Nykyään RAJU OSTOVOIMA verrattuna 70-lukuun!

Kylmät faktat!

Tyypillinen suomalaisen työntekijän kuukausipalkka vuonna 1970 oli 500-1000 markkaa kuukaudessa. Tilastokeskuksen taulukko kertoo mitä suomalainen tuolla palkallaan sai.

Elinkustannusindeksi:

1970 223

1980 651

1990 1 248

2000 1 501

2010 1 751

2011 1 812

Palkansaaja joka tienasi esim. 500 markkaa kuukaudessa vuonna 1970 sai siis palkkaa jonka ostovoima vastasi vuonna 2011 n. 680 euron kuukausipalkkaa. Hän tienasi siis käytännössä sen mikä on tänään lähellä kansaneläkkeen perusosaa. Duunareiden aatelisto puolestaan tienasi vähemmän kuin kaupan alan kaikkein matalapalkkaisimmat työntekijät tänään. Myyjien palkat vuonna 2011 olivat reaalisesti selvästi paremmat kuin paperitehtaan duunarien palkat 40 vuotta sitten.

Vielä hätkähdyttävämpi on tilasto joka kertoo miten suuri osa palkasta meni esim. ruokaan 1970-luvun lopulla. Eräiden peruselintarvikkeiden hinnat euroina vuosina 1980 ja 2010:

Voi: 2,00 € (v. 2010 2,33 €)

Vehnäjauhot 2kg: 1,35 € (1,21 €)

Kahvipaketti: 2,60 € (4,25 €)

Jauheliha: 4,04 € (8,74 €)

Hienosokeri: 1,00 € (sama hinta)

Kananmunat: 1,82 € (3,25 €)

Useissa muissa peruselintarvikkeissa nimellishinnatkin nousivat hyvin vähän 1970-luvun lopulta tähän päivään verrattuna. Kun lapsiperheeseen osti äiti vaikkapa appelsiinin niin se usein syötiin porukalla, lohko sinulle, minulle ja hänelle. Palkansaajat maksoivat siis vain hieman vähemmän elintarvikkeista 1970-luvun lopulla kuin tänään mutta saivat esim. teollisuudessa keskimäärin 20,20 markan tuntipalkan (1980). Sen ostovoima vastaa tänään n. 9,13 euron tuntipalkkaa. Ja lisäksi vuosina 1970-79 oli niin teollisuuden kuin muidenkin alojen reaaliansiot sentään nousseet huomattavasti. Edes kiristyneellä verotuksella ei voida selittää näin huomattavia eroja. Verotuksella mahdollistettiin se, että kaikkein köyhimmät suomalaiset saivat 1970-luvun puolivälistä lähtien lapsilleen täysin ilmaisen perusopetuksen sekä lapsilleen ja itselleen perusterveyspalvelut. Niin – ja ilmaisen aterian. Progressiivinen verotus paransi selvästi 1970-luvulta lähtien juuri kaikkein pienituloisimpien kotitalouksien asemaa.

Palkan reaalisella ostovoimalla ja heikoilla sosiaalisilla palveluilla arvioituna 1970-luvun alun suomalaista duunaria voidaan verrata tänään vain niihin täysin rikollisilla asenteella toimiviin ulkolaisiin työnvälitysfirmoihin jotka käyttävät hyväkseen hädänalaisessa tilanteessa olevia köyhistä maista Suomeen tulleita pimeän työn tekijöitä. Se joka saa tänään työstään esim. 8 euroa tunnilta tekee yleisen arvion mukaan ”paskaduunia”. Tällä mitta-asteikolla lähes kaikki työntekijät ja osa toimihenkilöistäkin eivät tehneet 40 vuotta sitten mitään muuta kuin paskaduunia. Ruotsissa hän ansaitsi lähes kaksinkertaisen palkan ja sai paremmat sosiaalipalvelut.

http://pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/?id=52

Teksti ei ole minun, vaan se on lainaus mieheltä, joka tietää, mitä puhuu. Avatkaa siis silmänne, te 70-luvun haikailijat - nyt menee duunareillakin hyvin, silloin ei. Ja tämä on, kuten edellä osoitettiin, faktaa!

275

10414

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ....................

      "Palkansaaja joka tienasi esim. 500 markkaa kuukaudessa vuonna 1970 sai siis palkkaa jonka ostovoima vastasi vuonna 2011 n. 680 euron kuukausipalkkaa."

      Miten tuo esimerkki pitäisi tuosta taulukosta muka pystyä ymmärtämään??

      • Näin:

        Katsot 70-luvun elokuvaa ja huomaa, miten lautavatsat silloin olikaan!


      • Näin: kirjoitti:

        Katsot 70-luvun elokuvaa ja huomaa, miten lautavatsat silloin olikaan!

        Hyvä huomio!

        Eläimellinen vaisto-olento meissä tietää kyllä, miten ostovoima suunnataan.


    • asdfghjklrtyui

      Vuonna 1977 sain apupopikana 10 markkaa tunti, eli 1600 kk, bensa maksoi jotain 70 penniä litra, joten tuntipalkalla sai lähes 15 litraa

      Nykyään tienaan 13 euroo tunti, jolla bensaa saa alle 10 litraa

      • Vuonna...

        1976 sain apupoikana 1280 mk/kk, vuokran pienestä mutta mukavasta asunnostani pystyin maksamaan puolentoista päivän nettopalkalla.


      • PolPot pääkallovuori
        Vuonna... kirjoitti:

        1976 sain apupoikana 1280 mk/kk, vuokran pienestä mutta mukavasta asunnostani pystyin maksamaan puolentoista päivän nettopalkalla.

        Sinänsä vertailu pelkkään asumiseen tai pelkkään ruokaan on väärä kuluttajahintaindeksi , jota käytetään tuossa alkuperäisessä vertailussa ottaa huomioon keskivertoihmisen keskiverto "ostoskorin" , jossa on asumista, bensaa, ravintoa, vaatteita jne..

        Onhan se aika shokeeraavaa , että kaikkea tuota asumisesta vaatteisiin voi ostaa tänäpäivänä kahdeksan kertaa enemmän kuin tuolloin. Ei ihme , että porukka lähti länsinaapuriin.

        Yhdessä suhteessa tilanne ei kuitenkaan ole tuo. Palkkaerot ovat kasvaneet ja alemmissa tuloluokissa muutos jää pienemmäksi. Palkkaerot alkoivat kasvaa 1980-luvun lopulla, joten pienipalkkaisten ostovoima on tänään ehkä "vain" noin viisinkertainen 1970-luvun alkuun.


      • Sanosin
        PolPot pääkallovuori kirjoitti:

        Sinänsä vertailu pelkkään asumiseen tai pelkkään ruokaan on väärä kuluttajahintaindeksi , jota käytetään tuossa alkuperäisessä vertailussa ottaa huomioon keskivertoihmisen keskiverto "ostoskorin" , jossa on asumista, bensaa, ravintoa, vaatteita jne..

        Onhan se aika shokeeraavaa , että kaikkea tuota asumisesta vaatteisiin voi ostaa tänäpäivänä kahdeksan kertaa enemmän kuin tuolloin. Ei ihme , että porukka lähti länsinaapuriin.

        Yhdessä suhteessa tilanne ei kuitenkaan ole tuo. Palkkaerot ovat kasvaneet ja alemmissa tuloluokissa muutos jää pienemmäksi. Palkkaerot alkoivat kasvaa 1980-luvun lopulla, joten pienipalkkaisten ostovoima on tänään ehkä "vain" noin viisinkertainen 1970-luvun alkuun.

        Että aika harva tänä päivänä pystyy maksamaan vuokransa puolentoista päivän nettopalkalla. Tuolloin oli voimassa myös vuorasääntely ja muutenkin olemassa oli halpoja ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja myös kaupungeissa.


      • Joo..
        PolPot pääkallovuori kirjoitti:

        Sinänsä vertailu pelkkään asumiseen tai pelkkään ruokaan on väärä kuluttajahintaindeksi , jota käytetään tuossa alkuperäisessä vertailussa ottaa huomioon keskivertoihmisen keskiverto "ostoskorin" , jossa on asumista, bensaa, ravintoa, vaatteita jne..

        Onhan se aika shokeeraavaa , että kaikkea tuota asumisesta vaatteisiin voi ostaa tänäpäivänä kahdeksan kertaa enemmän kuin tuolloin. Ei ihme , että porukka lähti länsinaapuriin.

        Yhdessä suhteessa tilanne ei kuitenkaan ole tuo. Palkkaerot ovat kasvaneet ja alemmissa tuloluokissa muutos jää pienemmäksi. Palkkaerot alkoivat kasvaa 1980-luvun lopulla, joten pienipalkkaisten ostovoima on tänään ehkä "vain" noin viisinkertainen 1970-luvun alkuun.

        Saadaan Kiinalaista halpakamaa joka ei kestä...


      • PolPot pääkallovuori
        Sanosin kirjoitti:

        Että aika harva tänä päivänä pystyy maksamaan vuokransa puolentoista päivän nettopalkalla. Tuolloin oli voimassa myös vuorasääntely ja muutenkin olemassa oli halpoja ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja myös kaupungeissa.

        Asumiskustannukset ovatkin suhteellisesti ottaen kasvaneet tuosta ajasta. Kyse on kin keskiarvosta. Väri TV:n ostamiseen piti insinöörinkin säästää puoli vuotta tuolloin.


      • Ple!
        PolPot pääkallovuori kirjoitti:

        Asumiskustannukset ovatkin suhteellisesti ottaen kasvaneet tuosta ajasta. Kyse on kin keskiarvosta. Väri TV:n ostamiseen piti insinöörinkin säästää puoli vuotta tuolloin.

