hyvää lapussutta. Jopa 1 vuotiaat joutuvat pakkaamaan laukkunsa viikottain ja muuttamaan talosta toiseen, ja sopeutumaan siihen.
Mietin että millaisen kuvan he saavat perhe elämästä ja yleensäkin lapsuudesta, jonka pitäisi olla turvallinen ja koti missä leikkiä ja olla. Jatkuvalla muuttamisella lapsi saa kuvan että kaikki voivat asua missä tahansa, elämä on ees taas menemistä, ei ole enää sitä kotia.
Kun nämä lapset aikuistuvat ja heidän vanhemmat vanhettuvat, lapset laittavat teille reput selkään ja saatte muutta joka viikkotalosta toiseen, muutatte lastenne kotiin viikottain, sopeudutte heidän sääntöihin, jos ette olette häirikköaikuinen. Mutta lapset vaan kehuu kuinka hyvin menee, mummot ja vaarit sopeutuvat hienosti tosi hienosti menee... kysymättä teiltä omaa mielipidettä. Ei muuta kun taas perjantaina reppu täyteen tavaraa ja autoon ja seuraavaan paikkaan viikoksi.
Muistakaa sitten aina hymyillä ja olla onnelisia, sitähän vaaditte silloin näiltä lapsiltannekin. Sopeutumista ja jaksamista.
Mietin että millaisen kuvan he saavat perhe elämästä ja yleensäkin lapsuudesta, jonka pitäisi olla turvallinen ja koti missä leikkiä ja olla. Jatkuvalla muuttamisella lapsi saa kuvan että kaikki voivat asua missä tahansa, elämä on ees taas menemistä, ei ole enää sitä kotia.
Kun nämä lapset aikuistuvat ja heidän vanhemmat vanhettuvat, lapset laittavat teille reput selkään ja saatte muutta joka viikkotalosta toiseen, muutatte lastenne kotiin viikottain, sopeudutte heidän sääntöihin, jos ette olette häirikköaikuinen. Mutta lapset vaan kehuu kuinka hyvin menee, mummot ja vaarit sopeutuvat hienosti tosi hienosti menee... kysymättä teiltä omaa mielipidettä. Ei muuta kun taas perjantaina reppu täyteen tavaraa ja autoon ja seuraavaan paikkaan viikoksi.
Muistakaa sitten aina hymyillä ja olla onnelisia, sitähän vaaditte silloin näiltä lapsiltannekin. Sopeutumista ja jaksamista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitä on LAPUSUTTA, onko se lemmikkieläin?
En ole kyllä koskaan kuullut, että 1-vuotias, tai edes muutaman vuoden ikäinen olisi vuoroviikoin isällä ja äidillä. Aika harvinaiseen tapaukseen olet törmännyt, jos tiedät tällaisen tapauksen. Yleensä vuoroviikkosysteemi on käytössä vasta kun lapset ovat kouluikäisiä, tai vähintäänkin eskari-ikäisiä.
Mitä muuttamista ja pakkaamista se on, jos lapsen molemmat vanhemmat asuvat lähellä toisiaan, ja lapsella on kaikki tavarat molemmissa kodeissa? Ainoa asia mitä joutuu mukanaan kantamaan on koulureppu, mutta sitähän kaikki lapset kuskaavat mukanaan kouluun ja takaisin.
että lapsen kodin pitäisi olla pysyvä.
Jos vanhemmat haluavat vko-vko-systeemin niin sitten pitäisi olla yhteinen koti, jossa vanhemmat ovat vuoroviikoin. Tällöin lapsen ei tarvitse muuttaa.
Kuinkahan moni aikuinen suostuisi...
Mutta miten tällainen systeemi käytännössä edes onnistuisi, jos esim. molemmilla vanhemmilla on uudet puolisot ja yhteisiä lapsiakin uuden puolison kanssa?
Ottaisiko vanhempi perheensä mukaan sinne joka toinen viikko, eikö olisi aika työlästä siirtyä porukalla joka toinen viikko eri kotiin?
Vai pitäisikö vanhemman olla siis joka toinen viikko erossa puolisosta ja yhteisistä lapsista, vaikka eivät ole edes eronneet?
