ajattelinpa vaan nyt kysäistä, että mitenkäs harmaahaikaraa on ollut liikkeellä tänä vuonna. itse asustelen vaasassa, ja olen nyt kaksi kertaa nähnyt lennossa suuren linnun, jota epäilen kyseiseksi lajiksi. kaula ainakin oli taitettuna, eikös juuri harmaahaikara kyseisellä tavalla lennossa käyttäydy? en ole koskaan nähnyt tuota lintua, mutta kokonsa ja lentokuvansa perusteella taitaa olla juuri tuo? tietääkö kukaan?
harmaahaikara?
sivustakatsoja
3815
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Havaitsemasi linnut ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä olleet harmaahaikaroita. Jos ei oteta lukuun harvinaisia haikaroita sekä kaulushaikaraa (jota nähdään melko harvoin lennossa), Suomessa ei tavata muita kaula mutkalla lentäviä, paksusiipisiä, tikarinokkaisia, pitkäjalkaisia lintuja. Kaulushaikara eroaa harmaahaikarasta myös värin (kaulushaikara pääosin ruskea, harmaahaikara pääosin harmaa, kaula valkeahko) lisäksi kaulushaikara on pienempi, typäkämpi, paksukaulaisempi ja lyhyempi- ja paksumpisiipinen, kuin harmaahaikara. Harmaahaikaran kaula on selvästi mutkalla, kun taas kaulushaikara saattaa joskus näyttää lentävän kaula suorana. Myös elinympäristöt ovat erilaiset; kaulushaikara elää ainoastaan laajoissa ruovikoissa, joissa harmaahaikaraa tapaa oikeastaan vain melko harvoin. Silloinkin ne ovat yleensä ruovikon reunalla kalastamassa eivätkä mene ruovikon sisään, toisin kuin kaulushaikarat.
Itse olen retkeillyt melko aktiivisesti heinä-elokuussa ja olen havainnut harmaahaikaroita (tuttavallisemmin "ardeoita", tulee tieteellisestä nimestä Ardea cinerea) mielestäni tavallista enemmän. Syy runsauteen johtuu luultavasti tämän vuoden erittäin hyvästä poikastuotosta sekä Suomessa että Virossa ja muualla baltiassa, josta pääosa loppukesällä ja alkusyksyllä tavattavista nuorista harmaahaikaroistamme tulee.
Harmaahaikara on Suomessa harvalukuinen pesimälaji, jonka pesimäkannaksi on Muuttuvan Pesimälinnuston (Väisänen, Lammi, Koskimies 1998) mukaan arvioitu 80-150 paria. Kirjan arvio saattaa kuitenkin olla jo vanhentunut, koska kanta on vahvistunut merkittävästi viime vuosina. Arvioni nykyiseksi parimääräksi nouseekin jo ainakin 200 pariin. Ruotsissa "ardeoita" pesii n.3 000-5 000 paria. Norjan pesimäkannaksi on arvioitu 5 000-10 000 paria. Virossa pesinee nykyään 1 500-2 000 paria. Latvian nykykannaksi taas arvioidaan 1 100-1 500 paria ja Liettuan >4 000 paria.
Suomessa harmaahaikaran päälevinneisyysalue painottuu Etelä-Suomeen rannikolle ja saaristoon. Pesä sijaitsee saaristossa useimmiten männikkösaarissa yhdyskunnissa, jossa haikara rakentaa pesänsä puuhun.
Harmaahaikara on siis helpoin nähdä Suomessa loppukesällä ja alkusyksystä, jolloin nuoria lintuja saattaa kerääntyä suuriakin määriä merenlahdille, lintujärville ym. vesialueille.
Toivottavasti tämä sai sinut vakuuttuneeksi, että havaitsemasi lintu oli harmaahaikara.
paljon kiitoksia asiantuntevasta vastauksestasi! itsekin seuraan kyllä jonkin verran lintuja, mutta todellakin kyseistä ilmestystä en koskaan aiemmin ole nähnyt. harmaahaikara oli ensimmäinen, mitä minulla mieleeni tuli. eiköhän vastauksesi vakuuttanut minut siitä että sain tuonkin lajin bongattua!
toivon mukaan saan vielä ihailla joskus kyseistä lajia muutenkin kuin lennossa, että saan tarkkailla sitä vähän kauemmin. kaunis lintu! vielä kerran kiitoksia!
näin tänään Luodossa (larsmo) naapurimökin rannassa linnun joka oli ilmeisesti harmaahaikara,en ole ennen nähnyt, merikotkia täällä näkee usein.