        Elektroniikkateollisuuden kehitys ei ole talousjärjestelmästä riippuvainen!
        Kehitys on pelkkää kehitystä riippumatta talousjärjestelmästä!
        Vrt.yksirunkoiset ruuhet.->valtameriristeilijät!


      • mökötin
        Sanosin kirjoitti:

        Että aika harva tänä päivänä pystyy maksamaan vuokransa puolentoista päivän nettopalkalla. Tuolloin oli voimassa myös vuorasääntely ja muutenkin olemassa oli halpoja ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja myös kaupungeissa.

        eikä kaikki asuneet vähintään kolmiossa... sitä auttiin myös ok-talon pihamökeissä.. vuokra oli 50mk/kk


      • >Oli
        mökötin kirjoitti:

        eikä kaikki asuneet vähintään kolmiossa... sitä auttiin myös ok-talon pihamökeissä.. vuokra oli 50mk/kk

        40/kk sitten aloin tekemään siellä talkkarinhommat, eli lumityöt jne. ei tarvinnut enään maksaa vuokraa ollenkaan.


      • missä järki
        Ple! kirjoitti:

        Elektroniikkateollisuuden kehitys ei ole talousjärjestelmästä riippuvainen!
        Kehitys on pelkkää kehitystä riippumatta talousjärjestelmästä!
        Vrt.yksirunkoiset ruuhet.->valtameriristeilijät!

        nyt onlet käyny tabukaapilla


      • Tai sitten
        Joo.. kirjoitti:

        Saadaan Kiinalaista halpakamaa joka ei kestä...

        Made in EU kamaa joka on koottu Kiinalaisista halpasosista...


      • Anonyymi

        1977 bensan hinta oli kyllä paljon enemmän ,kuin tuo 70penniä/litra


      • Anonyymi
        Joo.. kirjoitti:

        Saadaan Kiinalaista halpakamaa joka ei kestä...

        Mulla oli Samsung näyttö takuu 2 vuotta se näyttö paukahti viikon sisään siitä ku takuu loppu, nyt on Philips näyttö ja LG tv eikä enään koskaan mitään kiinakamaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1977 bensan hinta oli kyllä paljon enemmän ,kuin tuo 70penniä/litra

        76 sain kortin, bensa maksoi aika tarkalleen markan litra, olisiko vuotta myöhemmin siinä 1,10.


      • Anonyymi
        Vuonna... kirjoitti:

        1976 sain apupoikana 1280 mk/kk, vuokran pienestä mutta mukavasta asunnostani pystyin maksamaan puolentoista päivän nettopalkalla.

        Minä maksoin vuonna 1976 toisen kanssa jaetusta alivuokralaishuoneesta 250mk/kk ja se toinen maksoi saman verran, eli huoneen vuokra oli 500mk/kk. Matinkylä, Espoo.
        Olikohan sinulla työsuhdeasunto ja osa oikeasta vuokrahinnasta asuntoetuna osana palkkaa, vai asuitko jossain syrjäseudulla? Tai sitten asuntosi oli järkyttävän pieni. Todella pieni, alle 12m2.


      • Anonyymi
        PolPot pääkallovuori kirjoitti:

        Asumiskustannukset ovatkin suhteellisesti ottaen kasvaneet tuosta ajasta. Kyse on kin keskiarvosta. Väri TV:n ostamiseen piti insinöörinkin säästää puoli vuotta tuolloin.

        Ai niinkö??

        Meillä oli väritelkka jotakuinkin 75-vuonna, omakotitalo rakennettu 72-vuonna ja isä ihan perustyöntekijä, ei ollut insinööri, lapsien lukumäärää en kerro, mutta 1 ja 2 lapsiset nykyperheet joutuisi häpeään, eikä koskaan ollut tiukkaa ja siihenkään väritelkkaan ei kyllä säästetty puoltavuotta , ei ollut kyllä kaukosäätimellä, mutta siihen aikaan erikoisominaisuuksia oli ja tulikin vasta markkinoille.

        Noihin tilastoihin ei ole paljoa luottamista koska ne tehdään vain määrätyissä tarkoituksissa ja riippuen laskentatavasta, ne saadaan näyttämään mitä milloinkin.


    • ääni kokoomukselle.

      9.1.2013 klo 10:00 | päivitetty 9.1.2013 klo 10:27
      http://yle.fi/uutiset/veronmaksajat_hallituksen_estettava_verotuksen_kiristyminen/6443053
      Veronmaksajat: Hallituksen estettävä verotuksen kiristyminen
      Hallitus ei saa jäädä odottelemaan työmarkkinoiden palkkaratkaisuja, vaan niille on luotava myönteinen ilmapiiri, jotta maltti säilyy, vaatii Veronmaksajien keskusliitto.

      Veronmaksajaliitto laskee keskituloisen - vajaat 3 200 euroa kuukaudessa ansaitsevan - suomalaisen ostovoiman laskevan tänä vuonna 2013 puoli prosenttia viime vuodesta.

      Keskiluokka on koulutettu vanhaan uskomukseen maailma on litteä.
      Hyvin on oppi nielty. Suurituloiset päättävät itselleen kultaisia käden puristuksia ja palkan korotuksia sekä luontaisetuja. Samaan aikaan lyödään lisäveroja peruselämän tarvikkeisiin ruoka ja vaatetus..

      Vero prosentti on 689 €/kk -20 % eli peruspäivärahasta, mutta
      32 000 €/ vuodessa ansaitsevalla on sama vero prosentti.

      Kymmeniä vuosia kaikki palkkaratkaisut ovat laskeneet hyvä tulosten veroja ja kaikki suhteellisuus on kadonnut..
      Verotuksen pitäisi alkaa vasta kun palkka elättää nykytasolla yhdelle n. 840 e/kk eli vuositasolla 10 000 €
      Mutta ei
      Samalla viivalla on 32 000 €/ vuositulo ja 8 268 €/ vuositulot.
      Kansallinen kokoomus on työväen puolue.

    • Työtä vai ei

      Kerro tuo niille 10%:lle pysyvästi työttömälle. Tilastot kertovat vain osan totuudesta.

      • hjiuouik

        Pienituloisten kotitalouksien asema on heikentynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna. Aluksi syynä olivat sosiaaliturvan leikkaukset ja sittemmin tulonsiirtojen vaatimaton kehitys ansiotuloihin verrattuna. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosa on jäänyt 44 prosenttia jälkeen yleisestä palkkakehityksestä(Wikipedia sosiaaliturva.


    • ratikanrahastaja

      Lapsena matkustin ratikalla ja lasten lippu oli 5 penniä ja nallekarkit 1 penniä kpl, eli seiskytluvulla. Kumpulan uimalaan pääs parillakymmenellä pennillä päiväksi polskimaan.

      • fkfjhfhfdhd

        Jeps markalla sai ison kasan karkkia tuolloin ja limsakori juhlissa oli vaurauden merkki.Laadukas radionauhuri 550 markkaa johon kyllä piti kesällä ahkeroida.


      • hjiuouik

        Ratikka 5 penniä . Muistan kyllä että lapset 50 penniä aikuiset 1 mk siis lippu kuskilta.


    • Riippuu ostoksista

      Peruselintarvikkeet, vaatteet ja erilaiset halpamaissa tehtailtu käyttökrääsä ovat halventuneet. Muovi ja elektroniikka on halpaa kunhan ei juokse viime muodin perässä.

      Sen sijaan esim. asunnot ovat kalliita. Rakennapa vaikka vaatimaton pieni talo niin et pääse alle 200 000€, eli 1200 000mk. Ennen miljoonatalo oli jotain mieletöntä. Kunnollinen täystiilitalo ei maksanut 70-luvulla kuin pienen osan tuosta.

      • Kylmät faktat!

        Maksoihan se tiilitalo vähemmän, mutta kun suhteutat sen 500 markan kuukausipalkkaan, niin se ei ollutkaan halpa. Se oli kallis sen ajan palkkaan verrattuna. Se, että asunnot saatiin maksettua nopeammin kuin nykyaikana, johtui vain ja ainoastaan inflaatiosta. Inflaatio maksoi taloa ostajan puolesta.


      • Toi on
        Kylmät faktat! kirjoitti:

        Maksoihan se tiilitalo vähemmän, mutta kun suhteutat sen 500 markan kuukausipalkkaan, niin se ei ollutkaan halpa. Se oli kallis sen ajan palkkaan verrattuna. Se, että asunnot saatiin maksettua nopeammin kuin nykyaikana, johtui vain ja ainoastaan inflaatiosta. Inflaatio maksoi taloa ostajan puolesta.

        muuten ihan totta! Faija osti omakotitaklon seitskytluvulla ja se makso duunarimiehelle ihan hirveesti! Myöhemmin faija sano et halvaks tuli ku inflaatio oli niin kova!


      • hjiuouik

        Vuokraasunto pula oli kova kaupungeissa. Oli valmistunut 1981 uusi kerrostaloyksiö 31 neliötä hinta oli 71 000 mk valtion laina 60 % mutta pankkilaina estettiin, koska pankki katsoi että omat säästöt 4500 mk oli liian vähän.


      • Timo3T
        Kylmät faktat! kirjoitti:

        Maksoihan se tiilitalo vähemmän, mutta kun suhteutat sen 500 markan kuukausipalkkaan, niin se ei ollutkaan halpa. Se oli kallis sen ajan palkkaan verrattuna. Se, että asunnot saatiin maksettua nopeammin kuin nykyaikana, johtui vain ja ainoastaan inflaatiosta. Inflaatio maksoi taloa ostajan puolesta.

