Olin käräjäoikeudessa talousasoista. Päätöstä ei tullut istunnon jälkeen, vaan sain kansliapäätösen myöhemmin. Miksi annetaan kanasliapäätös? Onko juttu silloin tulkinnanvarainen, meinaan vaitoehtoja useita?
Kansliapäätös, miksi?
Piikki kiinni
117816
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siksi että juttusi ei ole ollut niin perussimppeli ja näytöltäänkin siten selvä, että päätöksen tai päätöspohjan olisi voinut kirjoittaa ainakin pääosin valmiiksi jo ennen istuntoa. Nyt on ollut esillä vähän monimutkaisempi juttu ja on ilmeisesti ollut tarpeen kuulla todistajiakin, joten päätös voidaan kirjoittaa vasta istunnon jälkeen istunnossa saatujen tietojen pohjalta. Ei sen ratkaisun tarvitse tulkinnanvarainen olla. Riittää, että vasta istunnossa todistajia kuulemalla on voitu saada selvyys asiaan.
Aloittajalle.
Yleensä päätöstä ei annetakaan heti, vaikka olisit istunnossa. Se annetaan myöhemmin. Mutta se ei ole ns. kansliapäätös, vaan nojautuu siihen aineistoon, jota a) kirjallisessa valmistelussa ja b) suullisessa käsittelyssä on esille tuotu.
Yleensä päätös annetaan myöhemmin.
Esim. hovioikeuden päätöstä saa odottaa joskus viikkokausia. Vaikka olisi pidetty suullinen pääkäsittely. Käräjäoikeuskin antaa päätöksen ( suullisen käsittelyn perästä) myöhemmin.
Ei siinä mitään erikoista ole.
Ja, ainahan päätös on ns . tulkinta. Lain sovellus, faktojen tulkinta, todisteiden punnitseminen.
Prosessilaki sanoo, "tuomioistuimen tehtävä on katsoa, mitä asiassa voidaan pitää totena."
Vielä aloittajalle....
Oletko huolehtinut siitä, että puhevaltasi pysyy? Siis, että olet ilmoittanut tyytymättömyyttä 7 pvn aikana käräjäoikeuden ratkaisusta? Tehnyt valituksen 30 päivän sisällä? Siis, jos KäO:n päätös ei ollut katsoaksesi oikea?
"Mutta se ei ole ns. kansliapäätös,.."
Kyllähän sitä istunnon jälkeen myöhemmin annettua päätöstä/tuomiota kutsutaan nimenomaan nimellä "kansliapäätös". Vai mikä se kansliapäätös sinun, M-L Hie, mielestä sitten olisi?
Veikkaisin, että tarkoittaa sellaista tuomiota/päätöstä, joka on annettu kirjallisen menettelyn perusteella, ilman pääkäsittelyn pitämistä.
Ei ihmeellistä
23.1.2013 07:45
0
Sulje
Veikkaisin, että tarkoittaa sellaista tuomiota/päätöstä, joka on annettu kirjallisen menettelyn perusteella, ilman pääkäsittelyn pitämistä.
_______________________________
Oikaisua em:lle kirjoittajalle:
Veikkaaminen ei tässä tarpeen. Aloittajan sanoo, että oli ISTUNNOISSA...
Eli, kyseessä oli ihan tavallinen ja normaali asia: tuomio julkistettiin kansliassa, kun jutun aineisto oli tutkittu, päätös kävi selväksi...
Näissä asioissa (prosessikoukeroissa) veikkaaminen ei auta eikä päde.
Jo 17 vuotta nähneenä...
Ei päätös, vaan tuomio. Tuomio voidaan joko julistaa tai antaa kansliassa (Samoin toki silloin, kun ratkaisun nimi on päätös, mutta tässä näyttää nyt selkeästi olevan kysymys tuomiosta.).
Kansliatuomion antamiselle on useita syitä. Juttu on joiltain osin/kokonaan kiistetty, joten tuomioistuin tarvitsee aikaa näytön arvioinnin pohtimiseen, menettelyn oikeudellisen arvioinnin miettimiseen ja perustelujen laatimiseen. Juttu on laaja, eli jutussa on paljon näyttöä, paljon pohdittavaa, tai yksinkertaisesti, paljon asioita, joihin pitää ottaa kantaa eli joista pitää tuomiossa lausua.
Joskus niinkin yksinkertainen syy, kuin aika. Pääkäsittely päättyy vaikkapa kello 18:00 ja puheenjohtaja miettii, että okei, tässä menee ainakin kaksi-kolme tuntia julistamiskelpoisen tuomion laatimiseen, vaikka olisikin ns. ranskalaisilla viivoilla -mallia (perustelut, lopputulos), joten ilmoitanko syyttäjälle, asianosaisille ja asianajajille että joo, jääkää odottelemaan aulaan, tuomio julistetaan aikaisintaan klo 21:00 (ja vartijoiden ylityökorvaukset juoksevat ja me kaikki, mukaanlukien lautamiehet ja tuomarin käräjäsihteeri, päästään kotiin ties milloin). VAI, annetaan tuomio kahden viikon kuluttua kansliassa, niin se on sitten lopullisessa paperimuodossa saman tien eikä tartte hosua ja kaikki pääsee nyt heti kotiin.
