Haluan, en halua, olen sekaisin, en pääse karkuun...

Mä en oikeen ttiiä minne mä tän sörkkäisin...
Jotenkin tä kuuluu kouluun... mut ei kuitenkaan...

Mä päsin juuri ysiltä ja nyt menen ihan uuteen kouluun... En oikeestaan tiiä ketä sinne oikeen on tulossa.
Aluksi ajattelin et: JESSS...! Vihdoinkin tapaan uusia ihmisiä...
Tiedän joitakin mänttejä ihmisiä jotka tulevat sinne... mutta ajatteline ttei haittaa..

Olin iloinen, että vihdoinkin uskallan tehdä jotain itse. Olen aina mennyt kavereiden perässä.
Kaikki harrastukset olen aloittanut kaverin kanssa, minne ikinä olen mennytkin siellä on ollut tuttuja ihmisiä.

Nyt vihdoin olin oloinen, että saan aloittaa itse jotain, ilman läheisiä. Että olen kasvanut, en tarvitse muita ysyäkseni pystyssä...

Mutta, nyt viimeisellä viikolla iski paniikki.
Olen halunnut muutosta jo pitempää...
Ala-asteen kummitukset seurasivat yläasteelle ja siellä sain niitä tietenkin lisää.
Kaikki ihan pienetkin asiat ovat olleet mukavia, ehkä hiukan typeriä mutta esim. uusi känny, kati kaupungista toiselle puolelle kaupunkia muutto, uudet verhot, uusi tyyli, pari uutta kaveria.. ynm.. tällaista ihan pientä...

Mutta, vaikka kuinka yritän peittää kalliota hiekalla, tuuli puhaltaa sen aina pois...
En vain pääse pakoon mennyttä... ja ystäväni muutoksetkin muistuttavat yläasteen kummituksista...
Olen päässyt jo sujut sen asian kanssa, mutta se kummitelee mielessäni...
Vaikka kuinka yritän juosta pois, juoksen paikoillani, enkä pääse pakoon mennyttä...

Nyt tämä uusi koulu uusine asioineen hermostuttaa minua... Tekisi mieli itkeä koko ajan...
Yritin siivota kesän jäljiltä olevaa kaaosta huoneestani ja löysin vanhan CD:levyn, jota olin kuunellut ystäväni kanssa ala-asteella viimeksi... Ystäväni on muuttunut, olemme siitä huolimatta ylimmät ystävät, mutta asiat josta en pidä... kalvaa minua. Olemme jutelleet asiasta ynm...

Kun koulut olivat lopullaan hän sanoi että tämä on muutoksen kesä... Nyt ymmärrän paremmin...
Liian hyvin...? Halusin muutosta, mutta pelkään sitä! En halua, että elämä muuttuu! Silti haluan sitä! Olen ihan sekaisin...

En halua... ja silti haluan...


Oli mielenkiintoista..
piti vaan vuodattaa tä jonnekkin... Kiitos jos jaksatte lukea...