        Juu ja ennewanhaaha asuntolainoissa oli iha helvetinmoiset korot, et sekin teki asunnon omistamisesta vaativampaa ku tudei! Ja laina-ajatki oli paljon lyhempiä.


    • EU hyötyä mukas

      Markka aikaan kahvi maksoi 1,50 mk kuppi ja nyt maksaa 1,50-2 euroa eli markoissa
      9-12,00 markkaa. Siinä sitä todellisuutta mutta palkat eivät ole nousseet samassa tahdissa kuin elintarvikkeet,elektronikka,sähkö,autokulut ja bensa.

      • kallis elämä

        Silloin palkka joka oli 9.000 markkaa oli hyvä palkka ja käännä se nyt euroiksi
        eli 1.500 euroa jota pidetään köyhyysrajana. Palkat ovat jääneet pahasti eurohuumasta jälkeen mutta harva tajuaa kun ei osata muuttaa euroja markoiksi eikä tajuta tätä kusetusta.


      • skp----- persu

        1970-luvulla vasemmistopuolueet toimivat aktiivisesti. Lakot ja marssit olivat tuttua työläisille. Kun sait työpaikan, luottamusmies tuli heti kysymään, mikä on sinun puolueesi.
        Kyllähän 1970-1980 luvuilla ammattiliitot ajoivat työläisten asioita, ja se vaati myös työläisiä itseää osallistumaan toimintaa.

        Näinä päivinä työläiset ovat hiljaa, ja ammattiliitot vielä hiljempää.


      • Työelämä
        kallis elämä kirjoitti:

        Silloin palkka joka oli 9.000 markkaa oli hyvä palkka ja käännä se nyt euroiksi
        eli 1.500 euroa jota pidetään köyhyysrajana. Palkat ovat jääneet pahasti eurohuumasta jälkeen mutta harva tajuaa kun ei osata muuttaa euroja markoiksi eikä tajuta tätä kusetusta.

        oli 70- ja 80-luvulla paljon helpompaa. Työnpaikan saanti oli tuolloin todella helppoa. Rakennuksilla riitti soitto vaan uudelle pomolle ja sanoit vaan "Voiko tulla huomenna töihin?" Asia oli sillä selvä. Ennen ei ollut myöskään orjamiespalveluja tai osa-aikatöitä kuten nykyään on. Lisäksi työnantajat eivät venkoilleet palkanmaksussa kuten nykyään tehdään usein.


      • Älä viitsi!
        kallis elämä kirjoitti:

        Silloin palkka joka oli 9.000 markkaa oli hyvä palkka ja käännä se nyt euroiksi
        eli 1.500 euroa jota pidetään köyhyysrajana. Palkat ovat jääneet pahasti eurohuumasta jälkeen mutta harva tajuaa kun ei osata muuttaa euroja markoiksi eikä tajuta tätä kusetusta.

        70-luvulla tuskin kellään oli palkka 9000 mk. Duunari sai alle tonnin kuussa!


      • Höpsis..
        Älä viitsi! kirjoitti:

        70-luvulla tuskin kellään oli palkka 9000 mk. Duunari sai alle tonnin kuussa!

        70-luvun puolen välin paikkeilla aputöistäkin sai yli tonnin palkkoja/kk.


      • PolPot pääkallovuori
        Työelämä kirjoitti:

        oli 70- ja 80-luvulla paljon helpompaa. Työnpaikan saanti oli tuolloin todella helppoa. Rakennuksilla riitti soitto vaan uudelle pomolle ja sanoit vaan "Voiko tulla huomenna töihin?" Asia oli sillä selvä. Ennen ei ollut myöskään orjamiespalveluja tai osa-aikatöitä kuten nykyään on. Lisäksi työnantajat eivät venkoilleet palkanmaksussa kuten nykyään tehdään usein.

        1970 luvulla maalta porukka lähti Ruotsiin, koska ei ollut töitä.


      • Älä viitsi!
        Höpsis.. kirjoitti:

        70-luvun puolen välin paikkeilla aputöistäkin sai yli tonnin palkkoja/kk.

        Tuhat markkaa ei ollut sama kuin yhdeksän tuhatta markkaa.


      • hjiuouik
        Höpsis.. kirjoitti:

        70-luvun puolen välin paikkeilla aputöistäkin sai yli tonnin palkkoja/kk.

        näin oli 7 mk tuntipalkka katsottiin huonoksi 8 mk tunti oli jo hyvä.


      • Anonyymi
        kallis elämä kirjoitti:

        Silloin palkka joka oli 9.000 markkaa oli hyvä palkka ja käännä se nyt euroiksi
        eli 1.500 euroa jota pidetään köyhyysrajana. Palkat ovat jääneet pahasti eurohuumasta jälkeen mutta harva tajuaa kun ei osata muuttaa euroja markoiksi eikä tajuta tätä kusetusta.

        Sinäkö osasit muuttaa eurot markoiksi? Et ole inflaatiosta ikinä ilmeisesti kuullutkaan. 70-luvun palkat tavallisista töistä olivat kaukana 9.000 markasta. Esim. vuonna -74 2000mk oli aika yleinen kk-palkka. Nykyrahassa se on n.2000e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinäkö osasit muuttaa eurot markoiksi? Et ole inflaatiosta ikinä ilmeisesti kuullutkaan. 70-luvun palkat tavallisista töistä olivat kaukana 9.000 markasta. Esim. vuonna -74 2000mk oli aika yleinen kk-palkka. Nykyrahassa se on n.2000e.

        Netistä löytyy muuntokertoimet joka vuodelle, mutta ostovoima heikentynyt valtavasti kun asumiskustannukset tuplaantuneet 70-luvulta. Sitä se kepuleiden ja kokkareiden ahneus teettää, eikä demarit ole pitäneet työläisten puolta.


      • Anonyymi
        skp----- persu kirjoitti:

        1970-luvulla vasemmistopuolueet toimivat aktiivisesti. Lakot ja marssit olivat tuttua työläisille. Kun sait työpaikan, luottamusmies tuli heti kysymään, mikä on sinun puolueesi.
        Kyllähän 1970-1980 luvuilla ammattiliitot ajoivat työläisten asioita, ja se vaati myös työläisiä itseää osallistumaan toimintaa.

        Näinä päivinä työläiset ovat hiljaa, ja ammattiliitot vielä hiljempää.

        Toimiihan vasemmistopulueet vieläkin aktiivisesti, ovat kiinnostuneet maahamuuttajista, ilmastosta jne.
        Työläinen on heiltä unohtunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Netistä löytyy muuntokertoimet joka vuodelle, mutta ostovoima heikentynyt valtavasti kun asumiskustannukset tuplaantuneet 70-luvulta. Sitä se kepuleiden ja kokkareiden ahneus teettää, eikä demarit ole pitäneet työläisten puolta.

        Eli väität siis, että 70-luvulla tavalliset duunariperheetkin elivät yltäkylläisyydessä, koska asuminen oli halvempaa? Muistat varmasti, että korot olivat aivan eri tasolla silloin. Luotan enemmän tilastokeskuksen faktatietoihin tästäkin asiasta. Monella on täysin väärät muistot niistä rakkaista markka-ajoista.


      • Anonyymi

        Linja-autoaseman , olikohan se Valion baari n v.1998, kahvikuppi maksoi 5.00 mk.

        Muistelet varmaan aikaa ennen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Linja-autoaseman , olikohan se Valion baari n v.1998, kahvikuppi maksoi 5.00 mk.

        Muistelet varmaan aikaa ennen.

        Nykyrahassa inflaatio huomioiden se on 1.17e. Ei taida ihan tuolla rahalla kahvikupponen irrota kuitenkaan nykyään, eli on siinä jotain nousua tapahtunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli väität siis, että 70-luvulla tavalliset duunariperheetkin elivät yltäkylläisyydessä, koska asuminen oli halvempaa? Muistat varmasti, että korot olivat aivan eri tasolla silloin. Luotan enemmän tilastokeskuksen faktatietoihin tästäkin asiasta. Monella on täysin väärät muistot niistä rakkaista markka-ajoista.

        Inflaatiohan söi korot ja vuokralla ei tarvinnut lainaa, autonkin voi säästää kun jää rahaa asumiskuluista. Korot voinut myös vähentää verotuksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinäkö osasit muuttaa eurot markoiksi? Et ole inflaatiosta ikinä ilmeisesti kuullutkaan. 70-luvun palkat tavallisista töistä olivat kaukana 9.000 markasta. Esim. vuonna -74 2000mk oli aika yleinen kk-palkka. Nykyrahassa se on n.2000e.

        Vuonna 1972 sain kesätöistä 5 mk/tunti. Se oli normaalia koululaisen 16 v palkkaa parempi, koska menin vaativampaan työhön, josta juoppo täysi-ikäinen lähti pois kesken homman. Lähdin tällaiseen elintarviketehtaan kausityöhön mukaan kun se oli jo alkanut. Se loppui kahden viikon päästä.
        Seuraavana kesänä, 1973sain vain 3,95 mk/tunti 17 vuotiaana. Viivyin kai töissä vajaa 2 kk.
        Aika huonot palkat oli pikkukaupungissa melko etelässä.
        Olin samassa paikassa vielä seuraavana vuonna, mutta en muista palkkaani.

        Vuonna 1975 taisin jo olla vartijan hommissa koko kesän Suomen Teollisuuden Vartioinnissa. Se yhtiö myytiin ruotsalaiselle Securitakselle myöhemmin.
        Palkkaani en muista.


