen vastailee melko varmasti.

Kiviyläpohja on rock kirjoitti:

Tiivein ja kylmäsillattomin yläpohja syntyy kevytbetonielementeistä... Samoin eristävin sekä lämmön että melun suhteen. Yksinkertaisesti paras ratkaisu kivitalon yläpohjaan... Myös tutkitusti. Monet kivitalotoimijat eivät sitä halua myöntää, koska eivät pysty sitä järkevästi tarjoamaan. Tähänkin viestiin joku sellainen vastailee melko varmasti.

Lue lisää

Siporex on hiekkaa...

"Monet kivitalotoimijat eivät sitä halua myöntää, koska eivät pysty sitä järkevästi tarjoamaan."

Suunnitelijoista ja asiakkaista se on kiinni, minkälainen yläpohja on. On meillä alapohja ja välipohja ontelolaattaa, mutta ei vintillä ole pianoa, joten kevytrakenteisempi kipsilevy&villa ratkaisu tehtiin.

hiekkaa se on kirjoitti:

Siporex on hiekkaa...

"Monet kivitalotoimijat eivät sitä halua myöntää, koska eivät pysty sitä järkevästi tarjoamaan."

Suunnitelijoista ja asiakkaista se on kiinni, minkälainen yläpohja on. On meillä alapohja ja välipohja ontelolaattaa, mutta ei vintillä ole pianoa, joten kevytrakenteisempi kipsilevy&villa ratkaisu tehtiin.

Lue lisää

Arvasin että jokunen se sieltä vastailee... Arvaan myös että joku valuharkkotoimija asialla. Kiviyläpohja tehdään kevytbetonista kivitaloon ensisijaisesti seuraavista syistä: tiiveys, kylmäsillattomuus, ääneneristävyys, lämmöneristävyys, paloneristävyys, läpivientien ja valaisinupotusten teon helppous, saadaan suora ja hyvä pohja pinta... Ja on se vaan hyvä kun on yhtä ainetta koko runkorakenne. Pieno vintillä ei ole riittävä peruste kiviyläpohjalle ja helkutin vaikeaahan se on sinne raahatakin.

Ei pianoa vintille kirjoitti:

Arvasin että jokunen se sieltä vastailee... Arvaan myös että joku valuharkkotoimija asialla. Kiviyläpohja tehdään kevytbetonista kivitaloon ensisijaisesti seuraavista syistä: tiiveys, kylmäsillattomuus, ääneneristävyys, lämmöneristävyys, paloneristävyys, läpivientien ja valaisinupotusten teon helppous, saadaan suora ja hyvä pohja pinta... Ja on se vaan hyvä kun on yhtä ainetta koko runkorakenne. Pieno vintillä ei ole riittävä peruste kiviyläpohjalle ja helkutin vaikeaahan se on sinne raahatakin.

Lue lisää

Tiiveys ja kylmäsillattomuusjutut aikansaadaan helpommin kyprokki&villayläpohjalla, joten turhaan meuhkaat hiekkalaattojen puolesta.

Ei pianoa vintille kirjoitti:

Arvasin että jokunen se sieltä vastailee... Arvaan myös että joku valuharkkotoimija asialla. Kiviyläpohja tehdään kevytbetonista kivitaloon ensisijaisesti seuraavista syistä: tiiveys, kylmäsillattomuus, ääneneristävyys, lämmöneristävyys, paloneristävyys, läpivientien ja valaisinupotusten teon helppous, saadaan suora ja hyvä pohja pinta... Ja on se vaan hyvä kun on yhtä ainetta koko runkorakenne. Pieno vintillä ei ole riittävä peruste kiviyläpohjalle ja helkutin vaikeaahan se on sinne raahatakin.

Lue lisää

"läpivientien ja valaisinupotusten teon helppous"

Sitä voisit 2. kertaan miettiä, kummasta mennään helpomin läpi: sipolaatasta vaiko kyprokkilevystä.

hiekkaa se on kirjoitti:

Tiiveys ja kylmäsillattomuusjutut aikansaadaan helpommin kyprokki&villayläpohjalla, joten turhaan meuhkaat hiekkalaattojen puolesta.

