Olen pyrkinyt selvittämään ostamani pientilan vaiheita. Talon edelliset omistajat eivät ole olleet sukuani, joten varsinaisesta sukututkimuksesta ei ole kyse, mutta eräänlaisesta "talon sukututkimuksesta" kylläkin. Tilani on ollut vuokratila ja itsenäistynyt 1922. Virallinen historia päättyy tähän.
Miten selvitän sitä vanhemmat ajat? Pidettiinkö jossain kirjaa mäkituvista ja/ tai torpista??
Rippikirjoissa ei "suoja- aikaa" edeltävältä ajalta kuulemma ole merkintää, itse en ole niitä vielä tutkinut.
Miten selvitän sitä vanhemmat ajat? Pidettiinkö jossain kirjaa mäkituvista ja/ tai torpista??
Rippikirjoissa ei "suoja- aikaa" edeltävältä ajalta kuulemma ole merkintää, itse en ole niitä vielä tutkinut.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vuokratila? Siis torppa vai enempi vähempi itsenäinen tila, joka on ollut vuokrattuna?
Maanmittauslaitoksen arkistosta löytyy ainakin nuo tilan "itsenäistymisen" ajan paperit, ja niistä löytyy varmasti tieto myös tilan luonteesta sitä ennen. Ko. arkiston tietoja kannattaa kysellä lähimmästä laitoksen toimipisteestä, koska suuri osa aineistosta on digitoitu.
Rippikirjat, henkikirjat, maakirjat kannattaa tosiaan tarkistaa. Tilan rekisterinumero kertoo, mistä kantatilasta se on erotettu.
Pitäjänhistorioihin on jonkin verran koottu torppalistoja, vähintään kylätasolla, mutta käsittääkseni ne tiedot on koottu edellämainituista lähteistä.
Kyllä. Tilani on erään tutkijan käsityksen mukaan olut mäkitupa. Tilan lohkomistiedot ja kantatila on tiedossa:
Tila on erotettu entisestä torpasta (jolle tilani siis olisi ollut mäkitupa), joka puolestaan on itsenäistynyt seudun kantatilasta, yksinäistilasta.
Outoa onkin se, että itsenäistyneellä torpalla olisi ehtinyt olla mäkitupa. Tietysti, jos torppa on itsenäistynyt "hyvissä ajoin", ennen "torpparilakia", niin on sekin mahdollista.
Mutta onko ollut mahdollista, että torpan maihin kuuluvaksi on torppaa erotetaessa laitettu "kylkiäisenä" mäkitupa, pois kantatilan vaivoista?
Kai se mahdollista on. Torppa on ilmeisesti itsenäistynyt ensin, ja sitten vasta mökki irroitettu torp... uudesta pientilasta?
Mäkitupa sinänsä ei tarvitse olla muuta kuin pieni mökki, omenapuu ja kaksi neliötä kasvimaata. Se on voinut olla esim. torpan vanhanparin tai setämiehen asumus tms.
Mäkituvista ei taida paljoa olla arkistotietoa. Tietysti kannattaa katsoa, mitä kantatilan kohdalla / jälkeen sanotaan. Vanhoista kartoista voi löytyä lisätietoa, mutta usein jo rippikirjassa merkittyjen henkilöiden yhdistäminen oikeaan mökkiin on hankalaa jollei mahdotonta.
Missä säilytetään maakirjoja?
Lisähankaluutta tuottaa talonnimen tulo sukunimeksi, vanhanaikaiset "matinpoika"- tyyppisten nimien poisjäänti ja vielä eräät aivan tuulesta temmatut sukunimet. Lisäksi ihmiset ovat voineet ymmärtää väärin ja sekoittaa talonnimen sukunimeen...
Kannattaa ensin tutkia, olisiko jo läheltäliippaavia valmiita ns. talonhaltijaluetteloita alueeltasi. (vaikkapa Googlella)
Maakirjoja säilytetään maakunta-arkistoissa. Löytyy jotain täältäkin (vuosi 1875)
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=maakirjat
Henkikirjoista (joista käyvät myös talot varsin hyvin ilmi) osa kirjoista on (5 vuoden välein) 1880 asti myös digitaalisena ja selattavissa netin kautta.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=25716.KA
t. Västergötland
Miten muuten taloni vanhimman osan iän voisi selvittää, sillä "dengronilogisella" tutkimuksella? Ja mitä lie maksaa? Vanhin osa on selvästi kirjallista historiaa vanhempi.
Jaa-a, hyvä kysymys.
Mutta tässä kannattaa myös huomioida, että jos ne vanhimmat osat on hirttä niin ne voi olla myös siirrettyjä / lainattuja / pihistettyjä "kierrätyshirsiä", eli tuollainen tulos ei välttämättä kerro kyseisen rakennuksen iästä.
Oletko tutkinut sen torpan & mäkituvan "itsenäistymisen" paperit, onko niissä mitä mainintoja rakennuksista?
Hirret voivat olla kierrätettyjä, mutta vanhin osa on silti yksi ainoa huone, jota on myöhemmin laajennettu. Ja tässä vanhimmassa "savupirtti" osassakin on jo käytetty sekä vanhoja, että todella vanhoja hirsiä...
Olen ne tarkistanut, kaikki paperit, mitä löysin. Tilan omistajan "ammattinimikkeeksi" on merkitty tilaa lohkottaessa "mäkitupalainen", joka viittaa joko siihen, että mäkitupa on lunastettu omaksi, tai sitten siihen, että sen on ostanut joku, joka on pitänyt mäkitupaa jossain muualla. Rakennuksista ei ole ollut mainintaa edes kantatilan osalta, saati torpan, josta tämä on lohkottu. Sen sijaan pellot on merkitty ylös.
Voisiko peltojen olemassaolo viestittää vanhasta asutuksesta?
Peltoja on raivattu viimeksi tänä vuonna, joten ei voi.
Paitsi jos on tiedossa, että ne pellot itsessään ovat vanhoja. Ja silloinkin vain ehkä parin kilometrin tarkkuudella.
Täh?? Onhan sitä peltoa raivattu, juu... Itsekin olen raivannut :D
Mutta kyllä vanhan kulttuuriympäristön erottaa harjaantunut silmä tänä vuonna raivatusta... Mutta se siitä ja asiaan:
Omalla pientilallani osa pelloista näkyy vanhoissa kartoissa olleen raivattu ihan oikeaksi pelloksi (ei niityksi) jo 1800- luvun lopulla. Varmuudella silloin, kun taloa on lohottu 20- luvun alussa, on tehty luettelo lohkotun ja lohkaistun tilan maista. Luettelossa näkyy myös pinta- alat. Myös torpan, (josta siis oma tilani on lohkaistu) lohkomiskartoissa mainittu pelto näkyy.
Eli pellot ovat osaksi tilaa vanhempia. Voisi ikään kuin ajatella, että tilaa vanhempiin peltoihin on liittynyt myös tilaa vanhempi asumus, vaikkapa se mäkitupa.