      • Anonyymi
        Työelämä kirjoitti:

        oli 70- ja 80-luvulla paljon helpompaa. Työnpaikan saanti oli tuolloin todella helppoa. Rakennuksilla riitti soitto vaan uudelle pomolle ja sanoit vaan "Voiko tulla huomenna töihin?" Asia oli sillä selvä. Ennen ei ollut myöskään orjamiespalveluja tai osa-aikatöitä kuten nykyään on. Lisäksi työnantajat eivät venkoilleet palkanmaksussa kuten nykyään tehdään usein.

        Kokkareiden kusetusta jo v.sta -94. " liitytään eu.iin! hinnat laskee! työttömyys katoaa! ". älä äänestä kokkareita. tyhjän saa pyytämättäkin.


      • Anonyymi
        Älä viitsi! kirjoitti:

        70-luvulla tuskin kellään oli palkka 9000 mk. Duunari sai alle tonnin kuussa!

        Tuo ei tunnu uskottavalta, sillä valtio myönsi lainaa opiskelua varten 10000mk opintovuotta kohti. Se olisi siis enemmän (!) kuin ilmoittamasi duunarin palkka ja niin päin opintolainat eivät ole olleet koskaan. Tosin pankit myönsivät sitä vain puolet tuosta eli 5000mk, mikä tekee 500mk/kk. Lisäksi osa opiskelijoista (yli 20v) sai myös opintorahaa, jonka määrää en muista, koska itse en saanut. Olisiko ollut 100-200mk/kk? En todellakaan muista kun omalle tilille sitä ei tullut,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Netistä löytyy muuntokertoimet joka vuodelle, mutta ostovoima heikentynyt valtavasti kun asumiskustannukset tuplaantuneet 70-luvulta. Sitä se kepuleiden ja kokkareiden ahneus teettää, eikä demarit ole pitäneet työläisten puolta.

        Asumisen taso on tainnut nousta myös. Esim neliöt asukasta kohti. Vieläkö nykyisin asutaan paljonkin alivuokralaishuoneissa ja erilaisissa asuntoloissa? Itse kun olen jo päässyt itsenäiseen asumiseen, niin en edes tiedä, onko noita asumismuotoja edelleen olemassa?


    • 80-luvulla

      Dr. Pepper limsa maksoi tarjouksessa 50 penniä litra. Nyt joutuu maksamaa 2 euroa puolesta litrasta.

      • Anonyymi

        Pikkuisen ihmettelen tuota määrää "litra". Eiköhän kyse ollut 1/3 litran lasipullosta.
        Ehkä kyse oli 80-luvusta.

        v. 1975 tai pari vuotta sen jälkeen oli litran Cola-pulloja kioskilla myynnissä. Ne maksoivat hirveästi, kai 10 mk. Automaatista sai kesähotellin aikaan 4 mk/pieni pullo, joka oli 1/3 litran kokoinen. Taisi olla niin, että silloin ei vielä ollut lainkaan tölkkejä eikä muovipulloja. Ruotsissa oli Prippsin tehtailla v. 1979 kesällä jo melko paljon alumiinitölkkejä, ainakin oluelle. Suomessa toimittiin vielä pitkään uudelleen käytettävien lasipullojen voimin. Ne pestiin tehtaalla.

        Noin vuonna 1965 maksoi 1/3 llitran limonadi 0,30 mk (eli 30 penniä) Elannon kaupassa. Jotain sai jo 0.27 markalla (27 penniä). Voi olla, että kyseessä oli v. 1963 syksy. Silloin menin kansakouluun, pieni maalaiskylä.


    • märkiä reissuja.

      80 luvulla haettiin voita ruotsista laivalla kymmeniä kiloja, siellä voi oli puolet halvempaa.

      • Se oli

        Politiikojen tahto, poliittisesti kasattu voivuori, sitä myytiin ulkomaille todella halvalla, Suomessa se maksoi paljon.


      • voitsuli

        ninpä,, entinen mieskin peräkärrillä helteellä, ei ollut montaa kiloa jäljellä kotiin pyhtäälle tullessa


      • Anonyymi

        Muistan ajan 80-luvulla, jolloin voi nousi koviin hintoihin. Taisi olla 50-60 mk/kg eli 500 gramman paketti 25-30 mk. Sitä vietiin sitten Neuvostoliittoon pilkahintaan tukien voimin, mutta sitä ei voitu päästää Suomen kauppoihin aiheuttamaan "hintahäiriötä".

        Ikinä en lähtenyt voinhakureissuihin Ruotsiin laivalla. Turusta se olisi ollut halvempaa. Siihen aikaan minulla ei ollut autoa, tai kun oli v. -81, niin myin sen pois ja jatkoin tiukkaa linjaa ajelemalla 7-8 kk vuodessa moottoripyörällä. Minulla oli silloin iso moottoripyörä, jolla ajoin loppuvuoteen 1992 asti. Myin sen kai pois vasta keväällä 1993 tai sitten kadulta jo talvella.
        Auton olin ostanut vakituiseeen käyttöön jo v. 1991. Parhaaseen aikaan 1990-luvun alkupuolella minulla oli kolmekin autoa, mutta niistä kahdesta halusin äkkiä eroon ja kauppa kävi. Kaikki kolme autoa taisivat jonkin aikaa olla asunnon lähellä Helsingissä kadulla.


    • Mette.soderman..

      Nykyinen ostovoimamme oli 10 000 kertainen, jos emme joutuisi elättämään puolta Eurooppaa ja koko afrikkaa..

      • taksvärkkiä

        Sinäpä sen sanoit! Yhteiskunta maksaa kaikenmaailman avustus- ja lahjoitusrahat muihin maihin, ja lisäksi elättää maahanmuuttajat.
        Ja Suomen kansalaiset maksavat kovat verot ja kalliit hinnat kaikesta hyvinvointiin liittyvästä.
        Ole siinä nyt sitten onnellinen suomalainen!


      • Ple!
        taksvärkkiä kirjoitti:

        Sinäpä sen sanoit! Yhteiskunta maksaa kaikenmaailman avustus- ja lahjoitusrahat muihin maihin, ja lisäksi elättää maahanmuuttajat.
        Ja Suomen kansalaiset maksavat kovat verot ja kalliit hinnat kaikesta hyvinvointiin liittyvästä.
        Ole siinä nyt sitten onnellinen suomalainen!

        Pahimmat elätit ovat suomalainen eliitti!
        Tulee kalliiksi, ja kusettaa senkuin pystyy!
        Muuhun ei kykenekään!


      • ??????????????
        Ple! kirjoitti:

        Pahimmat elätit ovat suomalainen eliitti!
        Tulee kalliiksi, ja kusettaa senkuin pystyy!
        Muuhun ei kykenekään!

        Minä en ainakaan pidä somaleja "eliittinä", ovat toki kunniakansalaisia täysihoidossa.


      • TotuusONjulmaa
        Ple! kirjoitti:

        Pahimmat elätit ovat suomalainen eliitti!
        Tulee kalliiksi, ja kusettaa senkuin pystyy!
        Muuhun ei kykenekään!

        Pah. Rikkaat maksavat paljon veroja, esim. Nalle maksoi vuonna 2016 veroja 7,7 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon kaikki kustannukset, jotka tulevat ihmiselämän aikana valtion maksettavaksi, niin pienipalkkaisen verot eivät kata hänen aiheuttamiaan kustannuksia. Noin 60000 suurituloisinta palkansaajaa maksaa yli 40 prosenttia koko tuloverorertymästä. Pienituloiset ovat pahimpia elättejä!


      • Anonyymi
        TotuusONjulmaa kirjoitti:

        Pah. Rikkaat maksavat paljon veroja, esim. Nalle maksoi vuonna 2016 veroja 7,7 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon kaikki kustannukset, jotka tulevat ihmiselämän aikana valtion maksettavaksi, niin pienipalkkaisen verot eivät kata hänen aiheuttamiaan kustannuksia. Noin 60000 suurituloisinta palkansaajaa maksaa yli 40 prosenttia koko tuloverorertymästä. Pienituloiset ovat pahimpia elättejä!

        Paljon parempi että ne rikkaiden ylisuuret tulot jaettaisiin työläisille ja työttömille, maksavat suhteessa enemmän veroja ja kulutus työllistää Suomessa. Työläiset pärjää iman rikkaita, mutta rikkaat ei ilman työläisiä. Kaikkien kannalta paras kun rikkain 5% laitettaisiin monttuun.


      • Anonyymi
        TotuusONjulmaa kirjoitti:

        Pah. Rikkaat maksavat paljon veroja, esim. Nalle maksoi vuonna 2016 veroja 7,7 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon kaikki kustannukset, jotka tulevat ihmiselämän aikana valtion maksettavaksi, niin pienipalkkaisen verot eivät kata hänen aiheuttamiaan kustannuksia. Noin 60000 suurituloisinta palkansaajaa maksaa yli 40 prosenttia koko tuloverorertymästä. Pienituloiset ovat pahimpia elättejä!

        Paljonko ne 60000 suurituloisinta saavat tassuihinsa tulokertymästä ?

        Paljonko tulee pääomatuloja, joista ei kunnallisveroa mene yhtään?

        Kun on käytettävissä kymppitonni kuussa, niin on varaa myös veronkiertoon, jota kauniisti myös verosuunnitteluksi kutsutaan.

        Miksi sijoitusasunnon omistaja saa vähentää asunnnon lainakulut verotuksessa, mutta oman asuntonsa omistaja yhä pienemmän murto-osan?

        Miksi kartanoiden omistajille annetaan remonttiavustuksia?

