Omalaatuisista kirjoituksista tunnettu Siltavahti on ruvennut pohdiskelemaan sitä kuinka surkea maa tämä Suomi on kun sotii aina jotakin vastaan. Pieni Neuvostoliittokin joutui Suomen hyökkäyksen kohteeksi ja maata vallotettiin pieneltä Neuvostiliitolta ihan Syvärille asti - voi kamalaa!
Ihmetystä riittää kun lukee tämän tahvon kirjoituksen. Että tuon sortin sosialisteja vielä löytyy tästä maasta ja "puolueeton" lehti sellaisen satuja julkistaa.
Ihmetystä riittää kun lukee tämän tahvon kirjoituksen. Että tuon sortin sosialisteja vielä löytyy tästä maasta ja "puolueeton" lehti sellaisen satuja julkistaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä avauksen tekijä hourii itse? Asiaahan Siltavahti kirjoittaa, eikä jutussa ole sanaakaan Syväristä tai "pienestä" Neuvostoliitosta. Häpeäisit!
Siltavahdin kirjoitukset ei näemmä yksinkertaisille avaudukaan...
Siltavahti
http://epaper.suomenmaa.fi/olepaper/epaper/today/14.pdf
19.1.2012
Maailman sodat
Maailmassa soditaan, on aina sodittu. Muinaistarut ja antiikin
veistokset kuvaavat ja todistavat ikiaikojen sodista. Raamatun
tarinat valitusta kansasta ja luvatusta maasta ovat kehyskertomuksia
suurille sodille. apinat ja suuret sodat on ikuistettu
paitsi voittajien ja etenkin hävinneiden historioihin. Alku
sotaiseen menestykseen saattoi olla vaatimaton: eräskin nuorukainen,
nimeltä Daavit tappoi Goljatin kivellä linkoamalla.
Kohta kansa hurrasi uudelle sankarille: Saul voitti tuhat, mutta
Daavit kymmenen tuhatta.
Sotia on käyty voittamisen takia: kokonaisia valtioita on siirretty
uusille omistajille. Mukana tulleet kansat ovat saaneet
uudet muistomerkit. Soturipatsaat ja miekalla viilletyt uudet
rajat vaihtoivat omistajaa. Merkittävimpiä sotamuistomerkkejä
ovat sodissa surmansa saaneiden sotilaiden hautapatsaat.
Suomen sotaisin menestys saavutettiin, kun Suomea ei vielä
kartalta löytynytkään. Kyse on kolmikymmenvuotisesta sodasta,
jossa suomalaiset olivat mukana Ruotsin armeijan osana
niin sanottuina ”hakkapeliittoina”. Sotaisa nimi johtui poikiemme
suomenkielisestä sotahuudosta: ”Hakkaa päälle”.
Suomi-Ruotsin Saksan valloitussodasta toivat Suomipojat sotasaaliina
paljon muutakin kuin Pommerin perunan.
Tunnetuin historioitsijamme Z Topelius on ”Välskärin kertomuksissa”
kertonut, miten hakkapeliittamme jakoivat valloitettujen
kirkkojen ja luostarien rahavaroja kypärällä mittaamalla.
Miten jaettiin voittajien kesken kirkkoviinit ja kenties
nunnatkin?
Suurimmat voitot sodista ovat maiden ja valtioiden valloituksia.
Mitä suuret edellä, sitä pienet perässä. Pieni, mutta sotaisa
Suomikin teki laajan valloituksen niin sanotussa Jatkosodassa.
Talvisodassa muotoillun uuden rajan ylittäen eteni armeijamme
kauas Itä-Karjalaan. Valloitettu alue oli lähes Suomen
itärajan mittainen maa-alue.
Suur-Suomen Karjalaa asuivat valloittajat kuten omistajat
ainakin. Osa venäjänkielisistä asukkaista suljettiin niin sanotuihin
”Keskitysleireihin”. Kunnianarat valloittajat muuttivat leirien
nimet ”Kokoamisleireiksi”, kun kuultiin rinnakkaissotijamme
Saksan keskitysleirien epäilyttävistä menoista.
Sotilaan kuoleminen on saanut sankarikuoleman arvon
kuolintavasta riippumatta. Kirkkojen kartanoilla olleet vanhojen
hautausmaiden vanhat haudat muutettiin sankarihautausmaiksi.
Uusille haudatuille uusissa haudoissa luvattiin: ”ei
muuta kunniaa, kuin kuulla kummultansa kuusiesi kuiskintaa.”
Siltavahti