"Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. 12 Nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.' Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. 13 Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää. 14 Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta. 15 Silloin hän meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikopaimeneksi. 16 Nälkäänsä hän olisi halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei hänelle annettu.
17 "Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: 'Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. 18 Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. 19 En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.' 20 Niin hän lähti isänsä luo.
"Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. 21 Poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' 22 Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. 23 Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! 24 Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla.
25 "Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 26 Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä oli tekeillä. 27 Palvelija vastasi: 'Veljesi tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.' 28 Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, 29 mutta hän vastasi: 'Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa. 30 Mutta kun tämä sinun poikasi tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!' 31 Isä vastasi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. 32 Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.'"
17 "Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: 'Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. 18 Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. 19 En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.' 20 Niin hän lähti isänsä luo.
"Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. 21 Poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' 22 Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. 23 Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! 24 Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla.
25 "Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 26 Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä oli tekeillä. 27 Palvelija vastasi: 'Veljesi tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.' 28 Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, 29 mutta hän vastasi: 'Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa. 30 Mutta kun tämä sinun poikasi tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!' 31 Isä vastasi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. 32 Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.'"
Vastaukset 16
Vanhimmat
Luin ajatuksella, ehkä puoleen väliin. Ei kuulostanut mitenkään erikoiselta. Millaisen lukuelämyksen sait tuosta itse? Voitko jäsentää?
Jumala on sanonut että sitten kun tulee se päivä jolloin kaikki ihmiset tuomitaan niin ne jotka häneen uskovat saavat iankaikkisen elämän mutta ne jotka eivät usko hänen päällensä joutuvat iankaikkiseen kadotukseen.
edelliseen ei liity hyvin tähän
Ei Jumala ketään tuomitse. Sadistihan Hän olisi jos luotujansa tuomitseisi. Eikä Häntä kiinnostaisi moinen vehkeily.
Oikeasti meidän pitäisi olla huolissamme, jos Jumala, ikiaikojen Jumala olisi tommonen kaikki voipa, mutta sadisti sellainen.
Sinun ja ylipäänsä Kristittyjen ongelma on siinä, että näette Jumalan semmosena inhimillisenä olentona, jolla olisi myös inhimilliset tavat ja rangaistuskeinot yms.
Lähde vaikka siitä, että Jumala loi kaiken tyhjästä, jokaisen pienen kiven ja suuret tähdet ja auringon...
Ei sellainen ole inhimillinen, eikä sellainen mysteerio saivartale ihmisen tuomitsemisen kanssa.
Turhaa kai teille aivopestyille näitä kirjoittelee, mutta aikansa kuluksi ja huvikseen ;)
Tokihan Raamatussa on Jumalan sanaa, mutta mä ajattelen niin, et ohjeeksi tähän elämään, että osaisimme paremmin elää, että ylipäänsä eläisimme, kauemmin, terveemmin, rakastavammin ..
Nöyrä ihminen saa rauhan, mutta uskominen ei pelasta. Tuomio tulee kaikille tekojensa puolesta. Sitten kun kuollaan niin silloin tulee palkka.
Pelkistettynä: elätkö nöyrästi ja Jumalalle vai etsit kunniaa maailmasta ja elät ajattelemattomasti, pöyhkeästi, katsoen ihmisiä eriarvoisempina.
Hyvä Raamatun kohta:
Isä armahti jo kaukaa pojan.
Vasta armahdetun puhtaan pojan päälle laitettiin puhtaat vaatteet
Mutta mikä suurinta, Hän ei saarnannut syntejä anteeksi, vaikka poika oli syyllistynyt juutalaisen periteen suurimpaan rikokseen?
Eivät olleet kumpikaan VL;iä?
Kes.
Totta, he molemmat olivat heluntalaisia.
Siinusta.
Kes
Miksi kopioit?
Mikä idea?
Se on sääntöjen vastianen
Tyypillinen vl ei osaa keskustella Kes.
Onko vastiainen ja heluntalainen molemmat rastaita, vai muita lintuja?
Heh, oli osuva ;)
ENSIMMÄINEN AIKAKIRJA 2
1. Nämä olivat Israelin pojat: Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda, Isaskar
ja Sebulon,
2. Daan, Joosef ja Benjamin, Naftali, Gaad ja Asser.
3. Juudan pojat olivat Eer, Oonan ja Seela; nämä kolme synnytti hänelle Suuahin tytär, kanaanilainen. Mutta Eer, Juudan esikoinen, ei ollut otollinen Herran silmissä; sentähden hän antoi hänen kuolla.