        Miksi johtajien varhennettuja ja lisäeläkkeitä maksetaan yhteisistä eläkerahoista, kun näitä erikoisetuuksia varten kerätyt eläkemaksut eivät riitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonko ne 60000 suurituloisinta saavat tassuihinsa tulokertymästä ?

        Paljonko tulee pääomatuloja, joista ei kunnallisveroa mene yhtään?

        Kun on käytettävissä kymppitonni kuussa, niin on varaa myös veronkiertoon, jota kauniisti myös verosuunnitteluksi kutsutaan.

        Miksi sijoitusasunnon omistaja saa vähentää asunnnon lainakulut verotuksessa, mutta oman asuntonsa omistaja yhä pienemmän murto-osan?

        Miksi kartanoiden omistajille annetaan remonttiavustuksia?

        Miksi johtajien varhennettuja ja lisäeläkkeitä maksetaan yhteisistä eläkerahoista, kun näitä erikoisetuuksia varten kerätyt eläkemaksut eivät riitä?

        Ja yritykset maksaa piilopalkkana johtajien jättieläkkeiden eläkemaksut. On kaikenlaista bonusta ja tulospalkkiota, vaikka työläiset sen tuloksen tekee, johtajat vaan loisii ilmaiseksi golfkentällä, kuten postin kusipäät.


      • Anonyymi
        TotuusONjulmaa kirjoitti:

        Pah. Rikkaat maksavat paljon veroja, esim. Nalle maksoi vuonna 2016 veroja 7,7 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon kaikki kustannukset, jotka tulevat ihmiselämän aikana valtion maksettavaksi, niin pienipalkkaisen verot eivät kata hänen aiheuttamiaan kustannuksia. Noin 60000 suurituloisinta palkansaajaa maksaa yli 40 prosenttia koko tuloverorertymästä. Pienituloiset ovat pahimpia elättejä!

        Kokonaisuudessaan jos hän maksoi 21.7 miljoonan tuloista veroja mainitsemasi 7.7 miljoonaa, yhteenlaskien hänen veroprosenttinsa olisi 35 luokkaa. Käytännössä yli 30 000 euron pääomatuloista menee veroa 34% .

        Eli jos tuon mukaan on veronsa maksanut, niin halvalla pääsi. Jos tulot tulisivat palkkatuloina eikä pääomatuloina niin veroja pitäisi maksaa vielä yli 3.5 miljoonaa, mutta näin nuo isotuloiset harrastavat verosuunnittelua ja maksavat miljoonatuloistaan prosentuaalisesti vähemmän kuin ns keskituloinen. Rahasumma toki on muhkea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja yritykset maksaa piilopalkkana johtajien jättieläkkeiden eläkemaksut. On kaikenlaista bonusta ja tulospalkkiota, vaikka työläiset sen tuloksen tekee, johtajat vaan loisii ilmaiseksi golfkentällä, kuten postin kusipäät.

        No olisiko se firma pystyssä pelkällä duunarityöllä? Jos olisi, niin pikaisesti perustamaan sellainen yritys, josta johtoporras on niistetty kokonaan pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljon parempi että ne rikkaiden ylisuuret tulot jaettaisiin työläisille ja työttömille, maksavat suhteessa enemmän veroja ja kulutus työllistää Suomessa. Työläiset pärjää iman rikkaita, mutta rikkaat ei ilman työläisiä. Kaikkien kannalta paras kun rikkain 5% laitettaisiin monttuun.

        jollei nyt monttuun, niin 1 miljoona omaisuuden kerryttyä potkia vittuun työelämästä ja antaa jonkun muun tienata siinä samalla pallilla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljon parempi että ne rikkaiden ylisuuret tulot jaettaisiin työläisille ja työttömille, maksavat suhteessa enemmän veroja ja kulutus työllistää Suomessa. Työläiset pärjää iman rikkaita, mutta rikkaat ei ilman työläisiä. Kaikkien kannalta paras kun rikkain 5% laitettaisiin monttuun.

        oikeus perintöön pois ja omaisuus valtiolle. ehkä etuosto-oikeus säilyttää lähisukulaisille. Paras tarjous voittaa.


      • Anonyymi
        TotuusONjulmaa kirjoitti:

        Pah. Rikkaat maksavat paljon veroja, esim. Nalle maksoi vuonna 2016 veroja 7,7 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon kaikki kustannukset, jotka tulevat ihmiselämän aikana valtion maksettavaksi, niin pienipalkkaisen verot eivät kata hänen aiheuttamiaan kustannuksia. Noin 60000 suurituloisinta palkansaajaa maksaa yli 40 prosenttia koko tuloverorertymästä. Pienituloiset ovat pahimpia elättejä!

        täällä ei taideta tietää mitään miljonäärien verovapaista pääomatuloista joka yhteen-
        laskettuna tekee varmaan 1 mrd € joilla
        varoilla voisi alle 2000 € palkat olla verotta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No olisiko se firma pystyssä pelkällä duunarityöllä? Jos olisi, niin pikaisesti perustamaan sellainen yritys, josta johtoporras on niistetty kokonaan pois.

        Nykyäänhän firmojen johdossa on kaikenmaailman koordinaattoria ja muuta tyhjänpäiväistä keski- väli- apuherraa niin että päät yhteen kolisee, ja duunarit on säästösyistä niistetty melkein kokonaan pois.
        Ennen firmoissa oli muutama asiansa osaava johtohenkilö ja suuri joukko duunareita. Valmista tuli ja kaupaksi meni.


    • Oi niitä aikoja

      Aroma toppa maksoi 1,20 mk ja mallu aski iso 2,50 mk, pikkuaski 1,25 mk. Colt oli halvempaa, vissiin 2,40 ja vielä halvempaa oli Nortti. Pikku Vinetto ja Sorbus oli jotain 2,50 ja iso femman.

      • Oi oi...

        Hashis maksoi 60 mk/ gramma ja nykyään 10 €/ gramma. Hinta on pysynyt siis samana 40 vuotta.


      • Ple!
        Oi oi... kirjoitti:

        Hashis maksoi 60 mk/ gramma ja nykyään 10 €/ gramma. Hinta on pysynyt siis samana 40 vuotta.

        70-80-lukujen vaihteessa 20mk!
        Eli hinta on siis kolminkertaistunut, ja laatu heikentynyt huomattavasti!


      • Anonyymi
        Oi oi... kirjoitti:

        Hashis maksoi 60 mk/ gramma ja nykyään 10 €/ gramma. Hinta on pysynyt siis samana 40 vuotta.

        Onko sulla käsitystä mitä tuo on nykyrahassa. Vuoden -73 60mk on n.70e nykyrahassa. Hashis maksaa nykyään n.20e/gramma, eli on huomattavasti halvempaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sulla käsitystä mitä tuo on nykyrahassa. Vuoden -73 60mk on n.70e nykyrahassa. Hashis maksaa nykyään n.20e/gramma, eli on huomattavasti halvempaa.

        Tarkoittaa sitä, että salakuljetus ja käyttö ovat yleistyneet kovasti valvonnasta huolimatta. Suuri käyttömäärä, suuret tuontierät ja paljon salakuljettajia laskivat hinnat, siitä on kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sulla käsitystä mitä tuo on nykyrahassa. Vuoden -73 60mk on n.70e nykyrahassa. Hashis maksaa nykyään n.20e/gramma, eli on huomattavasti halvempaa.

        Aasin paska on halpaa.


    • 8-v pienituloinen?

      aomakotitalo rakennettiin ja laina maksettiin kahdeksassa vuodessa, siis pienipalkkaiset duunarit tekivät näin. Yritäppäs nyt samaa temppua näiden "alhaisten korkojen aikana".
      rAKENNA OMAKOTITALO JA MAKSA LAINA POIS TUOSSA AJASSA. PALJONKO JÄÄ MUUHUN? ei mitään, eikä sittenkäänriitä.

      • Rakentajareiska

        Johtui vinoutuneesta pankkijärjestelmästä. Inflaatio laukkasi ja tallettajat maksoivat nuo asunnot, kun talletuksien ostovoima suli. Tallettajien rahat oli lainattu velallisille pankin kautta.


      • Anonyymi

        Minulla oli v. -85 keväällä ostettu ensiasunnoksi (omistus) iso yksiö 45 m2 ASP-lainalla Helsingin Sörnäisissä. Siinä lainassa oli korkotukea ja aluksi joku ns. palkkio, ei kovin iso kiinteä tukierä. Maksoin lainan pois 12 vuodessa. Sen pidempää laina-aikaa ei saanut kai tavallisiin ja ASP-lainoihin.

        En muista, miksi en edes harkinnut ARAVA-asuntoa. Niissä taisi olla joku 20 vuoden tai 25 vuoden laina-aika, en kyllä oikein muista. Olivatko kaikki ARAVAT jossain lähiöissä ja perheasuntoja?


      • Anonyymi
        Rakentajareiska kirjoitti:

        Johtui vinoutuneesta pankkijärjestelmästä. Inflaatio laukkasi ja tallettajat maksoivat nuo asunnot, kun talletuksien ostovoima suli. Tallettajien rahat oli lainattu velallisille pankin kautta.

        Talletuksillekin sai korkoa, eikä ollut palvelumaksuja ja ainahan voi sijoittaa, nyt ei saa korkoa ja palvelumaksut nousee koko ajan, vaikka pankit tekee ennätysvoittoja.


      • Anonyymi

        Todennäköisesti ei silloinkaan jäänyt mitään sen asuntolainan maksamisen aikana.


      • Anonyymi
        Rakentajareiska kirjoitti:

        Johtui vinoutuneesta pankkijärjestelmästä. Inflaatio laukkasi ja tallettajat maksoivat nuo asunnot, kun talletuksien ostovoima suli. Tallettajien rahat oli lainattu velallisille pankin kautta.