Miten nämä edellisen liiton lapset pääsisivät tutustumaan omiin sisaruksiinsa, jos eivät viettäisi aikaa heidän kanssaan koskaan?
Miksi edellisen liiton lapset pitäisi eristää vanhempien muusta perhe-elämästä, aivan kuin heissä olisi jotain vikaa?
Millä rahalla tällaista ylimääräistä kotia lapsille ylläpidettäisiin?
Miten se on muuttamista, jos vanhemmat asuvat lähekkäin ja lapsella on tavarat molemmissa kodeissa, ja ainoa tavara mikä siirtyy kotien välillä on koulureppu?
No onnistuuhan se näille lapsillennekin. Miksei aikuisille? Lapset laitetaan nytkin vaan autoon ja ei muuta kun menosl. Miksei aikuista voi pakata autoon ja surauttaa toiselle lapselleen täyshoitoon?? Ihan hyvin toimii aikuiselle niinkuin nyt lapsellekin.
Juu tottakai koko vanhasakki mukaan, niinhän nytkin kaikki perheen lasetkin muuttaa isin luokse joka toinen viikko.
Ei kun sinne vaan täyshoitoon koko porukka.
Ei ole lapsilla mitään uusia sisaruksia, jos ei vanhemmat ole samat.
Niin rahastahan se riita tulee, niin tulee nytkin elareista. Mitä kummaa siinä on? Eihän aikuinenkaan meinaa elareita maksaa, niin kummaa kun se onkin.
Älä yritä keksiä tekosyitä. Kuule kyllä sen pitää aikuisiltakin onnistua, onnistuuhan se lapsiltakin. Mutta alat heti vetämään takapakkia, kun tulee aikuisen muuttamisesta kyse. Niinpä... ajattele mitä se on lapselle, kuni tsekin jo alat vetäytymään. Ei ole kivaa ei.
Sinä itsekin tiedät, ettei se olisi sama asia. Ja me kaikki tiedämme, että sinä tiedät, et vain anna periksi.
Jos käytössä olisi sinun ehdottomasi systeemi, asia menisi käytännössä näin:
Isä asuisi siis omassa taloudessaan ja äiti omassa taloudessaan. Esimerkkitapauksessahan molemmilla on jo uudet puolisot ja yhteisiä lapsia uuden puolisonsa kanssa, vaikka 2 molemmilla. Molemmilla myös mahdollisesti asuntolainat, ja tuskin kyseessä kovin pienet asunnot, kun lapsiakin on useampi. Asuntolainan lisäksi mahdollinen autolaina, unohtamatta muita asumis- ja elämiskuluja.
Sinun mielestäsi tähän pitäisi sitten hankkia myös kolmas asunto, näille edellisen liiton lapsille? Kyseisenhän asunnonhan tulee olla aika suuri, jos siellä joka toinen viikko asuu äiti uusine puolisoineen lapsineen ja joka toinen viikko isä uusine puolisoineen lapsineen. Asunnossa olisi siis ainakin 6 henkilöä jatkuvasti, jos näitä edellisen liiton lapsia on vaikka 2.
Asunnossa tulisi siis olla aika mukavasti neliöitä ja huoneita. Ja mitä isompi asunto, sen suurempi vuokra. Vai pitäisikö tätä asuntoa varten ottaa oma asuntolainansa? Olisiko se sitten eronneen pariskunnan yhteinen asuntolaina? Aika outoa olisi ex-puolison kanssa itsensä velkauttaa. Ja myöntäisiköhän pankki sitä lainaa, jos molemmilla on jo tahoillaan n. 200 000 euron asuntolaina jo ennestään? Epäilen...Eli vuokralle siis. Vuokra noin isossa kämpässä olisi varmasti reilusti yli 1000 euroa. Ja meneehän rahaa veteen ja sähköönkin, ja pitää ottaa huomioon myös se, että tähän kolmanteen asuntoon pitäisi hankkia KAIKKI huonekalut sun muut (sohvat, sängyt, pöydät, tuolit, tv, pesukoneet, astiastot, matot, verhot, säilytystilat, jne). Näihinkin uppoaisi rahaa aika rutkasti, koska kyseessä iso kämppä. Rahaa menisi myös autopaikkaan, jätemaksuihin ja vakuutuksiin.
