Missä on lapsen etu?

Lapsiystävällinen huoltoriitojen sovittelua laajennetaan käräjäoikeuksissa koko maahan.

Isäjärjestöt alkoivat vaatimaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiin eron jälkeen.

Oikeusministeriö tiedote 27.6.2012 Lapsiystävällinen huoltoriitojen sovittelu.

http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330604072074
-----------

No se valehteleminen tekee. Katso peiliin.

Enpä usko että syyttä olet ne valvotut tapaamiset saanut.

Ovatko lapset koulussa? Oletko yhteishuoltaja? Saat ainakin koulun kautta tietoa lapsistasi. Kouluterveydenhoitaja?

Jotain jätät nyt kertomatta jos isän tapaamiset on valvottuja. Miksi.

Jos lapsi pahoinpidellään niin niitä merkkejä pitäisi olla näkyvillä. Naapuri joka kuulee lapsen hädän on velvolllinen ilmoittamaan siitä sosiaalipäivystykseen.

Jos äiti estää tapaamiset on siihen aina jokin syy. Juotko paljon ? Viranomaiset varmistavat että lapsella on turva tapaamisissa jotain näyttöä siis pitää olla jotta joutuu valvottuun tapaamiseen.
Muutoinhan tuo on oikeusmurha

Niinpä niin, asenteet tuli selväksi... Vika on aina miehessä... En juo alkoholia, enkä ole lyönyt ketään. Valvotut tapaamiset ovat siksi, että pitkään jatkuneen vieraannuttamisen tuloksena lapsen äiti vaatii ja sosiaalityöntekijät tietenkin tukevat sitä, että koska tapaamisia on ollut vähän, ja niistä on aikaa, lapsen pitää saada tutustua isään pikkuhiljaa. Lapsi ei vierasta, mutta mitä sopii odottaa jatkosta? Mitä äiti selittää kotona? Mitäpä muutakaan kuin sitä, kuinka paha ja ilkeä isä on, ja siksi isää voi tavata vain valvotusti... Ja mitä väkivaltaan tulee, kuka voi kertoa niistä ruhjeista, isälle niitä ei näytetä, ja kun lastensuojelu menee tapaamaan lasta kuukauden päästä ennalta sovittuun aikaan, niin onko silloin mitään jälkiä ainakaan näkyvillä?
Eli: Koska lapsen äiti vieraannuttaa lasta isästä, ja aikaa kuluu, tarvitaan sopeuttamistoimia, joiden hoitamisessa kuluu aikaa, varsinkin, kun äiti käyttää kaikki keinot viivytellä ja jarrutella tapauksen käsittelyä. Valitettavasti sosiaalitoimi on näissä asioissa äidin puolella, ja moinen viivyttely sallitaan.
Mikäli lapsen etu ja oikeudet eivät estäisi, voisin esittää kolmen vuoden oikeudenkäynti asiakirjat, neuvolan paperit, kahden eri kaupungin lastensuojelun asiakirjat todistamaan missä mennään, mutta valitettavasti en voi sitä tehdä. Luultavasti menisin liian pitkälle jo siinäkin, jos mainitsisin tämän lastensuojelun kriisikunnan nimeltä...

Tässä voisi löytyä vastauksia moniin lastensuojelutyöntekijöiden ammattitaitoon ja kykyyn auttaa ja tukea perheitä.

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/173717/Perehtykaa narsismiin
-----

Perehtykää narsismiin tärkeä näkökulma.

Perehtykää narsismiin!

Kolumni | Turun Sanomat 13.11.2010 02:45 .Maailma on epäoikeudenmukainen paikka. Valitettavasti. Mutta, me saisimme siitä paljon oikeudenmukaisemman, jos ne ihmiset, jotka tekevät päätöksiä toisten ihmisten asioista, perehtyisivät narsismiin.

Erityisesti tuomarit, asianajajat, oikeusaputoimistojen juristit ja mm. lasten elatus- ja huoltajuusasioita käsittelevät sosiaalityöntekijät, ovat niitä ihmisiä, jotka voivat joutua täydellisen huijauksen kohteeksi, jos eivät ymmärrä mistä narsismissa on kyse.

Jos ei ole itse kohdannut pahasti narsistista ihmistä, on hyvin vaikea käsittää, minkälainen tällainen ihminen on käytökseltään ja olemukseltaan. He ovat aivan varmasti vahvasti edustettuina erilaisissa riita-asioissa.

Narsistinen ihminen saa tarinansa kuulostamaan uskottavalta, koska hänellä on usein vakuuttava ulosanti ja hän pystyy manipuloimaan kuulijansa uskomattomalla tavalla. Esimerkiksi avioerotilanteessa lasten huoltajuuteen liittyvissä riidoissa, puoliso on saattanut kertoa kokemastaan henkisestä väkivallasta, valheista ja petoksesta selkeitä esimerkkejä monen vuoden ajalta.

Hän on usein joutunut käymään monen vuoden terapian saadakseen itsensä jälleen henkisesti ehjäksi, koska narsisti on rikkonut hänet julmuudellaan toistuvasti. Silti tämä ei riitä näytöksi siitä, että se, josta erotaan, on sadistinen ihminen, jonka puheisiin ei voi luottaa.