4. Ja Taamar, Juudan miniä, synnytti hänelle Pereksen ja Serahin. Juudan poikia oli kaikkiaan viisi.
5. Pereksen pojat olivat Hesron ja Haamul.
6. Ja Serahin pojat olivat Simri, Eetan, Heeman, Kalkol ja Daara; heitä oli kaikkiaan viisi.
7. Ja Karmin pojat olivat Aakar, joka syöksi Israelin onnettomuuteen, kun oli uskoton ja anasti tuhon omaksi vihittyä.
8. Ja Eetanin poika oli Asarja.
9. Ja Hesronin pojat, jotka hänelle syntyivät, olivat Jerahmeel, Raam ja Kelubai.
10. Ja Raamille syntyi Amminadab, ja Amminadabille syntyi Nahson, Juudan jälkeläisten ruhtinas.
11. Ja Nahsonille syntyi Salma, ja Salmalle syntyi Booas.
12. Ja Booaalle syntyi Oobed, ja Oobedille syntyi Iisai.
13. Ja Iisaille syntyi esikoisena Eliab, toisena Abinadab, kolmantena Simea,
14. neljäntenä Netanel, viidentenä Raddai,
15. kuudentena Oosem ja seitsemäntenä Daavid.
16. Ja heidän sisarensa olivat Seruja ja Abigail. Ja Serujan pojat olivat Abisai, Jooab ja Asael, kaikkiaan kolme.
17. Ja Abigail synnytti Amasan; ja Amasan isä oli ismaelilainen Jeter.
18. Ja Kaalebille, Hesronin pojalle, syntyi lapsia Asubasta, hänen vaimostaan, ja Jeriotista; ja nämä olivat Asuban pojat: Jeeser, Soobab ja Ardon.
19. Ja kun Asuba kuoli, nai Kaaleb Efratin, ja tämä synnytti hänelle Huurin.
20. Ja Huurille syntyi Uuri, ja Uurille syntyi Besalel.
21. Senjälkeen meni Hesron Maakirin, Gileadin isän, tyttären tykö; ja hän nai tämän ollessaan kuudenkymmenen vuoden vanha. Ja tämä synnytti hänelle Segubin.
22. Ja Segubille syntyi Jaair; tällä oli kaksikymmentä kolme kaupunkia Gileadin maassa.
23. Mutta gesurilaiset ja aramilaiset ottivat heiltä Jaairin leirikylät ja Kenatin ynnä sen tytärkaupungit, kuusikymmentä kaupunkia. Kaikki nämä olivat Maakirin, Gileadin isän, poikia.
24. Kun Hesron oli kuollut Kaaleb-Efratassa, synnytti Abia - hän oli Hesronin vaimo - hänelle Ashurin, Tekoan isän.
25. Ja Jerahmeelin, Hesronin esikoisen, pojat olivat Raam, esikoinen, ja Buuna, Ooren, Oosem ja Ahia.
26. Ja Jerahmeelilla oli vielä toinen vaimo, jonka nimi oli Atara; hän oli Oonamin äiti.
27. Ja Raamin, Jerahmeelin esikoisen, pojat olivat Maas, Jaamin ja Eeker.
28. Ja Oonamin pojat olivat Sammai ja Jaada; ja Sammain pojat olivat Naadab ja Abisur.
29. Ja Abisurin vaimon nimi oli Abihail, ja tämä synnytti hänelle Ahbanin ja Moolidin.
30. Ja Naadabin pojat olivat Seled ja Appaim. Ja Seled kuoli lapsetonna.
31. Ja Appaimin poika oli Jisi; ja Jisin poika oli Seesan; ja Seesanin poika oli Ahlai.
32. Ja Jaadan, Sammain veljen, pojat olivat Jeter ja Joonatan. Jeter kuoli lapsetonna.
33. Ja Joonatanin pojat olivat Pelet ja Saasa. Nämä olivat Jerahmeelin jälkeläisiä.
34. Mutta Seesanilla ei ollut poikia, vaan ainoastaan tyttäriä. Ja Seesanilla oli egyptiläinen palvelija, jonka nimi oli Jarha.