Okei, asunto hoidossa. Sitten pitäisi ottaa huomioon se, että joka toinen viikko pitäisi siirtää 4 ihmistä tavaroineen ja vaatteineen sinne kolmanteen asuntoon. Vaatteita ja tavaroitahan ei voi pitää siellä pysyvästi, jotta seuraavalla viikolla toinen vanhemmista perheineen mahtuisi sinne. Ellei hommata kämppää, jossa on 10 makkaria...Eli joka toinen viikko porukka siis autoon ja sinne kolmanteen kämppään, jossa nämä edellisen liiton lapset asuvat kokoajan. Aika iso auto pitää olla, että kaikki tavaroineen mahtuvat mukaan. Ja entäs jos on kotieläimiä? Huh huh...
Tuntisivatko nämä edellisen liiton lapset kämpän kodikseen? Enemmän kuin jos olisi ne kaksi kotia, isän luona ja äidin luona? Enpä usko. Enemmän sitä muuttorumbaa ja porukan vaihtumista tässä olisi. Millaisen kuvan he tässä tapauksessa saisivat perhe-elämästä (sehän se sinun alkuperäinen kysymyksesi oli)?
Täytyy ottaa huomioon, että koko porukka, niin äiti kuin isikin perheineen olisivat aikamoisissa rahavaikeuksissa kaiken lisäksi, jos tällainen kolmas asunto olisi käytössä. Siihen uppoaisi TUHANSIA euroja kuukaudessa.
Jos käytössä on ihan normaali systeemi, jossa edellisen liiton lapset viettävät joka toisen viikon isän luona ja äidin luona:
On koti isän luona, ja koti äidin luona. Molemmissa kodeissa lapsilla omat huoneet/yhteinen huone, jossa kaikki omat tavarat ja vaatteet. Kodit ovat kaiken lisäksi lähekkäin, vaihto kodista toiseen tapahtuu esim. maanantaisin koulun jälkeen. Eli lapsi pyöräileekin kilometrin hieman toiseen suuntaan kuin edellisellä viikolla. Ainoa tavara, joka siirtyy kotien välillä, on koulureppu.
Siinäpä se. Ei tule mieleen muuta. Ei mitään muuttorumbaa, autojen pakkaamista, tavaroiden kuljettamista...Vain pyöräily hieman toiseen suuntaan.
Kumpi käytäntö on helpompi?
No Lissu, mitäs vastaat tähän?
Mennään siis siitä, missä aita on matalin...
Kamalaa lukea, miten kummallakin puolisolla on uusi perhe ja uudet lapset; yksi vain on ylimääräinen, joka seilaa kummankin perheen välissä eikä kuulu kumpaankaan vai miten tämä menee?? AIvan älytöntä ja erittäin itsekästä.
Toki selityksiä löytyy mutta mikään niistä ei ole niin hyvä, että se edustaisi sitä lasten parasta.
"Mennään siis siitä, missä aita on matalin..."
Tiedät itsekin ettei kyse ole siitä :)
Jos vanhemmat ovat lottomiljonäärejä, niin mikäs siinä, vaikka hommaisivat omat kartanot vaikka kaikille lapsille. Mutta harvapa meistä on niin rikas.
"Kamalaa lukea, miten kummallakin puolisolla on uusi perhe ja uudet lapset; yksi vain on ylimääräinen, joka seilaa kummankin perheen välissä eikä kuulu kumpaankaan vai miten tämä menee?? AIvan älytöntä ja erittäin itsekästä."
Mitä kamalaa siinä on?
Sinun mielestäsi siis ihminen ei saisi eron jälkeen rakastua uudelleen tai elää enää parisuhteessa, eikä toivoa enää perheenlisäystä?
Jos joku tulee jätetyksi, ja parilla on 1 lapsi, ja tämä toinen on aina toivonut paljon lapsia, niin pitääkö se toive heittää romukoppaan, koska toinen ei halunnutkaan?
Kuka on sanonut, että se yksi olisi vain ylimääräinen seilaaja? Se on sinun oma mielikuvasi ja päätelmäsi. Hän kuuluu molempiin perheisiin, ja nimenomaan säilyttää läheiset suhteet molempiin.