Juristien ongelma on se, että juristin koulutus opettaa ihmisen ajattelemaan loogisesti ja luottamaan siihen, että jokainen ihminen pystyy ja haluaa toimia järkevästi. Ainoat rajoitteet ovat, että henkilö on julistettu holhouksen alaiseksi tai hänellä on mielenterveydellinen diagnoosi, jonka voi ajatella viittaavan alentuneeseen harkintakykyyn.

Narsismia ei yleensä diagnosoida, koska narsistiset ihmiset pystyvät elämään yhteiskunnassa ja menestymään; usein he ovat jopa erittäin menestyneitä. Narsismia voi siksikin olla vaikea ymmärtää ja oivaltaa henkilössä, jos hän on olemukseltaan fiksun ja filmaattisen tuntuinen, menestynyt, hyvin pukeutuva ja itsensä kaikin puolin hallitsevan tuntuinen, järkevästi keskusteleva ja huomaavaiselta vaikuttava henkilö. Eihän tällainen malli-ihminen mitenkään voi olla paha ihminen.

Kyllä näin voi olla ja siksi on tärkeätä tutustua siihen, mistä narsismissa on kyse ja miten narsistinen ihminen toimii ja miksi.

Nykymaailma suosii narsismia; korostamme ihmisten yksilöllisyyttä ja rohkeutta toimia omapäisesti. Siksi sekoitamme hyvin usein itsekkyyden yksilöllisyyteen ja häpeämättömyyden ja häikäilemättömyyden omapäiseen rohkeuteen.

Narsistisen ihmisen henkinen rakenne on osittain 2–3-vuotiaan tasolla, koska hänelle ei ole lapsuudessa kehittynyt kykyä käsitellä omaa häpeää. Siksi hän haluaa hallita kaikkea ympärillään ja kaikki ihmiset ovat olemassa hänen tarpeitaan varten. Hän ei kestä arvostelua, eikä hän osaa olla aidosti vastavuoroinen. Hän on usein hyvin älykäs ja ovela, koska hän on koko elämänsä opetellut kuinka manipuloida muita ihmisiä omaksi hyväkseen.

Muut ihmiset ovat hänelle esineitä. Hän ei kestä heikkouksia itsessään eikä toisissa. Itsessään hän ei näe niitä ja toisissa hän halveksii niitä syvästi. Hän ei osaa rakastaa toista ihmistä inhimillisenä kanssaihmisenä. Ja mikä surullisinta ja tärkeitä ymmärtää; tällaista ihmistä ei voi rakastaa terveeksi. Ihminen ei voi parantua, kun hän ei edes ymmärrä ja hyväksy, että hänessä on jotain hoidettavaa.

Tuomarit, juristit ja sosiaalityöntekijät, tehdään Suomesta oikeudenmukaisempi maa! Perehtykää tähän asiaan. Te kohtaatte näitä ihmisiä aivan varmasti. He ovat joukossamme joka päivä.

Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti, johtajuuskouluttaja ja johdon työnohjaaja.

Anne-Liisa Palmu-Joronen
------------
.

Totuuden siemen: Olen tehnyt tosiaan pari ilmoitusta, turhia... siitä voidaan olla kahta eri mieltä... Mutta valvottujen tapaamisten järjestäminen ei ole lastensuojelun järjestämää, vaan se on oikeuden alustavassa käsittelyssä "sovittu" (lue: äidin vaatimaa) tapaamisten järjestämiseksi. Sosiaalityöntekijät edellisessä oikeudenkäynnissä puolsivat tätä, ja tietenkin äiti niitä siis vaatii nytkin. Tällä hetkellä ollaan alustavissa käsittelyissä, eli oikeuteen ollaan menossa, koska tapaamiset eivät toteudu äidin vastustuksesta johtuen, uhkasakon uhallakaanNyt on kyse siitä, saadaanko tapaamiset toteutumaan, ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin toimimaan, vai jatketaanko loppuun asti, eli toistamiseen kiistellään siitä, kenen luona lapsen tulisi asua. Lapsen etuahan tässä on ajateltava, eikä mielestäni ole lapsen etu kasvaa ilman isää, ja kaikesta päätellen lasta lyövän äidin kanssa. (Naapurin kuulemaa: itkua, ja "ei äiti, sattuu")

Väkivaltasyytös ei yksin auta äitiä voittamaan huoltajuuskiistaa
Turun Sanomat 31.10.2010 11:00

Väkivaltasyytökset eivät ole oikeudessa äitien valttikortteja, joilla he voittavat huoltajuuskiistat.

Väitetään, että äiti voittaa avioeroriidan käräjillä syyttämällä isää väkivallasta tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Uskomus on väärä.

Huoltajuusriitoja tutkinut Teija Hautanen havaitsi, että väkivaltasyytökset eivät ole oikeudessa äitien valttikortteja, joilla he voittavat kiistat.

