Mitenkä noita kahdella sisäperällä varustettuja liukuvia veneitä oikein ohjataan uppoumanopeudella silloin kun vain toinen koneista käy? Vai kannattaako kummankin koneen kuitenkin suuntavakavuuden takia olla käynnissä, vaikka ainetta silloin kuluukin melkein tuplamäärä.
Kun yhdelläkin sisäperällä varustettu liukuva pikkuisen luikertelee.
Kun yhdelläkin sisäperällä varustettu liukuva pikkuisen luikertelee.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Uskalias kysymys.
Pian seuraa vuosien ja satojen viestien keskustelu keskeisvoimasta, hitausmomenteista, coriolisvoimasta, virtaustekniikasta, hydrostatiikasta ja duopropin värähtelytaajuuksista.
Ihan tuotoista kääntämällä vaan.
Lisäksi, kuljettaako kaksi sisäperää liukuvaa venettä suuntavakaammin kuin yksi? Vai luikerrellaanko silloinkin? Jos vaikka on duopropit kummassakin tapauksessa.
Ennen kun alkaa spämmääminen. Luikerteleminen on täysin kiinni veneen ominaisuuksista, eli rungon/pohjan muotoilusta. Itsellä on kaksi venettä, joissa ollut yksi vetari. Toinen luikerteli minkä kerkesi ja toinen ei luikertele yhtään. Voit aina nostaa toisen vetarin ylös, ei ainakaan jää hinaamaan vedessä.
Ihan ohjauspyörää eli rattia kääntämällä.
Outo kysymys tai ehkä sitten ei jos ei ole
koskaan ajanut tuplakoneista..
Miksi ihmeessä ajaisit vain toisella koneella? Järkevämpää ajaa molemmilla koneilla, ei tarvitse rattia vääntää ja menee suoraan. Kakkuakaan ei kulu merimailia kohden sen enempää.
Oma veneeni ainakin luikertelee ajaa sitten yhdellä tai kahdella vetarilla uppisnopeutta. Yhdellä koneella joutuu ohjaamaan hieman vinompaan (ohjauskulma mittari) kun kahdella koneella. Luikertelu johtuu varmaan veneen ominaisuudesta siitä, että kun rattiin kajoaa hieman, niin menee jonkin aikaa ennen, kuin vene lähtee kääntymään. Varsinkin tuulisemmalla ilmalla luikertelu on aika rasittavaa... kun ei oo autopilottia, se vissiin auttais ratkaisevasti vissiin...
Tuo olikin hyvä vastaus tähän aiheeseen!
Mulla on vain yksi sisäperä, ja luikertelee. Ajattelin tänä kesänä odotella täysin tuuletonta keliä ja yrittää "kalibroida" ohjauspyörä ja merkata suora kurssi teipin palalla tms. Sittenpä sen näkee, onko siitä hyötyä ja auttaako se suoran kurssin löytämisessä sitten kulloinkin vallitsevissa keliolosuhteissa. Mutta eipä tuo toisaalta ylitsepääsemätön ongelma ole.
Merkkaatko sitten asennot eri tehoille, tuulensuunnille, aallokolle etc.
Onko sulla autossakin merkki ohjauspyörässä että tiedät meneväsi suoraan ?
APUA !
Tällaisiako on vesilläliikkujat ?
Ei ihme että valitetaan puutteellisista veneilytaidoista.
Huh Huh ....
Kerro mitä järkeä tässä viestissäsi oli?
Kerronpa tässä toisenkin asiaan liittyvän hankaluuden, perustuen ensimmäisen veneilykesäni kokemuksiin. Päivittele sitten vaikka sitä, miten jotkut aloittavat veneilyn ilman 25 vuoden rautaista veneilykokemusta.