"Toki selityksiä löytyy mutta mikään niistä ei ole niin hyvä, että se edustaisi sitä lasten parasta. "
No mutta eihän tuo aiempi kirjoitukseni asumiskäytännöstä ollut selitys, vaan kylmä fakta. Niinhän se menisi, jos sinun suosittelemasi kolmen asunnon käytäntö olisi käytännössä, vai mitä? Vai onko sinulla jokin parempi systeemi mielessäsi? Kerro ihmeessä, jos on.
Mikä sinun mielestäsi edustaisi lasten parasta? Kerro sekin, olen pelkkänä korvana. MINUN mielipiteeni tulee tässä: Minun mielestäni lasten parasta on se, että vanhempien erosta huolimatta lapset voisivat säilyttää läheisen suhteen molempiin vanhempiinsa, sillä ei lapsista erota, vaan puolisosta. Ja vielä enemmän lasten etu olisi se, että lapset saisivat elää normaalia arkea molempien vanhempien kanssa, eivät pelkästään tavata toista muutaman päivän kuukaudessa.
Entä sinun mielestäsi? Olen saanut sinun jutuistasi sellaisen käsityksen, että lasten paras eron jälkeen on olla äidin kanssa. Ja isästä viis. Isyys ja isän läsnäolo kitketään pois, keinolla millä hyvänsä, vaikka vetoamalla niihin kamaliin uusiin puolisoihin ja heidän kamaliin vieraisiin lapsiinsa.
Tähänkin on pakko sanoa, että kirjoituksesi tyyliin "uusikon lapsineen pitäisi poistua kotoa kun lapsi edellisestä liitosta tulee isän luo, ettei lapsen tarvitse olla kamalien vieraiden ihmisten seassa ja jakaa isää kenenkään kanssa" jne saa aina vähän hymyn huulilleni...Ihan vain sen vuoksi, että itse kasvoin 11 lapsen ydinperheessä. Minulla on siis 10 sisarusta. Lisäksi isäni oli yrittäjä, jahän lähti aamulla ennen kuin heräsimme ja tuli illalla kun olimme jo käyneet nukkumaan. Lomilla isän huomiosta kanssani kilpailivat 10 muuta lasta ja äiti :) Meitä kasvatti äitini lisäksi vähän kuka sattui, naapurit tai naapurin kaima. Ja meillä oli aina nurkissa ylimääräisiäkin lapsia ja aikuisia. Ja ihan normaaleja aikuisia meistä tuli.
Lissu on älykääpiö, ei tajua elämästä yhtään mitään. Turhaa on hänelle yrittää kertoa asioita järkevästi !
Hän tietää vain kodinrikkoja naikkoset, isä vaihtoi lapsensa naikkosin.
Vaikka oikeasti hänen miehensä erosi vain hänestä, ei halunnut hylätä lapsiaan, mutta Lissu ei antanut lasten tavata isäänsä. Lapset ovat jo onneksi aikuisia!
Lissu on katkera jätetty naikkonen :(
niinpä..
tässä sen nykyaikana näkee, että kuka vaan voi alkaa lisääntymään.
eikö ihmiset nykypäivänä omaa tervettä järkeä laisinkaan?lapsia tehdään vähän joka tyypin kanssa joka siihen suostuu ja sitten myöhemmin ihmetellään lapsen käytösongelmia ja henkistä pahoinvointia.
mielestäni pitäisi jo alkaa säännöstellä tuota syntyvyyttä, tai ainakin ottaa perheneuvolassa puhutteluun/keskusteluun nämä vanhemmiksi haluavat ja lyödä heille faktaa pöytään, mitä se lapsen saaminen ja kasvattaminen tarkoittaa!
järkeä lisääntymisessä kannattaa käyttää jo ihan senkin takia että mietittäisiin hieman sitä syntymätöntä lastakin.
Avaaja ei varmaankaan ole suomalainen, koska hän ei tiedä, miten ikäihmiset Suomessa elävät:
"Kun nämä lapset aikuistuvat ja heidän vanhemmat vanhettuvat, lapset laittavat teille reput selkään ja saatte muutta joka viikkotalosta toiseen, muutatte lastenne kotiin viikottain, sopeudutte heidän sääntöihin, jos ette olette häirikköaikuinen."