Hei!
Kiinostaisi kovasti onko tällä palstalla ketään jotka nyt yrittää lasta. Pariskuntia joiden odotettu, haluttu yms onkin kuollut kohtuun. Olisi kiva jutella sellaisten ihmisten kanssa jotko on samalla viivalla kuin minäkin.
Minulla raskausaika meni moitteettomasti. Ei ollu mitään hankaluuksia. Eräänä sunnuntai iltana olimme mieheni kanssa menossa nukkumaan ja siinä samalla ihmettelin että mitäs vauva onkin noin aktiivisella tuulella. Hengitteli kovasti. Sitten mieheni halusi nauhoittaa kun vauva hengittää. Laittoi kännykän vatsani pääle ja se onnistui hyvin.
Tuli maanantai aloin tossa iltapäivän puolella ihmetellä että minkä takia ei ole kuulunut minkäänlaista liikettä, yritin juoda ja vaihella eri asentoja sängyllä tuloksetta. Kello tuli 16. Päätin soittaa äippäpolin päivystykseen. Kerroin kaikki mitä oireita oli ollu niin sitten sieltä sanottiin että tule vaan näytille niin katsotaan. Sairaalaan päästyä kätilö laittoi minua sydänkäyrä laitteeseen. Sieltä kuului hiukan sydämmen sykettä mutta ei selkeesti... no ei auttanut mennä kun lääkärin juttusille ultraan. Ihmettelin koko ajan että miks ei se lääkäri käännä sitä monitoria minuun päin ajattelin kysyä että mikäs nyt on? Lääkäri oli vähän aikaa hiljaa ja sanoi täältä ei enään löydy sydänääniä.... Maailma pysähtyi. Silloin olin viikoilla 39 2.
Tässä olisi minun kertomukseni että miten voi alkaa yrittää tulevaa raskautta? Miten siitä selvii, yms?
Kiinostaisi kovasti onko tällä palstalla ketään jotka nyt yrittää lasta. Pariskuntia joiden odotettu, haluttu yms onkin kuollut kohtuun. Olisi kiva jutella sellaisten ihmisten kanssa jotko on samalla viivalla kuin minäkin.
Minulla raskausaika meni moitteettomasti. Ei ollu mitään hankaluuksia. Eräänä sunnuntai iltana olimme mieheni kanssa menossa nukkumaan ja siinä samalla ihmettelin että mitäs vauva onkin noin aktiivisella tuulella. Hengitteli kovasti. Sitten mieheni halusi nauhoittaa kun vauva hengittää. Laittoi kännykän vatsani pääle ja se onnistui hyvin.
Tuli maanantai aloin tossa iltapäivän puolella ihmetellä että minkä takia ei ole kuulunut minkäänlaista liikettä, yritin juoda ja vaihella eri asentoja sängyllä tuloksetta. Kello tuli 16. Päätin soittaa äippäpolin päivystykseen. Kerroin kaikki mitä oireita oli ollu niin sitten sieltä sanottiin että tule vaan näytille niin katsotaan. Sairaalaan päästyä kätilö laittoi minua sydänkäyrä laitteeseen. Sieltä kuului hiukan sydämmen sykettä mutta ei selkeesti... no ei auttanut mennä kun lääkärin juttusille ultraan. Ihmettelin koko ajan että miks ei se lääkäri käännä sitä monitoria minuun päin ajattelin kysyä että mikäs nyt on? Lääkäri oli vähän aikaa hiljaa ja sanoi täältä ei enään löydy sydänääniä.... Maailma pysähtyi. Silloin olin viikoilla 39 2.
Tässä olisi minun kertomukseni että miten voi alkaa yrittää tulevaa raskautta? Miten siitä selvii, yms?
Vastaukset 20
Vanhimmat
otan osaa!!!täällä tuli kyllä kyyneleet silmiin jutun luettua.
Inhottava tilanne, mutta tämä on odottajien palsta. Sinuna etsisin muun palstan esim. vauvakuume tai keskenmeno. Niissä varmasti enemmän kohtalotovereita.
urpo.toista kohdannu suuri suru ja sä kehtaat urputtaa väärästä palstasta.tulkoo sama kohtalo itelles.***tana.olihan hänkin odottaja.