Hautasen mukaan tuomioistuimissa väkivallasta vaaditaan muutakin näyttöä kuin toisen vanhemman kertomus. Vaikka väkivallasta olisi riittävästi näyttöä, viranomaiset eivät välttämättä anna sille painoarvoa päätöksissään ja suosituksissaan, hän arvioi.

Väitöskirjassa on selvitetty, miten käräjä- ja hovioikeuksissa on käsitelty huoltajuusriitoja, joissa on esitetty väitteitä perheväkivallasta. Tiedot tutkija on koonnut oikeudenkäyntiasiakirjoista.

Huoltajuusriidoissa oikeusistuimet tarkastelevat vanhemmuutta ja lasten elämää monesta näkökulmasta. Lähtökohtana on lapsenhuoltolaki, joka korostaa molempien vanhempien merkitystä.

Tutkimuksen aineistossa on 158 riitaa vuosilta 2001-2003. Kaikissa oli esitetty väite toisen tai molempien vanhempien väkivaltaisuudesta tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tietoja kerättiin kolmesta käräjäoikeudesta ja neljästä hovioikeudesta.

Aineisto osoitti, että väitteet ja kuvaukset fyysisestä väkivallasta ovat oikeuteen viedyissä riidoissa tavallisia. Joissakin hovioikeuksissa väkivallasta oli mainintoja jopa joka toisessa kiistassa. Isän väkivaltaisuus oli aineistossa selvästi yleisempää kuin äidin.

Väkivaltaan ei haluta ottaa kantaa
Riitaisa ero puidaan käräjillä
- Suomessa tapahtuu vuosittain noin 17 000 sellaista avo- tai avioeroa, joissa osapuolilla on alle 18-vuotiaita lapsia.
- Valtaosa vanhemmista pääsee sopimukseen lasten asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta.
- Pieni osa eroista on niin riitaisia, että kiistat viedään tuomioistuinten ratkaistavaksi. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2 000 huolto- ja tapaamisasiaa. Osapuolet voivat sopia riidan oikeusprosessin aikana, jolloin juttu raukeaa.

Hautasen mielestä viranomaiset eivät käsittele väkivaltaväitteitä järjestelmällisesti määritellessään lapsen etua.

- Väkivaltaa ei kirjata systemaattisesti asiakirjoihin eikä sitä arvioida ja tulkita yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti, hän kirjoittaa.

Ratkaisuissa väkivalta oli vain harvoin keskeinen arvioinnin kohde. Tuomarit ja selvityksiä antavat sosiaalityöntekijät eivät aina edes ottaneet kantaa väkivaltaväitteisiin.

- Väkivaltaa koskeva kielenkäyttö on usein sekä tuomareilla että sosiaalityöntekijöillä epätarkkaa, ympäripyöreää ja jopa silottelevaa, tutkija arvioi.

Väitöskirja tarkastettiin lauantaina Tampereen yliopistossa.

(MTV3 - STT)
--------------------------

Totuuden siemen:
Ensimmäisestä valvotusta lähtien syy on ollut aina sama, koska äiti on sosiaalityöntekijöiden tukemana vaatinut niitä. Ja vain koska lapsen ja isän edellisistä tapaamisista on kulunut liikaa aikaa, ja koska äiti ei luota isän kykyyn huolehtia lapsesta edes viikonloppua. (ja kaiken takana on sellainen määrä äidin käyttämää henkistä väkivaltaa, ettet sinä, tai kukaan muukaan sitä kaikkea jaksaisi lukea, jos kertoisin, eikä sitä ole helppo uskoa, varsinkaan, jos tuntee tämän niin sympaattisen ja mielyttävän ex-puolisoni... siis lähes täydellisen narsistin.)

Olet lähtenyt asiaasi hoitmaan jo alunperin aivan väärältä suunnalta, eli koston kautta ja oletkin joutunut itse silmätikuksi.

Eroasiaa läpi käytäessä on heti mentävä myös sinne sosiaalipuolen puolelle tekemään se lasten huoltajuussopimus, ilman minkäänlaisia puheita ex:stä, silloin niillä on mahdollisuus onnistua.

Toki olen sitä mieltä, että aina pitää lapsen etua katsoa hyvin tarkkaan ja mahdollissti kysellä lapselta, mitä hänkin haluaa.
Olitko isä lapsillesi liitossa, vaiko vain silloin tällöin heitä edes huomasit. Tämä on yksi seikka josta äidit ovat läpeensä kyllästyneitä, puolisoista, jotka kokevat, että heillä on lupa harrastaa, kulkea yksin, olla aina ylitöissä, tämä tie vie sinne eroon ja ikäviin selvittelyihin. Sillä eihän tämä isä ole perustanut lapsistaan koskaan, omat menot ovat aina voittaneet ja perhe hävinnyt, nyt sitten erossa tämä on hyvä kertoa toisen, että eihän isä juuri lapsiaan tunne.

Lastensuojelu ei kuitenkaan pelkkien kuulopuheiden vuoksi tai edes äidin kertoman vuoksi laita isää valvottuun tapaamiseen, kyllä siihen pitää olla näyttöjä siitä, että isän kanssa lapset eivät ilman valvontaa ole turvassa tai lapset yksinkertaisesti pelkäävät isäänsä.