läheiset,toimikaa ajoissa!

oma äitini on sairastanut kaksisuuntaista mielialahäriötä eli maanis-depressiivisyyttä jo monia kymmeniä vuosia.ensimmäisen siskoni saadessaan hän oli ensimmäisen kerran hoidossa,jo yli 30 vuotta sitten.sen jälkeen elämä on välillä ollut helpompaa,välillä vaikeampaa.n.5 tai 6 vuotta sitten,en tarkkaan muista,äitini masentui syvästi.oli vain,eikä saanut mitään aikaiseksi.sairaalassa pidettiin pari päivää,ja passitettiin kotiin.pari kesää sitten hän tuli aivan yli aktiiviseksi,ja semmoiseksi niinkuin varmaan ihmiset jotka eivät tiedä mielenterveysongelmista pitävät mielipuolena.hänet otettiin taas suljetulle osastolle,ja vasta nyt tehtiin diagnoosi kaksisuuntaisesta mielialahäriöstä.oikeat lääkkeet ovat tehneet hänestä äidin jota olen kaivannut.ei hän tietenkään ole aivan normaali,mutta nyt löytyy elämästä jo muutakin kuin pakkomielteet sairauksiin(hän todella koki rytmihäiriöitä ja vaikka mitä sairauksia,niitä jopa tutkittiin ympäri suomea sairaaloissa),nyt hän huomaa lapsensa ja lapsenlapsensa.
tässä oli jotain minun ja perheeni elämästä,hyvin pintapuolinen kirjoitus. halusin kirjoittaa tämän teille,jotka pelkäätte ja olette huolissanne lähimmäistenne puolesta,tai olette kokeneet jotain samantyyppistä kuin minä.nyt kaikki on elämässämme ihan hyvin.toivon,että ihmiset huomaisivat useammin elämän ihanat asiat,ennemmin kuin ne huonot asiat.
maailmassa on niin monella asiat vielä paljon huonommin kuin minulla,ja aina kun muistan sen,häpeän omaa itsesääliäni,ja muistan taas nauttia!