Et siis lue tutkimuksia tai ole koskaan tutustunut aitoon kiviyläpohjaan... no eihän sinua ja tietämättömyyttäsi voi syyttää.

+k444 kirjoitti:

"läpivientien ja valaisinupotusten teon helppous"

Sitä voisit 2. kertaan miettiä, kummasta mennään helpomin läpi: sipolaatasta vaiko kyprokkilevystä.

En puhunut läpimenemisestä, vaan asentamisesta tositilanteessa. Kyllä se vaan on niin, että mieluummin asennan läpiviennit sipolaatan päällä seisten kuin ruoteilla tai tikapuilla notkuen. Et siis ole koskaan asentanut yläpohjaan valaisimia tai tehnyt läpivientejä. No ei kait siitä sinua voi syyttää. Tiadat olla näitä puutikkumuoviyläpohjia lähinnä myyvä henkilö

ei voi syyttää kirjoitti:

En puhunut läpimenemisestä, vaan asentamisesta tositilanteessa. Kyllä se vaan on niin, että mieluummin asennan läpiviennit sipolaatan päällä seisten kuin ruoteilla tai tikapuilla notkuen. Et siis ole koskaan asentanut yläpohjaan valaisimia tai tehnyt läpivientejä. No ei kait siitä sinua voi syyttää. Tiadat olla näitä puutikkumuoviyläpohjia lähinnä myyvä henkilö

Lue lisää

"Kyllä se vaan on niin, että mieluummin asennan läpiviennit sipolaatan päällä seisten kuin ruoteilla tai tikapuilla notkuen."

Jämeräasentaja äänessä. Ei taida höttö muuten myydä.

Hiekkaakin on kyllä kirjoitti:

Et siis lue tutkimuksia tai ole koskaan tutustunut aitoon kiviyläpohjaan... no eihän sinua ja tietämättömyyttäsi voi syyttää.

Niin, eihän ne hiekkalaatat, niiden rahti ja nosturikustannukset ole mitään. Nopeammin ja halvemmalla hakee itse rakennustarvikekaupasta standardimittaista rakennuskamaa kuin lähtee manageramaan jotain laattoja rakennuspaikalle.

0loi34 kirjoitti:

Niin, eihän ne hiekkalaatat, niiden rahti ja nosturikustannukset ole mitään. Nopeammin ja halvemmalla hakee itse rakennustarvikekaupasta standardimittaista rakennuskamaa kuin lähtee manageramaan jotain laattoja rakennuspaikalle.

Lue lisää

Talopaketin toimittaja tulee vastata kiviyläpohjan tekemisestä. Kuka hullu enää itse ottaa osaa rungon asennukseen? Sen pitää olla ammattimaista ja ammattilaisten tekemää. Siitähän tosin tämän palstan käyntikortteja jakeleva porukka voikaan ymmärtää.

Ammattilaisiako kirjoitti:

Talopaketin toimittaja tulee vastata kiviyläpohjan tekemisestä. Kuka hullu enää itse ottaa osaa rungon asennukseen? Sen pitää olla ammattimaista ja ammattilaisten tekemää. Siitähän tosin tämän palstan käyntikortteja jakeleva porukka voikaan ymmärtää.

Lue lisää

http://villapainajainen.blogspot.fi/

hiekkaa se on kirjoitti:

Tiiveys ja kylmäsillattomuusjutut aikansaadaan helpommin kyprokki&villayläpohjalla, joten turhaan meuhkaat hiekkalaattojen puolesta.

Mittautappa kerrankin tiiveys ja laita tuloksia tänne. Ala sitten vasta elvistelemään kun pääset alle 1:n tiiveysluvun

Sen kun potkit, jos tykkäät että ne kuraläiskät on kivan näköisiä, mutta kannattaa varoa ikkunoita.
Käytettiin metallisia valutukia, joissa oli teline samassa, käteviä oli käyttää.

