Tosi vaikea sanoa mitään - neuvoa en ainakaan minä osaa. Sanoitko jo itse tekstissäsi, että tarttis saada aikaan joku asennemuutos?
Älä välitä. Anna jokaisen vaan olla sellainen kuin on. Huolehdi vain itsestäsi (kuulostaa itsekkäältä, mutta ei se sitä tommoisessa tilanteessa ole). Kun sinä alat muuttaa käyttäytymistäsi jotain muuta kohtaan, niin sen toisenkin tarttee jotenkin olla erilailla sua kohtaan. Alkaa ensin ehkä ihmetellä. Sano vaan, että et välitä ja että hoida sä vaan itse itsesi ja asiasi, jos kysyy jotain.
Vanhemmistasi älä välitä ollenkaan! Ei se missään paina, että jotkut on monen L:n ylioppilaita ja jotain maistereita. Ovatko ehkä nousukkaita ja siitä paineet? Luultavasti vanhempiesi ikäpolvi saattoi vielä nostaa elintasoaan opiskelemalla ja pääsemällä johonkin virkoihin tms, mutta nyt se ei enää onnistu eli sun sukupolvi menee alamäkeä. Mieti juuriasi ja kysy niistä vanhemmiltasi. Toivottavasti vastaavat rehellisesti, eivät vähättele omia vanhempiaan eivätkä valehtele sinulle mistään. Voihan siellä olla jotain luurankojakin kaapeissa ja eletty kulisseissa, jotka kaatuvat nyt sitten sun päälle. Teillä vois mätätä joku tommonen siellä taustalla, jos sä tunnet että sulta vaaditaan jotain kamalasti ja vielä aivan liikaa. Nyt eletään tämmöisessä maailmassa ja tämä on eri maailma kuin sun vanhempien maailma. Teininä jotkut rakensivat pilvilinnoja, jotka olivat jotain unelmia, eivätkä realistisesti toteutettavissa. Älä jää sellaisiin uniin jumiin. Älä tee tommoisia unelmalinnoja itsellesi ollenkaan. Eliminoi ne! Kirjoita ne paperille ja laita laatikkoon lojumaan - siellä ne säilyy, jos tarttisit niitä johonkin joskus.
Käytännöllinen ihminen on paljon parempi juttu kuin joku älykkö. Ei kannata puhua kamalasti kaikesta ja tehdä joka jutusta jotain teoriaa, vaan sen sijaan tehdä kaikenlaisia juttuja oikeasti miehen ja perheen kanssa. Tommoisen miehen kanssa voikin ehkä tehdä kaikenlaista. Kaikki älyköt - siis vain ani harva kait - on sekä älykkö että todella käytännöllinen ihminen. Mä olen alkanut pitää kaikkia näitä älykköjä tms ihan dorkina ja arvostan kunnon duunaria.
Älä pyri enää minnekään. Teet vaan sen mikä huvittaa. Tietysti tärkeät arkirutiinit täytyy hoitaa jotenkin, mutta älä pyri täydellisyyteen. Jos miehesi syö epäterveellisesti, niin anna sen sitten syödä. Ettekö syö yhdessä saman pöydän ääressä ja samaa ruokaa. Kyllä kannattaisi yrittää. Jos menee niin rumaksi epäterveellisen ruoan takia, että et kestä katoa sitä enää niin lähdet pois ja kerrot syyn.
Nauttia elämästä = mitä se olisi sinulle? Jotain mistä et edes itse tiedä mitä se olisi. Unohda! Ota jokainen päivä vaan sellaisena kuin se tulee. Päivä kerrallaan. Nauti auringonpaisteesta, kävelylenkistä, suklaalevystä, kauniista villapuserosta tai kengistä, jotka löysit kaupasta kun niitä tarvitsit, päivän makaroni- tai maksalaatikosta ja tuoreesta leivästä, jonka ostit leipomosta sinulle ja epäterveellisesti syövälle miehellesi. Ei mitään suuria juttuja tule nautittavaksi, ei ole mitään katettua tai kattamatonta tarjoilupöytää yhtään missään, mutta en tarkempaa jaksa selitellä. Toi on semmoista ihmisten harhauttamista, johon olet langennut ihan niin kuin toi, että elämää tarttis hallita jotenkin. EI ELÄMÄÄ VOI HALLITA! Jotkut vaan yrittää tehdä bisnestä tommoisellakin, että mukamas opettavat toiset elämään kun he ovat ensin oppineet hallitsemaan elämäänsä. IHAN BULLSHITIÄ!
Älä mieti liikaa. Älä ala ajatella, että sulla olisi joku sairaus - ei sulla ole, jos et ala istuttaan itseäsi semmoiseen ajatusmaailmaan.
Älä pelleile erolla. Unohda se, jos et ole tosissasi ja mieti muita ulospääsyteitä. Siis tee erosta tabu ajatusmaailmaasi.
Älä kritisoi - ei se ketään hyödytä. Elämä ja ihmiset OVAT EPÄTÄYDELLISIÄ ja sille ei voi mitään. Hyväksy se. Jos näin ei olisi niin olisimme taivaassa. Nyt olemme maailmassa ja tänne päädyttiin Paratiisistä. Paratiisiin et pääse ennen kuin kuolet ja johonkin tarttis uskoakin, että sinne pääsee.