Kukahan se urpo on?! Toivot jollekkin, joka asiallisesti ilmoittaa palstan vaihdosta, lapsen kuolemaa. Sairasta!
Tosiaan ei ole oikea palsta tämä ja juurikin sen takia että täälä tuskin kaikki ilahtuvat aiheesta. Tarviiko sitä muita pelotella tai uhkailla lapsen kuolemalla??
Niin tosiaan hänkin on ollut odottaja ihan loppumetreille asti. Kauheaa!!! Otan osaa :( ...toi on varmasti kaikkien odottajien pahin pelko, mutta harva sen kuitenkaan todellisuudessa joutuu kokemaan ja varmasti tollaisesti on TODELLA vaikea päästä yli! Jo varhaisillakin viikoilla keskenmenon kokeneet kantaa helposti pelkoa mukana seuraavissa raskauksissa, että meneekö kaikki hyvin. Saatika tuollaisessa tilanteessa. Luulen, että sua kehotetaan siirtymään toiselle palstalle, koska odottajat ei halua muitutusta siitä, että tämä ihan odotus voisikin yht'äkkiä kääntyä suruista suurimpaan. :( Toivottavasti löydät vertaistukea.. täältä tai muualta! Jaksamista!
Miten kännykällä nauhoitetaan vauvan hengitystä kohdussa?
No en tieda, mutta itse ainakin ajattelin ap:n tarkoittaneen vauvan liikkeita.
Samaa ihmettelin...
Osanottoni ap. suuressa surussanne.
Minäkin tahtoisin tietää miten vauvan hengitystä kohdussa voi kännykällä nauhoittaa?
No eipä siinä paljoo osaamista vaadita. Tarvii olla sen verran hyvä puhelin millä sen pystyy tekee ja laittaa nauhuri päälle!
Tosiaan, sikiö vetää ensimmäisen hengähdyksensä vasta kohdun ulkopuolella.
Sikiö/vauva ei hengitä kohdusssa eikä siksi hengitysääniä voi nauhoittaa...
Ehkäpä miehesi nauhoittikin suolistoääniäsi, ne voivat joskus kuulostaa hengitykseltä.
Sikiö saa napanuoran kautta erittäin happipitoista verta ja tätä kautta saa happea, mutta sitä ei voi kutsua hengittämiseksi.
Ensimmäinen hengenveto tapahtuu synnytyksen jälkeen.
Mä oon päättänyt että otan ihan rennosti tän odotusajan. Muuten tulisin hulluksi, jos joka päivä miettisin et onkohan tuolla vatsassa joku vielä elossa vai ei. Toinen raskaus kyseessä niin siinä mielessä helpompikin "luovuttaa" kun kuitenkin on jo yksi lapsi huollettavana.
9 kk on todella raskas aika odottaa jos keskeisin sisältö elämässä on lapsen odotus. Kokemusta on tuosta ekasta raskaudesta. Oon aatellut että minä jatkan aivan normaalia elämää oli vatsassa elävä tai kuollut sikiö. Tottakai jos selvät oireet tulee jostain niin reagoin ja vältän perusjuttuja joita raskaana tulee välttää. Siinä on omat hyvät ja huonot puolensa että on raskaana tai että on lapsia. Jos nykyinen raskaus menisi kesken niin se on vaan elämää ja uutta ehtii vielä koittaa. Tottakai surettaisiin sen persoonan menetystä mutta uusia on mahdollisuus vielä koittaa.
Tää on mun kokemus ja kuinka mä rauhotan itseni. Muilla voi olla aivan erilaisia elämäntilanteita ja kokemuksia ja ymmärrän jos jollekin on kovempi pala.
Niin, on ihan totta että murehtimalla ei voita mitään. Mutta on myös hieman eri asia meneekö raskaus kesken vai kohtaako kohtukuoleman ihan viimemetreillä. Itselläni on kokemusta vain keskenmenosta.
Olen pahoillani aloittajan tilanteesta. Hirveä juttu. Ja toivon, ettei ollut provo, tää hengityksen nauhoittelu edelleen tökkii..