Noissa laiturimanöövereissä olisi hyvä tietää vetarin kulloinenkin suunta. Ruori kun pyörii varmaan yli kolme kierrosta vasemman ja oikean välillä, niin useamman kuin yhden kerran mulle kävi niin, että unohdin sen edellisen ohjaussuunnan. Jos olisin halunnut vain jarruttaa lyhyesti, niin vene paitsi jarrutti niin myös kääntyi. Muutamankin kerran olisi ollut hyvä jos olisi pystynyt korjaamaan vetarin lyhyellä ja oikeansuuntaisella työnnöllä veneen alkaneen virheliikkeen.
Olisi kyllä hyvä jos veneen mittaristossa olisi vaikkapa moottoritrimmimittarin sijasta tällainen vetarin suunnan kertova mittari. Täytyy varmaan katsella, jos messuilla olisi vetariasennukseen soveltuvia peräsinkulman mittareita. Onko joku muuten laittanut tällaista mittaria omaan vetariinsa?
Yhdellä sisäperällä olevat veneet on sitä kokoluokkaa että satamamanöövereissä ei jäädä ihastelemaan ruorikulmamittareita tai muita merkkejä vetarin asennosta.
Kun joskus pääset vesille, niin todennäköisesti huomaat että muutaman kerran jälkeen oman veneen käyttäytyminen pitää olla ytimessä ilman minkään mittareiden apuakin.
Teoriaveneilijöille tietenkin on kaikki niin eksoottista, käytäntö on sitten aivan muuta.
Siperia opettaa
Kyä näin on. Itsellekin monesti käynyt että oho. Menikin perä väärään suuntaan kylkirantautumisessa jarruttaessa. Samoin aisapaikalle mennessä. Ei sitä kokeilematta tiedä missä asennossa se peräsin on. Kyllä mittari helpottaisi. VDO :lla ainakin on , taisi maksaa mittari anturi kuitenkin 250 €.
Mulla on busterissa 20 heppanen evari ja laitoin siihen ruorikulma - ja kiekkamittarin.
Nyt onnistuu laituriintulo komiasti kun voi vahtia koneen asentoa ja kierroslukua koko ajan.
Pankaa ruuvvate niihi plaanareihinne 30 senti köli ni jo lakkaa se luikertelu. Sen jälkeen onkin sitten turha ihmetellä, että kun ei kulje. Ei tietenkään kulje, koska plaanarissa köli aiheuttaa vain hiritseviä pyörteitä. Puoliplaanarissa ja uppaoumarunkoisessa se on eri asia, mutta niin on rungon muoto muutenkin. Veneen/laivan pohjanmuoto on aina kompromissi. Jos haluut vauhtia, saat sitä kyllä, mutta hidasajo-ominaisuudet kärsivät. Näin se vaan menee. harvemmin sitä potkukelkalla kesällä mielellään kulkee, vaikka siihen sitten voisikin laittaa rullaluistimista kiekot alle.
Ei ole kokemusta , mutta tuntuisi, että lyhyet , esim alle ½ h hitaat ajot kannattaisi ajaa 2 koneella , kun varmaan helpommin menee suoraan? Mutta esim jos tietää , että seuraavat 2 h pitää ajaa tyhjäkäynnillä, ehkä kannattaa toinen kone sammuttaa ja nostaa ylös. Säästää ehkä 5 L polttoainetta siinä ajassa?
Onkohan kukaan koskaan koekillut asentaa liukuveneen keulaan pientä esim kumista tehtyä evää , joka vakauttaisi kulkua uppoumanopeuksilla ja laiturissa jarrutaisi tuulen kääntävää vaikutusta keulaan? Liu'ussahan evä ei koskisi veteen lainkaan, eikä siitä olisi haittaa rantautumisessa , jos se olisi sen verran pehmeää materiaalia.
perä aiheuttaa luikertelun, ei keula.