35. Ja Seesan antoi tyttärensä vaimoksi palvelijallensa Jarhalle, ja hän synnytti tälle Attain.
36. Ja Attaille syntyi Naatan, ja Naatanille syntyi Saabad.
37. Ja Saabadille syntyi Eflal, ja Eflalille syntyi Oobed.
38. Ja Oobedille syntyi Jeehu, ja Jeehulle syntyi Asarja.
39. Ja Asarjalle syntyi Heles, ja Helekselle syntyi Eleasa.
40. Ja Eleasalle syntyi Sismai, ja Sismaille syntyi Sallum.
41. Ja Sallumille syntyi Jekamja, ja Jekamjalle syntyi Elisama.
42. Ja Kaalebin, Jerahmeelin veljen, pojat olivat Meesa, hänen esikoisensa, joka oli Siifin isä, ja Maaresan, Hebronin isän, pojat.
43. Ja Hebronin pojat olivat Koorah, Tappuah, Rekem ja Sema.
44. Ja Semalle syntyi Raham, Jorkeamin isä, ja Rekemille syntyi Sammai.
45. Ja Sammain poika oli Maaon, ja Maaon oli Beet-Suurin isä.
46. Ja Eefa, Kaalebin sivuvaimo, synnytti Haaranin, Moosan ja Gaaseksen; ja Haaranille syntyi Gaases.
47. Ja Jahdain pojat olivat Regem, Jootam, Geesan, Pelet, Eefa ja Saaf.
48. Maaka, Kaalebin sivuvaimo, synnytti Seberin ja Tirhanan.
49. Hän synnytti myös Saafin, Madmannan isän, Sevan, Makbenan isän ja Gibean isän. Ja Kaalebin tytär oli Aksa.
50. Nämä olivat Kaalebin jälkeläisiä. Huurin, Efratan esikoisen, pojat olivat Soobal, Kirjat-Jearimin isä,
51. Salma, Beetlehemin isä, ja Haaref, Beet-Gaaderin isä.
52. Soobalin, Kirjat-Jearimin isän, jälkeläiset olivat Rooe ja toinen puoli Menuhotia.
53. Kirjat-Jearimin suvut olivat jeteriläiset, puutilaiset, suumatilaiset ja misrailaiset. Heistä ovat soratilaiset ja estaolilaiset lähteneet.
54. Ja Salman jälkeläiset olivat Beetlehem ja netofalaiset, Atrot, Beet-Jooab ja toinen puoli manahtilaisia, sorilaiset.
55. Ja kirjanoppineiden suvut, jotka asuivat Jaebeksessa, olivat tiratilaiset, simatilaiset ja sukatilaiset. Nämä olivat ne keeniläiset, jotka polveutuvat Hammatista, Reekabin suvun isästä.
Miksi lopetit kopioinnin tähän, eikö kertomus jatkunut niin, että vanhempi veli meni pois, eikä halunnut iloita siitä, että isä antoi anteeksi nuoremmalle veljelle.
Jätti koska on kuvaus vl-omavanhurskaasta
Kaunis opetus.
Minulla oli tuo kansakoulun uskonnonkirjassa.
Onko tuo raamatussakin?
Opettaa lähinnä väärin tekemisen anteeksi antamista ja kateuden seurauksesta.
Mutta sitähän elämä on - jatkuvaa taistelua oikean ja väärän väliltä etsimistä ja punnitsemista ja miten ihminen ajatteli jo tuolloin ja miten ihmislle alettiin kristinukson kautta opettaa anteeksi antamista. Koska ennen kr-uskoa se tuhlaaja poika olisi tapettu. Ja sitähän moni ihminen ajattelee ja sitähän ei saisi ajatella niin jos olisi oikeasti kristitty. Vaiketa työntää pois ajatus joka mieleen tulee.
Opetus on että JOS katuu niin myös korvaa virheensä.
Onko uskovaiset ajateleet sitä?
Joskus tuntuu että ainkain joissian uskoissa pyydetään anteeksi - saadaan anteeksi ja panutaan kentälle tekemään lisää murhia ja rikoksia ja muuta pahaa.
Kristinuskon tarkoitushan ei ole opettaa sitä, Jumalan kiitos.