Jotenkin tuntuu hölmöltä, että ihmiset, joilla itsellään raskaus on edennyt hyvin, tulee tänne lohduttelemaan, ettei kannata stressata. Ja vielä sanoo, että jos kohdussa on kuollut sikiö, niin se on elämää vain. Huh huh... ei kai sillä ole mitään merkitystä, kuinka paljon tai vähän on stressannut, jos vauva viime metreillä kuolee kohtuun. Se on varmasti AIVAN KÄSITTÄMÄTTÖMÄN HIRVEÄÄ!!! Ei tollaisesta voi todellakaan olan kohautuksella selvitä! Sitä ei varmasti voi edes verrata johonkin alkuraskauden keskenmenoon, kun olet lähes 9kk kantanut vauvaa kohdussa, tuntenut sen liikkeet ja joudut SYNNYTTÄMÄÄN sen täydellisen valmiin lapsen kuolleena. :( Aivan sama kuin että menetät elävän lapsesi. Ei kenellekään sellaisellekaan mennä sanomaan, että "se on elämää vain".
Kyllä sä voit valita että miten suhtaudut. Otatko paniikin vai suretko ja hyväksyt asian pikkuhiljaa. Jotenkin koomista sitä paitsi että tullaan tälle odotus- osastolle kertomaan lapsen kuolemasta vatsaan aivan loppumetreillä. Sillai että "hyvää odotusta vaan teillekkin".
Jos sul on tosiaan eka kyydissä niin ymmärrän kyl ton paniikkireaktion. Kyllä sitä elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja kyllä sitä voi joutua synnyttämään kuolleen lapsen. Ei se ole olkien kohauttamista jos ei ota paniikkia asiasta. Kuolema on aivan luonnollinen osa elämää. Se voi kohdata ketä tahansa koska tahansa.
Noh, jos et ole jo huomannut tämä on odottajien palsta. Että täälä tosiaan ihmiset varmaan suurin osa on ns. normaaleja odottajia joilla kaikki mennyt hyvin. Toki on suurinosa nykyään näitä "olenko raskaana" ihmettelijöitä mutta jos täältä hakee lohtua niin näin siinä käy. Ja mitä vikaa siinä on kun yritetään lohduttaa mutta sitten kun jotain sanoo niin heti vedetään herneet??
Hyvää varmasti vaan tarkoittivat. Ei kai kukaan ihminen joka ei ole samaa kokenut löydä oikeita sanoja jotka sinulle sopii (jos sopii mikään)
Ap:n kannattaisi etsiä palsta jossa on samankokeneita. Sielä varmaan ihmiset osaisivat parhaiten auttaa ja tukea.
Kun sikiö on vielä pieni ja kääntyilee vatsassa niin napanuora voi kiertyä kaulan ympärille. Kun sikiö kasvaa eikä enää voi liikkua vapaasti niin napanuora kiristyy kiristymistään kunnes kuristaa vauvan. Tämä on täysin sattumanvarainen asia jota ei voi ennakoida mitenkään. Sen takia tuolla tragedialla ei ole vaikutusta tulevaan raskauteen millään tavalla. Todennäköisyydet raskauden onnistumiselle säilyvät ennallaan. Onnea uudelle yritykselle. Suru ei varmaan koskaan katoa täysin.
muistaakseni käpy ry:llä on vertaistukiryhmiä kohtukuolemankin kohdanneille perheille, kannattaa käydä vaikka heidän nettisivuiltaan katsomassa asiallisia tarinoita ja tietoa. Täällä kerran keskitytään tuijottamaan omaan napaan ja siihen onko palsta oikea vai ei :/
Suuret pahoittelut APlle ja myötähäpeän osoitus urpoille, jotka kehtaa urputtaa väärästä palstasta. Ihmiset on järkyttävän itsekkäitä! APlla on valtava suru osanaan ja kuka tahansa järkevä ihminen tajuaa osoittaa myötätuntoa tuossa tilanteessa, eikä käskeä muualle kirjoittelemaan!
En ole kokenut vastaavaa, kaksi keskenmenoa kuitenkin ja nekin olivat hirveitä, joten voin vain kuvitella, enkä edes voi, kuinka kamalaa on kun lapsi kuolee viime metreillä. Tärkeää varmaan että saisit puhuttua asiasta perinpohjin jonkun muunkin, kuin kumppanin kanssa. Terapeutin, vertaistukiryhmän...
Kaikkea hyvää jatkoon. Toivon, ja uskon, että teillekin vielä terve vauva syntyy.