"Ulkoseinän u-arvo 0,15. "

Taidat muistaa väärin:

http://www.jamera.fi/mika_on_jamera_kivitalo/jamera-kivitalon_rakenteet/
"Massiiviharkkoseinän (500 mm) U-arvo on 0,17 W/m2K.
"

Kunnon taloissa, kuten lammitaloissa, on eristeet ja kantavat rakenteet erikseen eikä mitään homogeenista höttöistä hiekkaa.

0903 kirjoitti:

"Ulkoseinän u-arvo 0,15. "

Taidat muistaa väärin:

http://www.jamera.fi/mika_on_jamera_kivitalo/jamera-kivitalon_rakenteet/
"Massiiviharkkoseinän (500 mm) U-arvo on 0,17 W/m2K.
"

Kunnon taloissa, kuten lammitaloissa, on eristeet ja kantavat rakenteet erikseen eikä mitään homogeenista höttöistä hiekkaa.

Lue lisää

Kannattaisi teidän Lammilaisten tehdä hieman parempaa taustatyötä ennenkuin kommentoitte, niinkuin yleensä, vailla tietoa kilpailioidenne tuotteita. Ensinnäkin Jämerä ei ole ainoa kevytbetonitaloja myyvä yritys Suomessa. Toisaalta kevytbetonista voi rakentaa kantavan rungon, jossa seinän U-arvo on 0,10. Kyse on oikeastaan siitä, kuinka paljon siitä halutaan maksaa. Järkevä kustannustaso (lue =edullisempi kuin kilpailijat) saavutetaan 0,15 - 0,17 u-arvoilla. Tällaisia harkkoja valmistetaan mm. Saksassa ja Virossa. Siporexiakin saa lähes 0,10 U-arvolla, mutta silloin se on ns. EPS-eristeharkko. Tällainen talo taisi olla Tampereen messuillakin viimeksi, mutta kuulemma melko kallis ratkaisu. Ehdottaisin teille amatöörimäisesti kilpailijoita mollaaville Lammilaisille keskittymistä omiin tuotteisiinne ja niiden vahvuuksin. Ja jos niitä ei ole, pitäkää turpanne kiinni. OK?

OK?? kirjoitti:

Kannattaisi teidän Lammilaisten tehdä hieman parempaa taustatyötä ennenkuin kommentoitte, niinkuin yleensä, vailla tietoa kilpailioidenne tuotteita. Ensinnäkin Jämerä ei ole ainoa kevytbetonitaloja myyvä yritys Suomessa. Toisaalta kevytbetonista voi rakentaa kantavan rungon, jossa seinän U-arvo on 0,10. Kyse on oikeastaan siitä, kuinka paljon siitä halutaan maksaa. Järkevä kustannustaso (lue =edullisempi kuin kilpailijat) saavutetaan 0,15 - 0,17 u-arvoilla. Tällaisia harkkoja valmistetaan mm. Saksassa ja Virossa. Siporexiakin saa lähes 0,10 U-arvolla, mutta silloin se on ns. EPS-eristeharkko. Tällainen talo taisi olla Tampereen messuillakin viimeksi, mutta kuulemma melko kallis ratkaisu. Ehdottaisin teille amatöörimäisesti kilpailijoita mollaaville Lammilaisille keskittymistä omiin tuotteisiinne ja niiden vahvuuksin. Ja jos niitä ei ole, pitäkää turpanne kiinni. OK?