        Juu. Minä yritin saada asuntolainan säästöosuutta kasaan, mutta asuntojen hinnat nousivat niin nopeasti, että omasäästöosuus ei noussut, vaikka markkoja sain kerättyäkin tilille. Lopulta ostin säästetyllä rahalla käytetyn auton, koska tarvitsin sitä työn perässä muuttamisiin ja eri paikkakunnilla tehtävään työhön. Oli ollut melko työlästä tehdä aina muuttoa linja-autolla. Huomattavasti helpompaa pakata kamat autoon ja pöristellä suoraan seuraavalle paikkakunnalle.


    • muorinmuistot

      Tuota vertailua ei oikeastaan voi tehdä, on muistettava että vielä
      50luvullakin meillä oli tavaroita joiden ostamiseen tarvittiin kuponki,
      eli valtio määritteli paljonko sai ostaa esim, kahvia tai sokeria, muitakin
      tuotteita oli kuponkiostoksina.
      Muuten, jos jollakin on noita kuponkeja jäljellä, niin tallettakaa ne
      muistoksi lapsille, vaikka museoon.
      Meillä on tänäpäivänä paljon etuisuuksia, joita pidämme itsestäänselvinä,
      mutta ne on saatu pitkien taitelujen avulla, äityislomat,lomaajan
      pidennykset,monet muut etuudet, joita en nyt muistakaan kaikkia,
      mutta onhan noita, esim, asumistuki, silloin kun olin nuori, niin
      ei tavallisessa työssä käyvät ihmiset missään yksiössä asuneet,
      jokin yksi huone vuokrattiin yhdessä toisen kanssa, vaatimatontahan
      se oli, mutta semmoiseen oli totuttu.

      Sodan jälkeiset pulavuodet siis vaikutti elämään hyvin pitkän
      aikaa vielä rauhan aikanakin, eikä 70 luvun alkupuoli kai niin
      hyvää aikaa ollutkaan, mutta 80 luku oli, töitä sai ilman koulutusta,
      työ opittiin tekemällä, ja tyydyttiin pienempään palkkaan aluksi,
      mutta se aika vei yleensä pari kuukautta, vaativat työt on sitten
      erikseen.
      Ilman työväenpuolueiden aikaansaannoksia meillä taviksilla olisi
      melko ankeaa vieläkin, kesti vuosia ennekuin esim, koulutus
      tuli mahdolliseksi köyhille, ja ilman sitähän ei pääse parhaisiin
      töihin, nyt se on mahdollista,ainakin teoriassa(hyvä veli)
      Tuosta rahasta, 80 luvun lopulla palkkani oli yli7000mk,
      pulla ja kahvi maksoi pari markkaa,eli hinnat on kuusinkertaistunut,
      palkat ei, tuota minun hommastani ei varmaan saa kuin 1500e.

      Minä arvostan ammattiliittojen ja työvenpuolueiden saavutuksia,
      mutta ne on nyt 90luvun jälkeen joutuneet väistymään, raha on
      nyt vallassa, ja sillä tuhotaan hyvät työt, demokratianon kadonnut,
      ja se pitää palauttaa, se on meidän kaikkien tehtävä.

      • kielistä 10.

        Puhut täyttä asiaa veli hopea. näillä palstoilla harvemmin näkee perusteltuja ja koettuja kannanottoja. Mulla on muuten tallessa muutama sota-ajan jlkeinen ostokuponki. Ja juurikin mainitsemistasi syistä. Aika ja elintavat ovat paljon muuttuneet. Nyt ihmiset vaan ottavat liikaa velkaa ja sen tien pää on orjuus. Markkitalouden valhekuva on ilmeisesti tarttunut työväenpuolueisiinkin. Säästämisestä ei puhuta, vaan pitää samaistua yli varojensa näennäerikkaisiin.
        Totta on, että työläisperheiden lapsillakin on kouluttautumismahdollisuus, mikä vielä 60-70 luvulla oli todella vaikeaa. Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa. Peruskoulut, lukiot ja oikeastaan kaikki koulut ovat tyttöjen hyvämuistikouluja. Miesvoimaa ei tarvita, eikä miehen logiikkaa.


    • asuntotulovero.....

      inflaatio oli 17%ia. Elikkäs, vaikka laina-ajat olivar lyhyitä, niin inflaatio kuittasi niistä jättiosan. Nyt, jos otat lainaa 300 tuhatta ja rakennat talon, niin lainamääräsi vain kasvaa, vaikka tällähetkellä korkokulut ovatkin pienet. Kymmenen vuoden päästä olet maantiellä velkapaperit liitingissäsi.
      Nyt on kiinteistövero, jota maksat siitä velastasi. on pakolliset jätelaskut, sähkönsiirrot, autonkäyttömaksut ja kaikkinaiset tasaverot, missä et voi säästää.

      • Anonyymi

        Ei se lainamäärä kasva.
        Eikä kannata ottaa niin isoa taloa, että joutuu maksamaan kiinteistöveroa lainalla. Joku tolkku ahneudessakin.


    • helppo elämä.

      minä otan lainaa 50/vuodeks. en aiokkaan maksaa. asun komeesti.

    • Tarkistas lukemasi

      >>Palkansaaja joka tienasi esim. 500 markkaa kuukaudessa vuonna 1970 sai siis palkkaa jonka ostovoima vastasi vuonna 2011 n. 680 euron kuukausipalkkaa. >>

      Näköjään et ymmärrä elinkustannusindeksistä hölkkäsen pöläkkääkään. Kaikki esimerkkisi ja lukemasi ovat aivan pielessä.

      Oikeasti tuo tarkoittaa sitä että elinkustannusindeksiin sisällytetyt tuotteet, asuminen, elintarvikkeet, lämpö, terveydenhoito jne. maksoivat vuonna 1970 tuon 500 markkaa.
      Vastaavasti samat elinkustannusindeksissä olevat tuotteet ja hyödykkeet vuonna 2011 ostettuna maksavatkin 1812 € eli markoissa siis 10.773 markkaa.

      Voit itse kokeilla muttaa eri vuosien elinkustannusindeksin rahasummia eri vuosien välillä vaikka täällä olevan laskurin avulla.
      http://www.viastar.fi/Laskuri/Elinkustannusindeksi/

      >Tyypillinen suomalaisen työntekijän kuukausipalkka vuonna 1970 oli 500-1000

      Tuon tiedon todenperäisyyttä en nyt pääse tarkistamaan mistään. Mutta suoraan elinkustannusindeksin avulla nuo rahasummat olisivat 2011 vuoden palkkana 1812€...3624€ verran, noista luvuista hyvin karkeasti arvioiden keskimäärin ehkä siis 2717 €/kk verran.

      Suomalaisten keskipalkka vuonna 2012 oli 3011 €/kk.
      http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288509044112.html

      Eli ei se näiden lukemien mukaan ihan tolkuttoman huonoa se elämä ollut edes 1970 luvullakaan kuitenkaan. Palkkaindeksi antaisi tältä osin kuitenkin oikeamman suuntaista tietoa kuin elinkustannusindeksi.

      Tuo esimerkkisi yhden appelsiinin jakamisesta koko perheen kesken kalleuden vuoksi 1970-luvulla on ihan bullshittiä. Totta kai joissakin paikoissa on ollut rahasta noin tiukkaa.
      Mutta kyllä appelsiineja ostettiin kerralla pussillinen kaupasta, ja niitä syötiin ihan yleisesti tavallisissa monen lapsen työläisperheissäkin 70-luvulla.

      • Tuommoinen...

        Vuodelta 2003:

        "- 70 luvulla, kun tulin isäni mukana eteläsuomeen, hän kykeni tehdastyöläisen palkalla elättämään 5 henkisen perheen, vaimo oli kotona, rahaa riitti juhlimiseen, kalusteiden uusimiseen tämän tästä, talon ostoon ja maksamiseen 8 vuodessa...

        - kuinka työttömiä oli vain 50.000, ulkomaan tai valtion velkaa yleensä ei juuri lainkaan, nyt työttömiä on 400.000 ja velkaa mielettömästi.

        - kuinka nuorena kossina 70/80 luvun vaihteessa pystyi ostamaan heti ammattikoulun jälkeen töihin mentyä auton ja muutaman vuoden vanhan prätkän, kun nyt ei DI:n palkkakaan meinaa riittää kuin asunnon maksuun...

        - Kuinka silloin oli työpaikoilla mukavempaa ja rennompaa, nyt painetaan niska limassa ylitöitä korvauksetta, mutta silti ostovoima on tiessään ja kansa sen kuin velkaantuu...mihin ne työn tulokset nyt katoaa, kun tuottavuus pitäisi olla tekemisen meiningin perusteella paljon parempi..."

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/343514


      • Anonyymi

        60-luvulla meillä kyllä appelsiinit ja omenat jaettiin, jos niitä oli. 70-luvulla mekin saatiin koko appelsiini kerralla. Ja meille tuli sähkötkin. Elintaso nousi huomattavasti 60- lukuun verrattuna, mutta se voi meidän perheessä johtua siitäkin, että vanhemmat saivat ehkä talon jo maksettua ja isoimmat sisarukset muuttivat jo omilleen eli perhekoko pieneni. Lisäksi me pienemmätkin pystyttiin jo tekemään töitä.


    • markkinavalhe.

      Paljonko thaimaanmatka maksoi v.1970? PALJONKO KAHVIPAKETTI?
      Paljonko maksoi omakotitalo v. 1970? paljonko v. 1999?
      Minkäverran inflaatio söi asuntolainaa kymmenessä vuodessa silloin? Paljpnko se syö sitä nyt? Kuinka moni pienipalkkainen osti uuden auton? Nykyään eletään velkavalheessa ja todellisuuden vääristymässä.

