Kun tekstiviestin tai fb-viestin sijaan soitan ja puhun jonkun kanssa, ahdistukseni yksinäisyydentunteesta osin häviää. Vaikka jotenkin vieratan soittamista.
Tuntuu, että viesti on aina parempi koska 1. tällöin toisella on enemmän aikaa miettiä, esim.haluaako hän tavata minua eikä hänelle tule ahdistusta 2. en ole kovin hyvä puhumaan, sen sijaan tekstiviesteistä saan usein hauskoja ja nokkeliakin...toisaalta haluaisin kehittyä puhumisessa, vaikka tällä hetkellä kanssani saattaa tulla kiusallisia hiljaisia hetkiä 3. jos toisella on paha paikka niin viesti on varmempi.
Ehkä pelkoni häviää kun/jos saan läheisempiä suhteita aikaiseksi? Eli jos kuitenkin ensin yritän sopia tapaamisista viestitse ja kun huomaan että minut hyväksytään niin sitten alan soittelemaan?
Kannatatko sinä viestejä vai soittelua?
Soittamisen vaikeus
6
340
Vastaukset
- vbnjk
Kyllä ne viestit on mun juttu kun vertaa soittoihin. Viestillä annan ymmärtää asiani oikealla tavalla oli se sitten vitsi, masis tai millä fiiliksellä sitten ikinä olenkaan. Kun taas puhelimitse en osaa antaa itsestäni sitä oikeaa kuvaa. Ainakin tuntuu siltä. Toisaalta en kyllä pahemmin soittelua ole edes harrastanut :s Ja muakin se jollain tapaa jännittää ja ahdistaa.
- Puhua
Itselläni sama asia, viestejä mielummin lähettelisin kännykän tai netin kautta. Olen yrittänyt alkaa olemaan puheliaampi, sanoisin edes jotain. Puhelimessa kun puhuu, hetken ajan tuntuu oikeastaan paremmalta ja jotenkin on positivisempi olo. Onko nyt elämässäsi siis tullut muutosta Pirkka88 vai miten on? Voisi olla mukavaa vaikka jutella kanssasi joskus ja kehittää, tutustua ja keskustella kanssasi.
- Puhua
Mutta jos sinun kanssasi ainakin yrittäisi keskustella, se voisi ainakin olla hyvä aloitus. Jos olet samaa mieltä, voit ilmoitella siitä. Tietenkään pakko ei ole mutta jos mahdollista niin ilmoittele Pirkka88, tuskin siitä mitään voi menettäkkään.
- eri kieltä
Minulla on eräs lähisukulainen joka asuu eri paikkakunnalla ja johon olen vähän yhteydessä vaikka varmaan "pitäisi" olla enemmän yhteydessä. Hän aina soittaa minulle ja puhua pälättää kaikki asiansa mutta ei anna hetken hiljaisuutta, jotta minä voisin koota omat ajatukseni ja jakaa myös jotain hänen kanssaan. Minä tarvitsen harkinta-aikaa, jotta voin koota ajatukseni ja muodostaa jotain sanottavaa. Eli nämä puhelut ovat aina kovin yksipuolisia, joissa minä kuuntelen ja hän puhuu. En osaa spontaanisti vastata kun minulta yhtäkkiä kysytään mitä kuuluu ja vastausaikaa annetaan muutamia sekunteja kunnes toinen jatkaa kertomustaan itsestään. Vastaus on yleensä vain "ihan hyvää" ja vasta jälkeenpäin tulee mieleen mitä kaikkea olisi voinut kertoa. Silloin harvoin kun olen laittanut hänelle viestin, mikä on luontevampaa minulle, niin joko hän ei vastaa yhtä syvällisellä tasolla eli vastaus on esim. "ok" tai sitten hän soittaa minulle, joten en laita viestejäkään hänelle. On kuin puhuisimme ihan eri kieliä.
- vbnjk
Sama juttu tuon harkinta-ajan kanssa. Vastaukseni eivät tule niinkuin apteekin hyllyltä ja joudun kokoamaan ajatukseni jotta kykenisin kertomaan asiani selkeästi.
...Haluaisin osata olla aina sanavalmis ja kaikinpuolin supliikki :/ Mutta se on varmaan sellainen ominaisuus ettei sitä pysty käytännössä edes kehittämään kehittämään. - vbnjk
vbnjk kirjoitti:
Sama juttu tuon harkinta-ajan kanssa. Vastaukseni eivät tule niinkuin apteekin hyllyltä ja joudun kokoamaan ajatukseni jotta kykenisin kertomaan asiani selkeästi.
...Haluaisin osata olla aina sanavalmis ja kaikinpuolin supliikki :/ Mutta se on varmaan sellainen ominaisuus ettei sitä pysty käytännössä edes kehittämään kehittämään.yksi sana tuli vahingossa kahdesti kahdesti x)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 585050
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai544562Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1224489Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san2931617- 2281308
- 811301
- 681265
- 305988
- 199930
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.50810