Lue lisää

"Tällaisia harkkoja valmistetaan mm. Saksassa ja Virossa. Siporexiakin saa lähes 0,10 U-arvolla, mutta silloin se on ns. EPS-eristeharkko. Tällainen talo taisi olla Tampereen messuillakin viimeksi, mutta kuulemma melko kallis ratkaisu. "

Eli suomessa ei tehdä 0.15 arvoista höttöharkkoa. Kalliksi tulee rahti ulkomailta.

r4444 kirjoitti:

"Tällaisia harkkoja valmistetaan mm. Saksassa ja Virossa. Siporexiakin saa lähes 0,10 U-arvolla, mutta silloin se on ns. EPS-eristeharkko. Tällainen talo taisi olla Tampereen messuillakin viimeksi, mutta kuulemma melko kallis ratkaisu. "

Eli suomessa ei tehdä 0.15 arvoista höttöharkkoa. Kalliksi tulee rahti ulkomailta.

Lue lisää

Ai tulee vai. Meillä on saksalaisesta harkosta suomalaisena käsityönä (paras yhdistelmä!) tehty talo ja harkkojen elementtien rahtikustannus oli noin 3000, eli selkeästi vähemmän kuin monilla suomessa valmistetuilla harkoilla.

Ylipäätään harkon valmistusmaa on aivan yhdentekevä asia koko tuotantoketjussa niin kansantalouden kuin minkään muunkaan kannalta. Aivan yhtä relevanttia olisi vääntää puutalopalstalla siitä että onko kotimaiset vai ruotsalaiset naulat.

Kotimaisuus on kiva asia, mutta harkkosatsin hinta 500.000 euron talossa on jossain viiden ja kymmenen prosentin välillä. Samassa hintaluokassa talotekniikan tai keittiön kanssa.
Enemmän merlitystä on sillä mihin maahan eri urakoitsijat maksavat veronsa vai maksavatko mihinkään.

r4444 kirjoitti:

"Tällaisia harkkoja valmistetaan mm. Saksassa ja Virossa. Siporexiakin saa lähes 0,10 U-arvolla, mutta silloin se on ns. EPS-eristeharkko. Tällainen talo taisi olla Tampereen messuillakin viimeksi, mutta kuulemma melko kallis ratkaisu. "

Eli suomessa ei tehdä 0.15 arvoista höttöharkkoa. Kalliksi tulee rahti ulkomailta.

Lue lisää

Hyvästä tuotteesta kannattaa rakentaa kustannustehokas, aito kivitalo... Vaikka tonnin pari enemmän rahtia joutuisikin maksamaan. Kevytbetonitalo tulee aina ja jokatapauksessa kokonaiskustannuksissa edullisemmaksi kuin valuharkkotalo... Saatikka EPS talo.

Rahti ei ratkaise kirjoitti:

Hyvästä tuotteesta kannattaa rakentaa kustannustehokas, aito kivitalo... Vaikka tonnin pari enemmän rahtia joutuisikin maksamaan. Kevytbetonitalo tulee aina ja jokatapauksessa kokonaiskustannuksissa edullisemmaksi kuin valuharkkotalo... Saatikka EPS talo.

Lue lisää

Kevytbetoni on Rock. Paras materiaali talonrakentamiseen. Helppo työstää, hyvä eristävyys ja kestävä talo.

Jessepoika 67 kirjoitti:

Ai tulee vai. Meillä on saksalaisesta harkosta suomalaisena käsityönä (paras yhdistelmä!) tehty talo ja harkkojen elementtien rahtikustannus oli noin 3000, eli selkeästi vähemmän kuin monilla suomessa valmistetuilla harkoilla.

Ylipäätään harkon valmistusmaa on aivan yhdentekevä asia koko tuotantoketjussa niin kansantalouden kuin minkään muunkaan kannalta. Aivan yhtä relevanttia olisi vääntää puutalopalstalla siitä että onko kotimaiset vai ruotsalaiset naulat.

Kotimaisuus on kiva asia, mutta harkkosatsin hinta 500.000 euron talossa on jossain viiden ja kymmenen prosentin välillä. Samassa hintaluokassa talotekniikan tai keittiön kanssa.
Enemmän merlitystä on sillä mihin maahan eri urakoitsijat maksavat veronsa vai maksavatko mihinkään.