      • Silloin..

    • Jaa.koppi
    • Plus-miinus 0%

      Tuossahan se onkin Tilastokeskuksen yhteenvedossa sanottu lyhyesti koko juttu:

      »» "Vuonna 1975 keskivertopalkansaaja ansaitsi 350 euroa
      kuussa, verojen jälkeen käteen jäi 235 euroa. Keskivertoperheen,
      johon silloin kuului 2,9 henkilöä. Menojen kattamiseen tarvittiin
      22 kuukauden työpanos eli lähes kahden henkilön vuosipalkka.

      Vuonna 2005 keskipalkka oli 2 500 euroa, ja käteen jäi 1705
      euroa. Keskivertoperheeseen kuuluu 2,1 henkilöä. Menojen
      kattamiseen tarvitaan 17 kuukauden työpanos."»»

      Keskimääräisen perheen koko on 20 vuodessa pienentynyt melkein 1 henkilöllä. Vuonna 2005 keskimääräisen perheen palkkatuloista kului 23% vähemmän peruselämisen ylläpitämiseen.
      Tehdessä vertailu tällä tavalla keskimääräisen perheen tasolla on elintasomme on siis 30 vuodessa noussut 23% verran.

      Jos keskimääräinen perhekoko olisi edelleen sama 2.9 henkilöä kuin 1975, niin silloin käytännössä "elintaso" ei olisikaan noussut juuri yhtään. Palkasta menisi edelleen 20%..21% verran tuollaisen 2.9 henkisen perheen "peruselintason" hoitamiseen.

      • Timo3T

        Eli on toi 350 € (eli öbaut 2100 mk!) keskipalkka sit PIKKASE enemmän ku ton ap:n hämärähkö 500 - 1000 mk!
        Eli en mä ihan suotta sitä epäillytkään.


      • Anonyymi
        Timo3T kirjoitti:

        Eli on toi 350 € (eli öbaut 2100 mk!) keskipalkka sit PIKKASE enemmän ku ton ap:n hämärähkö 500 - 1000 mk!
        Eli en mä ihan suotta sitä epäillytkään.

        Nyt en täysin ymmärrä tuota -75 keskipalkkaa. Silloin palkat maksettiin markoissa, eli mistä tuo 350e on revitty? Vuoden 2002 muuntokurssilla tuota ei voi kertoa, eli 350x5.94. Vuoden 2005 350e oli 513mk vuoden -75 markoissa. Keskiansiot olivat korkeammat vuonna 1975, veikkaisin että 1500-1600mk/kk


      • Anonyymi
        Timo3T kirjoitti:

        Eli on toi 350 € (eli öbaut 2100 mk!) keskipalkka sit PIKKASE enemmän ku ton ap:n hämärähkö 500 - 1000 mk!
        Eli en mä ihan suotta sitä epäillytkään.

        Inflaatio oli voimakasta 70-luvulla. Vuonna -70 tehdastyöntekijän palkka oli n.800mk/kk


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt en täysin ymmärrä tuota -75 keskipalkkaa. Silloin palkat maksettiin markoissa, eli mistä tuo 350e on revitty? Vuoden 2002 muuntokurssilla tuota ei voi kertoa, eli 350x5.94. Vuoden 2005 350e oli 513mk vuoden -75 markoissa. Keskiansiot olivat korkeammat vuonna 1975, veikkaisin että 1500-1600mk/kk

        Vuonna 1982 sain aloittelevana ohjelmoijana 3700 mk/kk bruttopalkkaa.

        Tilastokeskuksessa olisi saanut hieman vähemmän. Jätin sinne menemättä, työhaastattelu oli v. 1981 syksyllä. Ehkä olisi kannattanut mennä. Siellä sitä olisi ollut kuin räkä kravatissa, ja olisin vieläkin töissä.

        Yksityisellä sain kenkää syyskuun alussa 2015 ja keväällä sain sitten 6 kk päästä viimeisen liksani, ilman työssäolovelvoitetta. Seurasi n. 3,5 vuoden työttömyys, sitten eläkkeelle 63v6kk täytettyäni lokakuussa 2019. En ole ihan vielä 65 vuotias, joten olisin vieläkin töissä ja olisin kerännyt hyvän eläkkeen Tilastokeskuksessa. Valtiolla eläke kertyy isommalla prosentilla kuin yksityisellä, jossa olin koko työurani.


    • suhteellista on

      Toinen näkökulma asiaan on että mitä 70 vs nykyaikaan;

      - matkustaminen paljon halvempaa!
      Nykyään käydään Kreikassa ja Thaimaassa vuosittain

      - elektroniikka paljon halvempaa!
      Jokaiselta löytyy tietokoneet, modeemit, tauluTV ja kännykät
      samoin mikroaaltouunit jne

      - autot.
      Nykyään kotitalouksilla on jopa kaksi autoa,
      70-luvulla asiat olivat tosin.

      70-luvulla ei kaikilla vielä ollut edes SISÄVESSAA (totta!!)

      Joten riippuu tosiaan paljon miten "vaurautta" katsotaan,
      mutta FAKTA on että olemme paljoa vauraampia nyt kuin 70-luvulla

      • Hyvinvointi on

      • Timo3T

        ja toi taas johtuu siitä et koska EUssa on käytössä yhteisvaluutta ja sitä puolustamassa massiivinen useemman maan keskuspankin konglomeraatti, niin sen arvoa pystytään pitämään niin korkeena et kaikki EUn ulkopuolinen on paljon huokeampaa! Vaikka olis mitkä kauppa- ja tullimuurit.
        Joka taas aiheuttaa sen, et vaan äveriäämmillä on varaa ostaa Eurooppalaista kamaa! Joka taas tarkottaa sitä, et tää EU tulee menemään viel hevisti päin persettä tällä politiikalla! :/


      • Anonyymi

        Ei nuo liity asiaan. Tottakai uusia tavaroita tulee koko ajan ja vessat rakennettiin uusiin asuntoihin tai peruskorjauksen yhteydessä. Kaupungeissa oli lähes aina, maalla sitä mukaa kun itse halusivat.

        Kaikki elektronikkka on vapaaehtoista hankkia, mutta asunto ja ruoka pakollista, auto usein välttämätön töiden takia.

        Ennen koneet myös kesti kauan ja niitä kannatti korjata, sai jopa vaihdossa esim vhs-nauhurista, nykyään kaikki kertakyttöistä ja kestävät usein vain vuoden pari.

        80-luvulla ostettu mikro ja tv kestivät kymmeniä vuosia eivätkä olleet kalliita. Yleiskone maksoi vain parisataa markkaa, nyt 200-800€.


      • Anonyymi
        Timo3T kirjoitti:

        ja toi taas johtuu siitä et koska EUssa on käytössä yhteisvaluutta ja sitä puolustamassa massiivinen useemman maan keskuspankin konglomeraatti, niin sen arvoa pystytään pitämään niin korkeena et kaikki EUn ulkopuolinen on paljon huokeampaa! Vaikka olis mitkä kauppa- ja tullimuurit.
        Joka taas aiheuttaa sen, et vaan äveriäämmillä on varaa ostaa Eurooppalaista kamaa! Joka taas tarkottaa sitä, et tää EU tulee menemään viel hevisti päin persettä tällä politiikalla! :/

        Näinhän se on. Leikitään, että ei ole tullimuureja, ai kuinka vapaata on maailmankauppa olevinaan. Onhan se, mutta Suomessa maksetaan kovaa arvonlisäveroa.

        Muistelen vanhoista taloustieteen opinnoistani sen, että täysin vapaa uusliberalistinen talous ei menesty kovin pitkään. Siis pitäisi pystyttää tullimuureja ja muitakin rajoituksia maailman kauppaan. Kun tätä ei ole tehty, eikä haluta estää työvoiman vapaata liikkuvutta jopa kehitysmaista Suomeen, niin sillä on seurauksensa, koska yrityskin saa muuttaa pois Suomesta halvan työvoiman maihin.

        Paljon on meillä jäänyt väkeä työttömäksi talousliberalismin takia. Emme voi oikeastaan jatkuvasti alentaakaan maamme palkkoja. Pitäisi auttaa oman tuotannon säilyttämistä melko kovilla tullimaksuilla.
        Ennen euroa tuota ongelmaa hoidettiin devalvoimalla. Enää ei voi, mutta yritykset yrittävät polkea palkkoja. Se tapahtuu myös ulkomaalaisen työvoiman tuonnin avulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinhän se on. Leikitään, että ei ole tullimuureja, ai kuinka vapaata on maailmankauppa olevinaan. Onhan se, mutta Suomessa maksetaan kovaa arvonlisäveroa.

        Muistelen vanhoista taloustieteen opinnoistani sen, että täysin vapaa uusliberalistinen talous ei menesty kovin pitkään. Siis pitäisi pystyttää tullimuureja ja muitakin rajoituksia maailman kauppaan. Kun tätä ei ole tehty, eikä haluta estää työvoiman vapaata liikkuvutta jopa kehitysmaista Suomeen, niin sillä on seurauksensa, koska yrityskin saa muuttaa pois Suomesta halvan työvoiman maihin.

        Paljon on meillä jäänyt väkeä työttömäksi talousliberalismin takia. Emme voi oikeastaan jatkuvasti alentaakaan maamme palkkoja. Pitäisi auttaa oman tuotannon säilyttämistä melko kovilla tullimaksuilla.
        Ennen euroa tuota ongelmaa hoidettiin devalvoimalla. Enää ei voi, mutta yritykset yrittävät polkea palkkoja. Se tapahtuu myös ulkomaalaisen työvoiman tuonnin avulla.