Julistettu tuomiohan kirjoitetaan paperiversioksi myöhemmin "konttorilla".
Tässä on tullut hyviä ja asiallisia vastauksia, kiitos. En valittanut tuosta saamastani päätöksestä, eikä kukaan muukaan. Eräs toinen asia, joka ei ihan varsinaisesti kytkeytynyt mutta kuitenkin liittyi talousasioihin, sai hiukan eri käänteen. Siinä havisin. Tein valituksen heti, mutta en sitten 30 vrk,n kuluessa valittanut hoviin, niin asia jäi lainvoimakseksi. Maksoin korvaukset ja tuo on ollutta ja mennyttä. Aloituksessa mainittu kanslipäätös saattoin hyvinkin olla laajuuden vuoksi, ettei ollut aikaa heti tehdä kirjallista päätöstä.
Oikaisua...
Nimimerkki .. kirjoittaa:
"mitä tarkoitat?
22.1.2013 18:55
"Mutta se ei ole ns. kansliapäätös,.."
Kyllähän sitä istunnon jälkeen myöhemmin annettua päätöstä/tuomiota kutsutaan nimenomaan nimellä "kansliapäätös". Vai mikä se kansliapäätös sinun, M-L Hie, mielestä sitten olisi? "
__________________________________________
Selkeyttä!
Aloittaja sanoo, että oli oikeudessa, istunnossa siis. Sen jälkeen annettua päätöstä ei sanota ns. kansliapäätökseksi, vaan se on (myöhemmin) annettu päätös - tuomio - ratkaisu ... joka käsittelyaineiston nojalla annetaan.
Yleensä tuomioistuin ilmoittaa: päätös asiassa annetaan silloin ja silloin. Se on hyvin tavallista, ellei juttu olen ihan simppeli - niin että tuomio voidaan antaa välittömästi istuntojen perästä.
Esimerkki. Eräässä laajassa jutussa pidettiin suulliset käsittelyt maalikuussa, sekä toukokuun 5.-6. päivänä. Käräjäoikeus antoi julki ratkaisunsa 10.10.2002.
Jutun laajan aineiston, suuri määrä todistajia, jne. tuomion julkistamisen aika oli kohtuullisen ajan perästä. Täytyyhän oikeuden jäsenten tutkia kaikki suullisen pääkäsittelyn aineisto, kirjalliset aineistot, jne.
Sitten samassa jutussa hovioikeus järjesti suullisen pääkäsittelyn 20.3. Vasta 19.5.2003 hovioikeus julkisti tuomion, ratkaisun. Sillä oli vielä enemmän materiaalia. Sen piti tutkia ja harkita kaikki näyttö: sekä käräjäoikeuden, etät hovioikeuden.
Jne.
Siis ns. kansliapäätös on yleensä sellainen, joka tehdään käräjäoikeudessa ilman suullista käsittelyä, kirjallisen aineiston nojalla, taikka jos juttu kokonaan jätetään tutkimatta, jne.
Sellainen päätös joka tehdään jutun käsittelyn perästä, oikeudenkäymiskaaren säädöksiä noudattaen, ei ole ns. kansliapäätös. Vaikka se tehdään kansliassa, se on prosessilain mukaan tuomio. Olkaa hyvät ja lukekaa prosessilakia.
Näkyyhän alvariinsa uutisissa, että kun laajoja juttuja käsitellään, tuomioistuin ilmoittaa "Tuomio, ratkaisu... annetaan jutussa X päivänä."
Kansliapäätöksenä annetaan myös monia ns. hakemusasioita, jne. Ei ole viisasta sotkea käsitteitä.
Ei ole enää kommenttia aloittajan kysymykseen, mutta kyllähän sitä myöhemmin annettua ratkaisua kutsutaan nimenomaan kansliatuomioksi.
Kirjallisen aineiston perusteella (pääkäsittelyä järjestämättä) ratkaistavaa asiaa kutustaan kansliakäsittelyksi. Tällöinkin annettava ratkaisu on tuomio.
Kansliassa ratkaistavia asioita voivat olla mm. hakemusasiat, joista annettava ratkaisu on nimeltään päätös.
Terminologiasta yleisesti: "ratkaisu" on yläkäsite, joka pitää sisällään sekä tuomion että päätöksen. Pääasian ratkaisu on sekä riita- että rikosasiassa nimeltään tuomio, muu ratkaisu on päätös.
Aloittaja kertoo olleensa istunnoissa, joten päätöstä (tuomio, ratkaisu) ei silloin käsitetä ns. kansliatuomioksi. Se on kansliassa annettu päätös, tuomio, ratkaisu.
Ei ole viisasta sotkea käsitteitä.
Kun esim. suullinen käsittely pidetään, ilmoitetaan että päätös annetaan silloin ja silloin...
Termit "tuomio", päätös, ratkaisu - niitä kaikkia näkyy erilaisissa tuomioistuinten asiakirjoissa.
Aloittajan kertoma tapaus ei siis ole ollut mikään tyypillinen "kansliatuomio" - asia. Vaan, normaali prosessilain mukainen järjestys: kirjallinen käsittely, suullinen käsittely >> päätös, ratkaisu, tuomio.