Mistä sen tietää , kummasta se johtuu? Perässähän on se vetolaite vedessä, niin eihän se voi sivusuunnassa liikkua. Keulassa ei ole estettä sivuliikkeelle.
veden pyörteily uppoumakulussa syvällä uivan perän takana kääntää venettä. vetolaite ei yleensä riitä kumoamaan pyörteiden vaikutusta. en tiedä mistä sen varsinaisesti tietää, mutta kyllä se näin on. keulassa ei ole mitään mikä vispaisi sitä eestaas. ajatus sivutuulen vaikutuksen vähentämisestä satama-ajossa on sinänsä kiintoisa.
" veden pyörteily uppoumakulussa syvällä uivan perän takana kääntää venettä"
Veneen takana pyörteilevä vesi ei taatusti vaikuta mitään veneen kulkuun, syytä luikerteluun on haettava muualta, mm siitä miksi tai miten vesi pyörteilee veneen takana.
"Veneen takana pyörteilevä vesi ei taatusti vaikuta mitään veneen kulkuun, syytä luikerteluun on haettava muualta, mm siitä miksi tai miten vesi pyörteilee veneen takana. "
Ei ole oleellista miettiä miksi tai miten vesi pyörteilee veneen takana. Luikertelun syynä on veneen perän aiheuttamat pyörteet.
Taitaa se sittenkin olla niin että veneen liikkeisiin vaikuttaa vain pohjaa/reunaa vasten kohdistuva veden paine ja liike.
Ne pyörteet tai muu veden liike joka on irti veneestä ei vaikuta.
pyörteet jättöreunassa a.k.a. jättöreunan vaihtelu vaikuttaa suuntaan, veneen perässä oleva pyörre on veneen perälaudassa kiinni. en oikein tiedä onko tämä alaketju ekasta viestistä asti provoilua (ainakin puolessa välissä on) vai onko tosiaan oikeasti ihmisiä, joiden mielestä moottoriveneen kiemurtelu hitaissa nopeuksissa johtuu keulasta eikä perästä... no, tälle palstalle mikään epäinhimillinen ei ole vierasta.
Olen pannut merkille että tasaperäinen tasapohjainen vene kiemurtelee vaikka se olisi kuormattu niin että perään ei edes synny pyörteitä, samoin vaikka nopeutta lisätään sen verran että pyörre ei edes osu perälautaan, vene ei mene suorempaan.
Mielestäni noista voinee vetää johtopäätöksen että se perän pyörre ei ole syyllinen, mutta jos pitäydyt asenteessasi niin tarkempi selvitys olisi pelkkää mainintaa uskottavampi.
no kai tuokin sitten on mahdollista (kaikkihan voi olla pielessä), mutta syy miksi melkein kaikki v-pohjaiset (muuten normaalisti tehdyt ja kuormatut)veneet kiemurtelevat hitaassa ajossa löytyy perän pyörteistä. Oma tasaperäinen veneeni irrottaa peräaallon jo ennen runkonopeutta eikä kiemurtele laisinkaan.
Miksi akselivetoinen jossa on tasainen perä ja joka vetää samalla lailla vettä perässään ei kiemurtele juuri lainkaan jitaassakaan vauhdissa.
KOSKA SIINÄ ON KÖLI ! ! ! ! ! KÄSITÄTTEKÖ? KÖLI ! ! !
EI EI
EI OLE KÖLIÄ ! !
Ymmärrätkö > EI KÖLIÄ < ?
No veneet, joissa kone ja painopiste on perässä vetävät sen verran enemmän vettä perässään suhteessa kiemurtelua estäviin pinta-aloihin, että tuppaavat luikertelemaan hanakammin, ei se sen kummempaa ole. Lisäksi selkeästi liukuvissa veneissä painopisteen sijainti lähellä perää tekee sen, että keula alkaa nousta pienemmissä nopeuksissa herkemmin kuin keskimoottorisilla. Pohjan kohtauskulma kasvaa, mikä edelleen lisää pyörteilyä (siihen asti kunnes aalto alkaa edes osittain irrota). Puoliplaanareissa pohja osoittaa suurin piirtein virtauksen suuntaan ja kun katsoo peräpeilistä vesirajan alle jäävää pinta-alaa niin se on selkeästi pienempi kuin vastaavan kokoisessa liukuveneessä. Epäilemättä tähän vastaa joku poikkeuksen poikkeus, mutta yleensä näin.