Älä välitä. Anna jokaisen vaan olla sellainen kuin on. Huolehdi vain itsestäsi (kuulostaa itsekkäältä, mutta ei se sitä tommoisessa tilanteessa ole). Kun sinä alat muuttaa käyttäytymistäsi jotain muuta kohtaan, niin sen toisenkin tarttee jotenkin olla erilailla sua kohtaan. Alkaa ensin ehkä ihmetellä. Sano vaan, että et välitä ja että hoida sä vaan itse itsesi ja asiasi, jos kysyy jotain.
Vanhemmistasi älä välitä ollenkaan! Ei se missään paina, että jotkut on monen L:n ylioppilaita ja jotain maistereita. Ovatko ehkä nousukkaita ja siitä paineet? Luultavasti vanhempiesi ikäpolvi saattoi vielä nostaa elintasoaan opiskelemalla ja pääsemällä johonkin virkoihin tms, mutta nyt se ei enää onnistu eli sun sukupolvi menee alamäkeä. Mieti juuriasi ja kysy niistä vanhemmiltasi. Toivottavasti vastaavat rehellisesti, eivät vähättele omia vanhempiaan eivätkä valehtele sinulle mistään. Voihan siellä olla jotain luurankojakin kaapeissa ja eletty kulisseissa, jotka kaatuvat nyt sitten sun päälle. Teillä vois mätätä joku tommonen siellä taustalla, jos sä tunnet että sulta vaaditaan jotain kamalasti ja vielä aivan liikaa. Nyt eletään tämmöisessä maailmassa ja tämä on eri maailma kuin sun vanhempien maailma. Teininä jotkut rakensivat pilvilinnoja, jotka olivat jotain unelmia, eivätkä realistisesti toteutettavissa. Älä jää sellaisiin uniin jumiin. Älä tee tommoisia unelmalinnoja itsellesi ollenkaan. Eliminoi ne! Kirjoita ne paperille ja laita laatikkoon lojumaan - siellä ne säilyy, jos tarttisit niitä johonkin joskus.
Käytännöllinen ihminen on paljon parempi juttu kuin joku älykkö. Ei kannata puhua kamalasti kaikesta ja tehdä joka jutusta jotain teoriaa, vaan sen sijaan tehdä kaikenlaisia juttuja oikeasti miehen ja perheen kanssa. Tommoisen miehen kanssa voikin ehkä tehdä kaikenlaista. Kaikki älyköt - siis vain ani harva kait - on sekä älykkö että todella käytännöllinen ihminen. Mä olen alkanut pitää kaikkia näitä älykköjä tms ihan dorkina ja arvostan kunnon duunaria.
Älä pyri enää minnekään. Teet vaan sen mikä huvittaa. Tietysti tärkeät arkirutiinit täytyy hoitaa jotenkin, mutta älä pyri täydellisyyteen. Jos miehesi syö epäterveellisesti, niin anna sen sitten syödä. Ettekö syö yhdessä saman pöydän ääressä ja samaa ruokaa. Kyllä kannattaisi yrittää. Jos menee niin rumaksi epäterveellisen ruoan takia, että et kestä katoa sitä enää niin lähdet pois ja kerrot syyn.
Nauttia elämästä = mitä se olisi sinulle? Jotain mistä et edes itse tiedä mitä se olisi. Unohda! Ota jokainen päivä vaan sellaisena kuin se tulee. Päivä kerrallaan. Nauti auringonpaisteesta, kävelylenkistä, suklaalevystä, kauniista villapuserosta tai kengistä, jotka löysit kaupasta kun niitä tarvitsit, päivän makaroni- tai maksalaatikosta ja tuoreesta leivästä, jonka ostit leipomosta sinulle ja epäterveellisesti syövälle miehellesi. Ei mitään suuria juttuja tule nautittavaksi, ei ole mitään katettua tai kattamatonta tarjoilupöytää yhtään missään, mutta en tarkempaa jaksa selitellä. Toi on semmoista ihmisten harhauttamista, johon olet langennut ihan niin kuin toi, että elämää tarttis hallita jotenkin. EI ELÄMÄÄ VOI HALLITA! Jotkut vaan yrittää tehdä bisnestä tommoisellakin, että mukamas opettavat toiset elämään kun he ovat ensin oppineet hallitsemaan elämäänsä. IHAN BULLSHITIÄ!
Älä mieti liikaa. Älä ala ajatella, että sulla olisi joku sairaus - ei sulla ole, jos et ala istuttaan itseäsi semmoiseen ajatusmaailmaan.
Älä pelleile erolla. Unohda se, jos et ole tosissasi ja mieti muita ulospääsyteitä. Siis tee erosta tabu ajatusmaailmaasi.
Älä kritisoi - ei se ketään hyödytä. Elämä ja ihmiset OVAT EPÄTÄYDELLISIÄ ja sille ei voi mitään. Hyväksy se. Jos näin ei olisi niin olisimme taivaassa. Nyt olemme maailmassa ja tänne päädyttiin Paratiisistä. Paratiisiin et pääse ennen kuin kuolet ja johonkin tarttis uskoakin, että sinne pääsee.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.