tässä lieksan (entisen telajärven) viralliset sivut

Huh, jopas on nähty vaivaa, toivottavasti autuaallinen keskustelu avautuu.

Tää on se sairain kaveri,ikää 13 v.

Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaalla on maantieteellisesti iso, lähes tuplasti Kuopion kokoinen suoalue. Täällä, vanhoillislestadiolaisten sydänmailla, kaupunginvaltuusto nuiji toissa joulun alla yksimielisesti pöytään yllättävän päätöksen.

Maalaiskaupungin 8 800 asukkaasta pitää vuoden 2018 lopussa olla maahanmuuttajia 10 prosenttia.

Moiseen ei ihan yllä edes Helsinki. Kuopiolaisista maahanmuuttajia on alle kaksi prosenttia.

Ensimmäiset afgaanipakolaisensa juuri vastaanottaneet Ylä-Savon kunnatkin ottavat Pudasjärveen verrattuna vaatimattomia ensiaskeliaan: Iisalmessa maahanmuuttajia on 1,2, Sonkajärvellä 0,9 ja Lapinlahdella 1,1 prosenttia kunnan asukasmäärästä.



Pudasjärven työttömyysprosentti on 17, nuorten työttömyys 14. Väki vähenee ja vanhenee. Nelisenkymmentä prosenttia pudasjärvisistä on eläkeläisiä.

Jos omillekaan nuorille ei ole tulevaisuutta tarjolla, kuinka siis maahanmuuttajille?

Vastaus löytynee kaupungintalolta kehittämisjohtaja Mikko Kälkäjältä – hän on syntyperäinen pudasjärvinen, pitkän yrittäjäuran tehnyt, maailmaa nähnyt ja takaisin palannut.

– Jos joku pelkää, että luku- ja kirjoitustaidoton pakolaisnuori syrjäyttää oman kylän nuoren työmarkkinoilta, on se oman kylän nuoren rankkaa halveksuntaa, hän sanoo.



Viime syksynä Pudasjärven kaupunginhallitus teki taas rajun päätöksen: kaupunki vastaanottaa joka vuosi 20 uutta pakolaista.

Nyt täällä asuu ja työskentelee 120 ulkomaalaista.

Vielä neljä vuotta sitten Pudasjärvi oli velkoineen luisua kriisikunnaksi, mutta kaksi viime vuotta ovat olleet plusmerkkisiä.

Dan Koivulaakso: Poliisin otettava uusnatsien rikokset vakavammin

Karjalainen




Meille saa tulla -kansalaiskampanjan tilaisuus täytti suuren luentosalin Joensuun kamopuksella.

Poliisi tekee virheen siinä, että uusnatsien rötökset nähdään yleisenä nuorisorikollisuuden muotona, kun niitä pitäisi tarkastella poliittisina toimintana.


Syytöksen esitti suomalainen äärioikeistoliikkeiden tutkija Dan Koivulaakso, joka puhui perjantaina Itä-Suomen yliopiston rasismiseminaarissa täydelle luentosalille. .

Koivulaakson mukaan virhe tehtiin jo -90-luvulla, kun natsi- ja skinijengien rikollisuutta katseltiin läpi sormien. Sitten, kun poliisi alkoi suhtautua nuorten rikollisuuteen vakavasti, se alkoi talttua. Liike heikkeni myös, kun keskeiset henkilöt saivat pitkiä väkivaltatuomioita.

Tällä hetkellä natsiskinien joukot ovat selvästi pienempiä kuin 1990-luvulla, mutta varsinaisten aktiivisten tekijöiden määrä ei ole Koivulaakson arvion mukaan vähentynyt. Rikokset eivät näy julkisuudessa, ja siksi ilmiötä hänen mukaansa vähätellään,

-  On iso ongelma, että asiaa ei ole käsitelty sillä järjestelmällisyydellä kuin pitäisi. Kyseessä on suunnitelmallinen, ei satunnainen rötöstely, hän muistuttaa.



Lisää aiheesta lauantain Karjalaisessa.