Näyttää tuo pyörreteoria muodostuneen jo pakkomielteeksi.
Se kai selvää kaikille venettä käyttäneille että tasapohjainen vene ei meinaa meennä millään suoraan pienillä nopeuksilla ja syvä v- on paljon vakaampi, aivan riippumatta paljonko sitä pyörrettä syntyy perässä.
Pyörrevaikutus olisi kai jotenkin perusteltavissa vasta sitten kun joku kertoo edes alustavasti, kuinka se pyörteily vaikuttaa veneen kulkusuuntaan ?
Muuten koko juttu on pelkkää luuloa ja mutua, kuten se että vetotavalla olisi ehdoton vaikutus painopisteeseen tai kulkuasentoon.
Se perään osuva "pyörre" on kai sitä heikompi, mitä suurempi on veneen nopeus.
Kun vene kääntyy kulkusuunnassaan, kääntösuunnan puolen nopeus on pienempi ja peräaallon paine suurempi, joten se olisi suuntaa vakauttava eikä kiemurtelua aiheuttava ?
Ehkä sittenkin pitäisi hakea jotain muuta syytä , tämä ei oikein tunnu toimivan.
me ollaan kaikki kännissä, lopetetaan ja antaa ihmisten selvitä tästäkin omin paremmin neuvvoin. tere.
No tässä on edes jotakin mustaa valkoisella toisen kotimaisen taitajille:
http://www.boatingmag.com/skills/seamanship/controlling-low-speed-wander
Roy Ellis, senior project manager of product development for Monterey Boats, said it’s the result of water rushing aft along the sides of the boat and then collapsing into the hole behind it.
This creates swirling vortices of water that exert suction on each side of the transom, pulling the boat back to the right and then left, Ellis said. Prop torque only exacerbates the problem.
Inboard boats typically don’t suffer from low-speed wander because their rudders have enough surface area to overcome the tendency to veer off course.
Sterndrives and outboards don’t really have much of a rudder, relying more on directional prop thrust. At low speeds, prop thrust is not as effective as a rudder for maintaining a straight course. And that’s why sterndrives and outboards are more prone to low-speed wander.
Tämä vastaa aika hyvin omiin havaintoihini.
Sellaisen propulsio ohjauksisen kölittömän veneen, joka on mahdollista saada ei peräpainoiseksi, on mahdollista saada menemään uppoumavauhtia aivan suoraan. Empiirinen esimerikki: Nykyaikainen DC, pohjakulma 21 astetta, melkein tyhjä tankki ja ohjaamossa 2 kyydissä: Ei lainkaan kiemurtelua. Sama vene, tankki täysi, 2. kyydissä: kiemurtelee hieman. Sama vene, 4 peräsohvalla, tankki täysi: kiemurtelee piinaavasti. Näissä esimerkeissä ei mikään muu muutu kuin vettä vetävän pinnan alla olevan peräpeilin osan pinta-ala.
samankokoinen sisäperä on perämoottoriin nähden jo valmiiksi tilanteessa 2 peräpenkillä ja tankki täysi, kiemurtelee paljon. Esimerkit 6.5 metrin kokoluokassa. Sitten esim, 8,5 metrisissä kuorma ei enää niin helpolla muuta kellunta asentoa, veneen kiemurtelu ei enää merkittävästi muutu lastauksen mukaan.
Senkun vaan testaanmaan 4,5 metrisellä pulpparilla. 2 keulaan ja ohjaaja istumaan ratin eteen keskituhdolle. Ei muuten kiemurtele. 3 äijää peräpenkille, takuulla kiemurtelee. M.O.T
Toi on totta ainoastaan jos tosiaan määreenä onvain ajaa tyhjäkäynnillä.
