Aurinko vs. Tuuli -säädin

Säädintä

Mikähän se mahtanee olla tuuligeneraattoriin tai aurinkopaneelijärjestelmään asennettavan latauksensäätimen ero, vai onko niissä mitään eroa? Riittääkö että on sopiva max tehontuotto ja eiku kaikki energialähteet yksiin ja samoihin lataussäädinpokkulan ja - napoihin?

13

544

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • välttämätönkö?

      Kysymyksen asetteluun lisään yhden näkökohdan: onko latauksen säädin välttämätön? Mitä käytännössä tapahtuu, jos latauksen säädintä ei ole?

      Monen pitkänmatkan purjehtijan valitsemassa KISS-tuuligeneraattorissa ei ole lainkaan latauksensäädintä, koska se kanadalaisen suunnitelijansa mukaan aiheuttaa jännitehäviötä eikä sen poisjättämisestä ole käytännön haittaa. Ko tuuligeneraattori on tällainen: http://www.kissenergy.com/TechnicalDescription.html

      • sy Snoopy

        Joo, Kiss on O.K. Keksijä-yrittäjä möi Kiss-firmansa ja elelee veneessään Chaguaramasissa. Aloittaa päivän ginitonicilla ja kehittelee seuraavaa bisnestä. Eläkerahat on jo kuulemma lakkarissa. Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi


    • Mulle on joskus selitetty, että latauksen säädin ei ole tarpeen, jos latauslähteen teho W:na on alle 10% akuston kapasiteetista AH:na (12V järjestelmä). Jos esimerkiksi akusto on 300 Ah ja aurinkopaneelin teho 20W, säädin ei olisi välttämätön. Aurinkokennon kanssa hyvä säädin ei kuitenkaan huononna hyötysuhdetta, päinvastoin. Tuuligeneraattorin hyötysuhdetta säädin tuskin parantaa missään olosuhteissa. Edellinen kysymys on varsin relevantti. Jos tuuligeneraattorin teho verrattuna akuston kapasiteettiin ei ole liian suuri, säädin kannattanee jättää pois.

      • Joakim_

        Tuuligeneraattorissahan on moottorin laturia vastaava vekotin. Siinä lienee aina jo valmiiksi moottorin laturia vastaava säädin. Yleensä nämä säätimet toimivat vakiojänniteperiaatteella, joissa jännite on aina kompromissi nopean latauksen ja akun kestävyyden välillä. Usein jännitteeksi valitaan 14-14.5 V, joka on selkeästi liikaa jatkuvaan käyttöön. Jos akku on täynnä ja tuuligeneraattori puskee vuorokausikaupalla yli 14 V, akun käyttöikä lyhenee varmasti. Suomessa tuo tuskin on ongelma, koska kovempia tuulia on harvoin vuorokausikaupalla.

        20 W aurinkopanelin voi mielestäni huoletta laittaa suoraan paljon pienempäänkin akkuun (150 Ah?). Ilman hakkurisäädintä 20 W paneeli tuottaa maksimissaan vain n. 1,2 A virran. Ja tuo maksimituotto tapahtuu vain muutamana tuntina vuorokaudessa.

        MPPT-hakkurisäätimiä käytetään myös tuuligeneraattoreissa hakemaan optimaalista jännitettä eli kierroslukua. Tosin silloin välissä ei saa olla mitään jännitesäätöä ja säätimensopivuus generaattoriin on muutenkin varmistettava.


      • Kestomagneetti
        Joakim_ kirjoitti:

        Tuuligeneraattorissahan on moottorin laturia vastaava vekotin. Siinä lienee aina jo valmiiksi moottorin laturia vastaava säädin. Yleensä nämä säätimet toimivat vakiojänniteperiaatteella, joissa jännite on aina kompromissi nopean latauksen ja akun kestävyyden välillä. Usein jännitteeksi valitaan 14-14.5 V, joka on selkeästi liikaa jatkuvaan käyttöön. Jos akku on täynnä ja tuuligeneraattori puskee vuorokausikaupalla yli 14 V, akun käyttöikä lyhenee varmasti. Suomessa tuo tuskin on ongelma, koska kovempia tuulia on harvoin vuorokausikaupalla.

        20 W aurinkopanelin voi mielestäni huoletta laittaa suoraan paljon pienempäänkin akkuun (150 Ah?). Ilman hakkurisäädintä 20 W paneeli tuottaa maksimissaan vain n. 1,2 A virran. Ja tuo maksimituotto tapahtuu vain muutamana tuntina vuorokaudessa.

        MPPT-hakkurisäätimiä käytetään myös tuuligeneraattoreissa hakemaan optimaalista jännitettä eli kierroslukua. Tosin silloin välissä ei saa olla mitään jännitesäätöä ja säätimensopivuus generaattoriin on muutenkin varmistettava.

        Näissä simppeleissä tuuligeneraattoreissa käytetään kestomagneettigeneraattoreita, joiden teknologia poikkeaa auton latureista. Kestomagneettigeneraattorin kuormittamaton lähtöjännite nousee suorassa suhteessa pyörimisnopeuteen. Tietyllä nopeudella jännite ylittää akustojännitteen, jolloin lataus käynnistyy. Kierrosten lisääntyessä generaattorin "sisäinen" jännite nousee, jolloin latausvistaa rajoittaa staattorikäämin vastus.


