onko joku niitä nähny? välillä kysellään että miten se ja se pärjäs... ei oo faktaa kellään?
Vakolan legendaariset kattilatestit
puumaisteri69
10349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mistä voisi nähdä ?
Meikäläiselä on yhteenveto, siis yksi A4 sivu, joka on tulostettu koneviestin vuosikerrasta 1996. On tuo vuosikertaCD, mutta siitä suoraan ei voi sivua ottaa, sellainen estosysteemi. Mutta jpg:ä tuo tällähetkellä on koneeni kuvatiedostostoissa. Kattiloita eri tyyppjä sieltä löytyy, tunnetuimmat ovat arimax 35 ja jämä nature. Ihan kiintoisa yhteenveto, siitä näkee, että on ihan eri asia hetkellinen hyötysuhde ja sitten kokonaishyötysuhde, kun poltetaan määrätty klapimäärä alusta lopp.uun. Ainakin ruudulta pystyy lukemaan jutun ihan hyvin.
Jos kiinnostaa, niinsaatanpa tuon sivun lähettää sähköpostin liitteenä.
Jos on atmoksen jostakin mallista lukamat niin et laittaisi näkyville???
Niin mikänukero niin voisi ostaa
"Vakolan vanhat julkaisut
Julkaisutilaukset sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Hinnat
Vakolan tutkimusselostukset, rakennusratkaisut ja tiedotteet maksavat 10 €/kpl. Hinta sisältää arvonlisäveron ja postituskulut kotimaassa. Mikäli julkaisun painos on loppunut, perimme kopiointikulut sivumäärän mukaisesti. Vakolan koetusselostukset maksavat 3 €/kpl. Kopioitavista koetusselostuksista perimme 10 €/kpl. (sis. alv ja postituskulut)."
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/vakolanvanhat/tilauksetjahinnat
Tässä yksi juttu jota kaikki puulämmittäjät jotka jotain ymmärtävät voivat kokeilla omalla kattilalla. Saa jotain suuntaa antavaa oman kattilan kyvyistä. Teksti lainattua ei omaa käsialaa...
"Mielestäni helpoin tapa määrittää kattilan hyötysuhde on punnita ensi sopiva puumäärä 10 tai 20 kiloa varaajan koosta riippuen niin että kaikki puut voidaan polttaa kerralla.1 kg puuta luovuttaa n 4 kWh lämpöä. 10 kiloa 40 kWh jne.
1000 litraa vettä sitoo 1,16 kWh energiaa kun sitä lämmitetään 1 aste. Pyritään sekoittamaan varaaja mahdollisimman tasalämpöiseksi tai mittaamaan sen keskimääräinen lämpötila.
Poltetaan puut ja katsotaan paljonko vesi lämpisi. Jos esm. 1000 litran varaaja lämpisi 30 astetta, lämpöä veteen siirtyi 30*1,16 = 35 kWh.
Hyötysuhde on 100*35/40 = 87,5 % . Ei tarvi analysoida ja mittailla palokaasuja.
Lämmityskierto pitäisi polton ajan olla katkaistuna, saa paremman hyötysuhteen"
Totta, ja erikoisesti hyötysuhde on mahdollista testata vain poltetun puun painon muikaan,- ei tilavuuden.
Tuohon testiin lisäisin vielä. Jos tiedetään lämmitysjärjestelmän tarkahko paino/vesimäärä ja varaajan lämmittäminen aloitetaan veden ollessa kauttaaltaan, esim. 25C:tta ja kokonaisuus lämmitetään esim. 100C:seen. Näin virheellisyys pienenee.
Mutta, hyötysuhteeseen vaikuttaa myös positiivisesti, jos hormiin ja kattilahuoneeseen varastoitunut lämpöenergia voidaan hyödyntää, mutta taas näiden arvioiminen on jo vaikeaa.
Lisäys.
Helppo tapa laskea veteen sitoutunut lämpöenergia määrä.
860 litraa vettä sisältää 1kwh kun vettä lämmitetään /jäähdytetään 1 C aste.
Eli jos lämmitysjärjestelmän massa on 2700kg, niin yhden aseteen muutos pitää sisällään 3.14 kwh.
Jos se lämmmitysjärjestelmän paino lisätään suoraan veden painoon, niin silloin virhe kasvaa eikä pienene.
On totta, että se kattilan lämmityskin vaatii oman energiansa mutta pitää huomioida että raudan ominaislämpö on vain noin 11% veden ominaislämmöstä. Esim. 200 kilon kattilan raudan lämmitys vastaa vain 21,5 kg vetttä.
Kiitos kun korjasit. Ajattelin putkistojen/kattilan nestettä ja teräsrakenteita. Teräksen ominaislämpökapasiteetti todella on alhainen. En uskonut, että noinkin alhainen.