Lue lisää

Kyllä se Saksalainen Suomalaisen rahat ottaa yhtä mielellään kuin Ranskalainenkin. Ei todellakaan ole sama asia käyttääkö Suomalaisia vai Ruotsalaisia nauloja.
Globaali talous kyllä selviää sinullekin kun työpaikka menee alta, eikä sinua suojaa vaikka olisit kunnalla töissä, kun verorahat hiipuu.
Täysin järjetöntä maksaa Saksalaiselle 3-6000 rahtia usein vielä lainarahalla.
Suomalainen tuote on varmasti täysin yhtä hyvä ja monesti parempikin. Tukemalla Suomalaista teollisuutta ja käyttämällä Suomalaista työvoimaa on kaikkien Suomalaisten tulevaisuus parempi vauvasta vaariin.

Suomella töissä kirjoitti:

Kyllä se Saksalainen Suomalaisen rahat ottaa yhtä mielellään kuin Ranskalainenkin. Ei todellakaan ole sama asia käyttääkö Suomalaisia vai Ruotsalaisia nauloja.
Globaali talous kyllä selviää sinullekin kun työpaikka menee alta, eikä sinua suojaa vaikka olisit kunnalla töissä, kun verorahat hiipuu.
Täysin järjetöntä maksaa Saksalaiselle 3-6000 rahtia usein vielä lainarahalla.
Suomalainen tuote on varmasti täysin yhtä hyvä ja monesti parempikin. Tukemalla Suomalaista teollisuutta ja käyttämällä Suomalaista työvoimaa on kaikkien Suomalaisten tulevaisuus parempi vauvasta vaariin.

Lue lisää

Olet siis sitä mieltä että maahantuonti pitäisi lopettaa ja maahantuonnilla itsensä elättävät kortistoon? Sekö sitten parantaa kansantaloutta. Olisi ehkä kannattanut tuo peruskoulu käydä loppuun ennen kun rupeaa aatteillaan briljaamaan. Faktat ja aatteellisuus ( kuten rasismi ja ulkomaalaisviha) tämän maan perikatoon ajaa ennenkuin osittain tuontiin perustuva liiketoiminta. Tiesitkö, että rakennustarvikkeiden tuonti työllistää välillisesti yhtä paljon kuin tuotanto kotimaassa? On tulleja, satamia, laivaliikennettä, junarataa. Lisäksi jokainen tänne tuotu rekka-auto ottaa paluukuorman, eli tukee vientiä ( eli todennäköisesti vie niitä teidän valuharkkoja sinne Saksaan). Älä siis valita vaan ole tyytyväinen ja keskity omiin hommiisi.

mietippä sitä kirjoitti:

Kevytbetoni on Rock. Paras materiaali talonrakentamiseen. Helppo työstää, hyvä eristävyys ja kestävä talo.

kevytbetoni on höttöä hötönkirjoittajille.

Jessepoika 67 kirjoitti:

Ai tulee vai. Meillä on saksalaisesta harkosta suomalaisena käsityönä (paras yhdistelmä!) tehty talo ja harkkojen elementtien rahtikustannus oli noin 3000, eli selkeästi vähemmän kuin monilla suomessa valmistetuilla harkoilla.

Ylipäätään harkon valmistusmaa on aivan yhdentekevä asia koko tuotantoketjussa niin kansantalouden kuin minkään muunkaan kannalta. Aivan yhtä relevanttia olisi vääntää puutalopalstalla siitä että onko kotimaiset vai ruotsalaiset naulat.

Kotimaisuus on kiva asia, mutta harkkosatsin hinta 500.000 euron talossa on jossain viiden ja kymmenen prosentin välillä. Samassa hintaluokassa talotekniikan tai keittiön kanssa.
Enemmän merlitystä on sillä mihin maahan eri urakoitsijat maksavat veronsa vai maksavatko mihinkään.

