Olen nuori tyttö, normaali, hiljainen, ja tuomittu epäonnistumaan. Viulu on ystäväni, soitan sitä, rakastan sitä. Harrastan sitä musiikkiopistossa. EN käy esiintymässä lähes yhtään, sillä saan jonkinlaisen paniikkihäiriön. Tärisen, silmät vuotavat, en osaa enää. Jännitystä se on, kyllä, mutta vetäisin ranteeni auki, kunhan en joutuisi esiintymään. Koulussa en uskalla sanoa mitä haluan. Kun on ihan pakko, se oikea sana ei tulekaan. Ikäänkuin jakaudun. Puhessani hikoan, se ei ole mukavaa. Puhun myös yksin, huomasin sen kun minulle sanottiin siitä. Kysyttiin että mitä sanoin? Ja miksi suuni liikkuu?
Huudan, kun olen yksin. Muitten seurassa hikoan, olen hiljaa ja en osaa keskittyä. AJattelen, mitä muut miettivät, ja kaikkea taivaan ja maan väliltä. Jokunen aika sitten eräs paljastui myös siskopuolekseni. Häntäkin mietin. En tiedä kuka olen? En osaa märitellä itseäni? Ei varmaankaan tarvitsisikaan, mutta kun niin tehdään nykyään.
Hymy päälle, nyökkää, lähde ja huuda.
Huudan, kun olen yksin. Muitten seurassa hikoan, olen hiljaa ja en osaa keskittyä. AJattelen, mitä muut miettivät, ja kaikkea taivaan ja maan väliltä. Jokunen aika sitten eräs paljastui myös siskopuolekseni. Häntäkin mietin. En tiedä kuka olen? En osaa märitellä itseäni? Ei varmaankaan tarvitsisikaan, mutta kun niin tehdään nykyään.
Hymy päälle, nyökkää, lähde ja huuda.
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.facebook.com/groups/7186368245/?ref=ts&fref=ts
Tuossa on paniikkihäriöryhmä facebooksissa. Saattasi kiinnostaa.
muista olla itsellesi lempeä. Älä ole niin ankara itsellesi, silllä siihen ei ole syytä. Rakasta itseäsi. Se tuntuu nuorena varmasti oudolta ajatukselta, mutta iän myötä opit ymmärtämään sen merkityksen. Sinulla on lupa olla juuri sellainen kuin olet, jokainen meistä jännittää. turha miettiä mitä muut ajattelevat, koska he varmaan miettivät mitä sattuu. Itse muistan kouluajoilta luokanedessä esiintymiset, kun änkytin ja itkin, eikä sillä enää ole mitään merkitystä. Näin aikuisena sitä muistelee itselle armollisena ja ehkä huvittuneena. En tarkoita vähätellä nuoruuden tunteita, toivon vain sinun olevan lempeämpi itsellesi. Pidä esiintymisissä taukoa, jos ne tuntuvat ahdistavilta. Onko mahdollista tutustua siskopuoleesi? oma siskoni on minulle hyvin rakas ihminen ja ollut tuki vaikeina aikoina. En osaa neuvoa paremmin, mutta sydämestäni toivon sinulle hyvää.
Kiitos paljon