oudot pakkoajatukset

kommentoikaa mitä vaan :(

Pakko-oireet ja pakko-ajatukset voivat kait kohdistua lähes mihin tahansa. Jostain syystä sairauden pelko tai bakteerikammo ovat niitä yleisimpiä, mutta kun luki aiempaa viestiketjua ihmisten pakko-oireista, niin kyllä ihmisillä oli jos jonkinlaista pakko-oiretta ja -ajatusta. Pakko-oireisessa häiriössä on mukana monesti tuollainen käsittämätön epävarmuuden tunne. Ei vaan meinaa saada varmaksi oloaan, vaikka tarkistaa kuinka monta kertaa ja mielessään vakuuttaa itselleen. Monesti tuo epävarmuus kohdistuu sellaisten asioiden, kuten hellan ja valojen tarkasteluun, mutta se voi kohdistua myös abstrakteihin ajatuksiin ja niinkuin sinulla omaan kehoon. Muistaakseni itsellänikin on joskus ollut myös tällaista kehon tarkastelua jossain määrin.

Pidemmällä aikavälillä pakko-oireet yleensä muuttavat muotoaan. Vanhat rituaalit ja tarkistamiset loppuvat jostain syystä ja tilalle saattaa tulla uusia. Pakko-oireet saattavat myös vähetä ajan myötä "itsestään" tai elämän muuttuessa paljon. Mut ei kait nykyään mitään helppoa tapaa ole päästä pakko-oireista ja -ajatuksista.

Eräs vaihtoehto on käydä rohkeasti päin näitä oireita. Vaikkakin tarkistamattajättämisestä tulee käsittämättömän ahdistunut tunne ja pelko, että jotain kauheata voi sattua, kun en ole tarkistanut. Ahdistus kuitenkin vähenee jossain vaiheessa näin tehdessä. Ongelmana tuossa on, että pitää olla aikamoinen tahdonvoima, että tuohon pystyy.

Toinen vaihtoehto on hakeutua terapiaan, mutta tämä vaatii rahaa ja aikaa. Terapioita on erilaisia esim. psykodynaamisia ja kognitiivisia. Joillekkin näistä on enemmän joillekkin vähemmän hyötyä.

Psykodynaamisessa ideana on, että puhuu juuri niistä asioista ja tunteista siellä mikä sillä hetkellä painaa mieltä vapaasti assosioiden. Jos pääsee käsiksi pakko-oireiden takana olevaan ahdistukseen ja sitä myöten sen takana oleviin tunteisiin emootioihin ja affekteihin, voi ahdistuksesta pystyä pidemmän ajan kuluessa surun avulla vapautumaan ja sitä myöten pakko-oireista. Tai ainakin pakko-oireet lievenee. Samalla itsetuntemus kasvaa usein todella huimasti.

Kognitiivisessa terapiassa käsittääkseni lähestymistapa on sellainen, että rohkaistaan pikkuhiljaa tarkistamattajättämiseen. En tunne tätä terapiaa tarkemmin, mutta se taitaa olla suosituin pakko-oireisessa häiriössä.

Sit on erilaiset lääkkeet. Yleensä masennuslääkkeillä hoidetaan pakko-oireista häiriötä suurilla annostuksilla. Jotkut ovat saaneet noista helpotusta, mutta kaikille masennuslääkkeet eivät tehoa ja toisaalta masennuslääkkeissä on omat haittavaikutuksensa. Hyvin vähän on puhuttu psykoosilääkkeiden vaikutusta pakko-oireiseen häiriöön. Joku on puhunut, että nämä voivat jossain tilanteessa myös auttaa ihan pienelläkin annostuksella, kun kyse on vaikeista pakko-oireista, jotka liittyvät ruumiinkuvan hämärtymiseen tai todellisuudentajun testaukseen. Tuosta en ole löytänyt tutkimusta enkä tiedä mikä on psykiatrien virallinen kanta asiaan.

Sit on vielä järeimpänä tapauksena aivoleikkaus, mutta en tiedä tehdäänkö noita Suomessa ja ainakin itselleni ajatus on vastenmielinen.

Pakko-oireisen kannattaa myös välttää stressiä ja kovaa henkistä rasitusta, jos mahdollista. Nämä ovat omiaan lisäämään pakko-oireita.

Tuleeko jollain vielä muita keinoja mieleen tai tarkennosta kirjoittamaani? Pakko-oireinen häiriö on kuitenkin voitettavissa. Olen kuullut joistain, jolle niin on käynyt ja itsellänikin tuo on lievittynyt huimasti siitä mitä se on joskus ollut.