Lue lisää

Rakennustarvikkeita ja tietokonetarvikkeita ei kannata tuoda ulkomailta. Kaiken muun kylläkin.

mietippä sitä kirjoitti:

Kevytbetoni on Rock. Paras materiaali talonrakentamiseen. Helppo työstää, hyvä eristävyys ja kestävä talo.

Kevytbetoni eristää varsin huonosti, muovipohjaiset ovat moninkertaisesti parempia. Seinät voidaan tehdä kapeampina ja kustannussäästöä syntyy niin katoissa perustuksissa, kuin pinnoitteissakin.
Kevytbetonista ei oikein ole mitään etua, kunnon teräsbetonia sen olla pitää.

Betong man kirjoitti:

Kevytbetoni eristää varsin huonosti, muovipohjaiset ovat moninkertaisesti parempia. Seinät voidaan tehdä kapeampina ja kustannussäästöä syntyy niin katoissa perustuksissa, kuin pinnoitteissakin.
Kevytbetonista ei oikein ole mitään etua, kunnon teräsbetonia sen olla pitää.

Lue lisää

Valuharkkoratkaisu ei ikinä pärjää hinnoissa kevytbetonille... Ei yhdessäkään kokonaiskustannuslaskentaohelmassa (RT, kotioptimi, Talopeli) eikä käytännössä. Ei myöskään rakentamisen helppoudessa tai riskittömyydessä, tiiveydestä puhumattakaan. Lskennallisesti sen eristävyyskyky ja puristuslujuus ovat parempia, mutta ne eivät riitä argumenteiksi noihin muihin verrattuna. Jos hartiapankilla tekee, niin silloin voi olla teräsbetonissa jotain järkeä, mut jos vesikattoon haluu asennettuna niin ei pärjää kevarille mitenkään.

paljon urakoinut kirjoitti:

Valuharkkoratkaisu ei ikinä pärjää hinnoissa kevytbetonille... Ei yhdessäkään kokonaiskustannuslaskentaohelmassa (RT, kotioptimi, Talopeli) eikä käytännössä. Ei myöskään rakentamisen helppoudessa tai riskittömyydessä, tiiveydestä puhumattakaan. Lskennallisesti sen eristävyyskyky ja puristuslujuus ovat parempia, mutta ne eivät riitä argumenteiksi noihin muihin verrattuna. Jos hartiapankilla tekee, niin silloin voi olla teräsbetonissa jotain järkeä, mut jos vesikattoon haluu asennettuna niin ei pärjää kevarille mitenkään.

Lue lisää

Löytyyköhän jostain kotimaista Eps-harkon kustannuksia, luulempa että päihittää kevytsoraharkot mennen tullen.

Vähän täällä turhaan väännetään, kaikissa taloissa, ylä-, alapohjissa ja seinissä on etunsa.
Yleisesti kivitalo on hyvä ratkaisu ja aina sitä joudutaan eristeillä parantamaan.
Lammi fanit voisivat todellakin opetella käytöstapoja kirjoittelussaan, omaa voi aina kehua, mutta kilpailijoiden epäasiallinen mollaaminen ei ole mistään kotoisin.
Energian säästön kannalta on pyrittävä ilmatiiveyteen ja kylmäsillattomuuteen, uusin oivallus on työn huolellisuus, jonka tärkeys vain korostuu lämmitysenergia kulutusta Passiivi tasolle tai alle pudotettaessa.
Tekniikalla kulutuksen laskeminen on kallista ja monasti huoltokustannuksia vaativaa, joten sitä taloon sulloessa on oltava tarkkana.
Seinään eristystä voi edelleen laitaa runsaasti, eikä siitä haittaa ole ja eristäminen on muutenkin kohtuullisen halpaa, eikä siinä ole kuluvia liikkuvia osia.
Muovia on sinänsä turha mollata, se on yksi maailman parhaista keksinnöistä ja myös eristeenä. Ei lahoa eikä mätäne, täysin kierrätettävissä. Kyllä se aika vaan on ohi kun heiniä käytettiin saappaissa eristeenä.