      • 18+18

        Löytynee muuten ainakin kolmea koulukuntaa tähän liittyen 1 jolla on paljon akkuja eikä juurikaan sähköntuottoa, 2 jolla on pienet aukut ja siihen nähden suuri tuotto ja 3 joka on sitten molemmilta osin näiden väliltä. Ainakin 2 tarvitsee tuota latauksensäätöä. Varsinkin kun vene seisoo satamassa


    • Säätelyä myös vailla

      Olisko kenelläkään edes valistunutta arvausta tuohon ensimmäiseen kysymykseen: onko niissä säätimissä jotain todellista eroa? Suomalaista peruspurjehtijaa on melko turha verrata veneessä asuvaan pitkänmatkanpurjehtijaan, jolla akut saavat myös säännöllistä rasitusta. Suomessa vene on pitkiäkin aikoja satamassa, harvemmin paneelit peitossa tai generaattori peitettynä/sidottuna.

      • Kestomagneetti

        On ne erilaisia. Jos puhutaan MPPT säätimistä, niin pyörivän generaattorin ja puolijohdepaneelin erilainen dynamiikka vaatii erilaisen säätöalgoritmin. Yksinkertaiset pätkivät säätimet taas saattavat rikkoa itse tuuliturbiinin. Jos tuuligeneraattorista irrotetaan kuorma kovassa tuulessa, kierrokset saattavat nousta liian korkeiksi, jolloin mekaniikka pettää. Kannattaa lukea tuuligeneraattorin asennusohjeet huolella.


    • -Mika-

      Säätimissä on huomattavan suuri ero.
      Tuuligeneraattorin säädin jakaa kokoajan täyden tehon joko akkuun, tai shunttiin (jossa se muutetaan lämmöksi) pulssisuhdetekniikalla. Tuuligenussa ei todellakaan voi käyttää muunlaista säädintä.

    • Säädintä

      Okei, näin arvelinkin.

    • 20+3

      Kiinalaiset jättää Nokian kopoakuista pois latausssäätimet ja sitten lehdessä on isot lööpit Nokialainen räjähti.

      Omalle Torqeedon Power 26-104
      http://www.torqeedo.com/us/electric-outboards/power-26-104-intelligent-lithium-battery on omat perinteiset laturit ja nyt on tullut uusi aurinkopaneli joka on optimoitu lataamaan akun.
      http://www.torqeedo.com/us/electric-outboards/solar-charger-45-wfor-ultralight-and-travel/technical-data-dimensions

      Litiunmioni akkujen yksi hyvä puoli on että ne ottavat virtaa vastaan ja antavat sitä ihan eritavalla kuin perinteiset akut.

      • seppomartti

        Torqeedon aurinkokennon mainoksessa solun ja modulin tehokkuudeksi ilmoitetaan 5.5-7.0%. Osaako joku selittaa mita se merkitsee? Ei kai aurinkokennon tehokkuus noin huono ole.


      • Solarpower
        seppomartti kirjoitti:

        Torqeedon aurinkokennon mainoksessa solun ja modulin tehokkuudeksi ilmoitetaan 5.5-7.0%. Osaako joku selittaa mita se merkitsee? Ei kai aurinkokennon tehokkuus noin huono ole.

        Aurinkokennojen hyötysuhde on ollut alle 10 %, nykyisin hyvillä kennoilla yli 10 % ja nousee ennusteiden mukaan tulevaisuudessa yli 20 %, Noin 20 % hyötysuhde saavutetaan jo laboratoriomalleilla,


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Näin Enter-napilla tehdään miljardi euroa - Helsingissä

      "Ei se nyt niin kovin ihmeelliseltä näytä. Tavallinen nappi, musta muovinpala, joka kököttää parikymppiä maksavan mustan
      Maailman menoa
      0
      3630
    2. Minulla ei ole ketään muita

      Enkä halua ketään muita kuin sinut.
      Ikävä
      43
      3221
    3. Eipä tunnu se "pedofilia" huuto kiinnostavan

      Lähinnä se sekohäirikkö ressukka joutuu itse vastaileen itselleen, mitään näkyvyyttä ei saa, palstalla ylipäätään on hyv
      Maailman menoa
      56
      2947
    4. Jätä minut rauhaan

      En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv
      Ikävä
      34
      2828
    5. 4,5 promillee

      Aika rajut lukemat joku eilen puhaltanut.
      Suomussalmi
      16
      2758
    6. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2620
    7. Harmittaako sinua yhtään?

      Tuntuuko pahalta ollenkaan?
      Ikävä
      44
      2260
    8. Ben Z: "SDP ei ole ollut 50 vuoteen näin huolissaan velasta"

      "– Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä SDP ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti h
      Maailman menoa
      32
      2131
    9. Voiku saisi sen sun

      Rakkauden kokea. Tykkään susta niin paljon edelleen.
      Ikävä
      42
      2015
    10. Olitpa ikävän

      Kylmä eilen. Miksi ihmeessä?
      Ikävä
      45
      1789
    Aihe