Itsellän paatti kulkee kummankin koneen surratessa 1300 kierrosta n.7 solmua. Jos sammutan toisen koneen vauhti tippuu jonnekkin 5 solmun luokkaan ja jos haluan pitää 7 solmua yhdellä koneella, niin muistaakseni kahvaa pitää lykätä keullaa kohden reippaammin johonkin 1600-1700 välille veikkaan polttoaineen kulutuksen olevan sama tai suurempi yhdellä koneella ajettaessa kaksikoneisella veneellä.
No sittenhän ei tosiaan kannata kaksimoottorista ajella yhdellä koneella oikeastaan milloinkaan. Tuo oli hyvä vastaus tähän keskusteluun.
Mulla on VP D6 vetolaitteet kiinni toisissaan 5cm paksuisella rosteritangolla, ei niitä voi eri suuntiin vedellä ja yläasenossakin jää niin alas veteen, ettei olisi mitään hyötyä. Kulutus varmaan kasvaa, jos toinen vetolaite laahaa vedessä.
Täytyykö eranto ottaa huomioon ajettaessa laituriin vain toisella vetolaitteella?
Kannattaisiko veto pitää laiturinpuoleisella vai ulommalla vetolaitteella?
En tiedä oliko viestisi provo, mutta jos kysymyksessä sivu kiinnitys niin paatti jota kuinkin laiturin keula edellä aavistuksen sivuttain, pakki päälle ulommalla koneella vetari käännettynä sisään rantaan ja keulapotkurilla välillä rantaan päin surauttelee.
Sama toisin päin lähdettäessä.
Jos parkitus tolppien väliin tai vastaava niin, menee suoraan pienillä nykäyksillä vuorotellen koneita (tietysti vetarit suorassa kulmassa) jos haluat keulaa styyriin niin vasurilla ja päin vastoin. Pakilla sama homma ja paikallaan ympäri toinen kone eteen toinen taakse duopropilla asia hieman mutkikkaampi sillä pito pakittaessa ei jostain syystä ole yhtä hyvä, kun eteen päin tuupatessa. Tämän voi kompensoida joko pakki koneessa suuremmilla kieroksilla tai välillä veto pois eteenpäin lykkäävälltä koneelta...
Pakko kai se salaisuus on nyt kerttoo - menee ihan pirun suoraan kun vuorottelet vetovastuuta kone kerrallaan. Tuulesta, aaltokulmasta, paksun naapurin istumapuolesta riippumatta, niin helposti löydät veneen reitin ja auta sitä vuorotellen kummallakin koneella. Aivan sama onko akselit tai vetolaite, toimii pirun hyvin, äläkä koske siihen ruoriin, vaan anna veneen ja koneen hoitaa se. Se on vaan niin helppoo kun sen kerran oppii...
Veneen kiemurtelu johtuu itseasiassa veneen keskikohdasta. Se miten pitkä tämä kiemurteluun vaikuttava keskikohta on voidaan laske kaavasta
K= (a*2+d)/bc+(e*3,14/r2), jossa a= veneen pituus, d= veneen leveys, b=potkurin keskiön syväys veden pinnasta uppoumanopeudella, c= veneen maksimi uppoumanopeus, e=veden syvyys kiemurtelupaikalla ja r=veden suolaisuus%. Kaavaan voidaan lisätä vielä haluttaessa täysin täsmällinen tulos w= tuulen nopeus y= tulen tulokulma suhteessa veneen keulaan kompassiasteina ilmoitettuna sekä å= kuskin humalatila promilleina.
Tuloksena on siis veneen kiemurteluun vaikuttavan keskikohdan pinta-ala. Kun tämä K jaetaan moottorin kierrosnopeudella ja jaetaan sadalla saadaan kiemurtelu suhteessa maapallon magneettisen pohjanaopjen välisen linjan suhteen.