        Saksa ei olekaan liberaali, vaan yritys joutuu maksamaan isot irtisanomiskorvaukset, siksi ne pysyy omassa maassa. On myös vuokrakatto kuten Ruotsissa ja eläkekatto, sama tultava Suomeenkin.


    • Suhde naapureihin

      >>Joten riippuu tosiaan paljon miten "vaurautta" katsotaan,
      mutta FAKTA on että olemme paljoa vauraampia nyt kuin 70-luvulla >>

      Totta kai, onhan nuo eri aikakausien etelänmatkojen vertailuesimerkit käyty läpi Tilastokeskuksen sivullakin.

      Se vauraus on kuitenkin aina suhteellista vaurautta, ja verrattuna naapurustoon ja ympäristöön. Seitkytluvulla oli standardi että autoja oli perheessä 1 kpl, ja jos meilläkin oli 1 auto, olimme yhtä vauraita ja taloudellisesti yhtä onnellisia kuin koko naapurustokin.

      Jonkinlaista onnellisuuttahan (!) tässä elämisessä yhtenä tekijänä kuitenkin tavoitellaan? Siinä mielessä uusi vauraus ei ole tuonut välttämättä tyytyväisyyttä tai onnellisuutta lisää 70-lukuun verrattuna. Silloin vertailtiin naapureihin ja niiden elektroniikkaan ja Anglioihin, nyt vertaillaan naapurin iPadeja ja taulutelkakreita omiin vastaaviin.

      Kun havaitaan että omat varusteet ovat samaa tasoa kuin naapureillakin, ollaan ihan yhtä onnellisia tai onnettomia niin 1970-luvulla kuin 2013 vuonnakin.

      Tavaran määrä ja se "ostovoima" ei yksin ratkaise, vaan vertailu ympäristöön. Jos ympärillä kaikilla muillakin on samantasoinen ostovoima, niin yksilön suhteellista onnellisuuseroa ei silloin pääse syntymään.

      • suhteellista on

        tuo on totta, suhde ympäristöön pitää huomioida.

        Mutta vauraus ja onnellisuushan eivät välttämättä ole sama asia.
        Eikä tavaran määrällä voi mitata onnellisuutta.

        Onhan länsimaat, eurooppa varaustunut valtvasti 70-luvulta.
        Jos mittareina pidetään juuri tavaroita ja palveluita, vaikka se
        vertaus loma-ajan matkustamiseen tai elektroniikkaan.

        Länsimaalainen teollistuminen on mahdollistanut tämän
        rikastumisen koko 1900-luvun ajan, varsinkin sotien jälkeen.
        Keskiluokka on rikastunut huomattavasti juuri 70- ja 80-luvuilla


      • Jo hiljalleen
        suhteellista on kirjoitti:

        tuo on totta, suhde ympäristöön pitää huomioida.

        Mutta vauraus ja onnellisuushan eivät välttämättä ole sama asia.
        Eikä tavaran määrällä voi mitata onnellisuutta.

        Onhan länsimaat, eurooppa varaustunut valtvasti 70-luvulta.
        Jos mittareina pidetään juuri tavaroita ja palveluita, vaikka se
        vertaus loma-ajan matkustamiseen tai elektroniikkaan.

        Länsimaalainen teollistuminen on mahdollistanut tämän
        rikastumisen koko 1900-luvun ajan, varsinkin sotien jälkeen.
        Keskiluokka on rikastunut huomattavasti juuri 70- ja 80-luvuilla

        70-luvulla Yhdysvalloissa keskiluokka alkoi köyhtyä. köyhtyminen sitten on kiihtynyt.

        http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288417402319.html

        "Lissu kertoo miten mediaani perheen elämä on muuttunut. Jos olet mediaani mies vuonna 2003 Vapaassa Maailmassa, niin tienasit $800 VÄHEMMÄN kuin isäsi vuonna 1970 (dollareissa, inflaatio mukaanluettuna). Perheesi tienasi kuitenkin yhteensä enemmän vuonna 2003 koska nyt sekä isä ja äiti olivat duunissa, mutta heille jäi silti vähemmän käteen kulujen jälkeen. Perheen tulot ovat kasvaneet vuodelta 1970 ($32,000 per perhe per vuosi) vuoteen 2003 ($73,000). Mutta silti perheen elintaso Vapaassa Maailmassa on laskenut olennaisesti vuoden 1970 jälkeen."

        http://heka.wordpress.com/2008/05/05/jenkkien-pikahistoria-vuoden-1970-jalkeen/


      • Anonyymi

        Vauraus on aina myös suhteellista vaurautta.

        Jos haluaa verrata nykyajan vaurautta entisajan vaurauteen, niin ei pidä verrata omaa vaurauttaan naapurin vaurauteen, vaan nykyajan vaurautta entisaikojen vaurauteen.
        En tiedä monellako rehellisesti ottaen menee nykyisin huonommin kuin 70-luvulla. Itselläni ero on huimaava. Mutta pystyisin elämään 70-luvunkin elintasossa. Ehkä sopeutuminen olisikin helpompaa kuin heillä, joille silloinen elintaso olisi uusi asia.


    • pitkä työhistoria

      En tiedä mistä aloittaja on "tietojaan" ammentanut , vai ravistiko vain hiasta , itselläni on jäljellä koko työhistorian palkkanauhat , ja ainakin nuori autonasentaja raapaisi pitkälle yli kaksitonnia kuussa, kun tehtiin suorituspalkalla , ja tiedän että ainakin timpurit ja betoniraudoittajat vetivät tuohon nähden lähes kaksinkertaista palkkaa.
      Muutoinkin aloittajan jutut ontuvat , kun puhuu 70 luvun palkoista , ja hintavertailun tekee 80 luvun hinnoista , jotka kylläkin ovat aivan hatusta temmattuja , kuten esim hienosokerin hinta ei todellakaan ollut 6 markkaa kilolta vuonna 1980 , puhumattakaan kananmunien hinnasta jonka aloittaja kertoo olleen 1.82 euroa , elikkä yli 10 markkaa kilolta.

      • ei oo todellista

        "itselläni on jäljellä koko työhistorian palkkanauhat "

        - täh? Miksi ihmeessä? Ei voi olla totta......

        älä sano että sulla on tallessa myös kaikki kauppakuitit,tiliotteet
        ja bensalaskut?
        Onko excelissä vai miten olet tilastoinut?


      • SäiLyttäjä
        ei oo todellista kirjoitti:

        "itselläni on jäljellä koko työhistorian palkkanauhat "

        - täh? Miksi ihmeessä? Ei voi olla totta......

        älä sano että sulla on tallessa myös kaikki kauppakuitit,tiliotteet
        ja bensalaskut?
        Onko excelissä vai miten olet tilastoinut?

        On mullakin tallessa palkkanauhat, veropaperit sekä pankkien lähettämät tilitapahtumat yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Laskut säilytän viiden vuoden ajan varmuuden vuoksi.


      • ei oo todellista
        SäiLyttäjä kirjoitti:

        On mullakin tallessa palkkanauhat, veropaperit sekä pankkien lähettämät tilitapahtumat yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Laskut säilytän viiden vuoden ajan varmuuden vuoksi.

        ei ole todellista....kaikea hullua sitä ihmiset puuhaavat,
        sulla taitaa olla tekemisen puutetta....

        20vuoden ajalta...miksi,miksi,miksi????

        no, kylähulluja riittää


      • toinenkylähullu
        ei oo todellista kirjoitti:

        ei ole todellista....kaikea hullua sitä ihmiset puuhaavat,
        sulla taitaa olla tekemisen puutetta....

        20vuoden ajalta...miksi,miksi,miksi????

        no, kylähulluja riittää

        mulla on siksi juuri että on mukava vuosikymmenten kuluttua joskus katsella miten oli silloin ennen... mullakin on tilinauhat tallella kaikki alkaen 1973.Sattui tuossa käteeni nippu v.1978 ja näytti palkka olleen16,83mk/t... teollisuusompelija urakkatyö, suht. kevyt homma. eli n.2700mk /kk... olin oikein tyytyväinen palkkaani tuolloin.


      • toinenkylähullu
        toinenkylähullu kirjoitti:

        mulla on siksi juuri että on mukava vuosikymmenten kuluttua joskus katsella miten oli silloin ennen... mullakin on tilinauhat tallella kaikki alkaen 1973.Sattui tuossa käteeni nippu v.1978 ja näytti palkka olleen16,83mk/t... teollisuusompelija urakkatyö, suht. kevyt homma. eli n.2700mk /kk... olin oikein tyytyväinen palkkaani tuolloin.

        ja laskuja säilytän 20v. kävi nääs kerran niinkin jotta 3v. kuluttua eräskin radioliike alkoi karhuta jo ajallaan maksettua, kahdessa erässä ollutta laskua... jollei kuittia olisi säästössä ollut niin uudelleen olisin sen maksanut... olikin aika yleistä tuolloin alkaa uudelleen karhuta , luottaen juuri siihen jootei kuittia enää ole. Anteeksi sitten pyytelivät ja omaksi virheekseen muka ottivat... kokeilivat kepillä jäätä, mutta kuitti oli kuin olikin.


      • Duu.nari
        ei oo todellista kirjoitti:

        ei ole todellista....kaikea hullua sitä ihmiset puuhaavat,
        sulla taitaa olla tekemisen puutetta....

        20vuoden ajalta...miksi,miksi,miksi????

        no, kylähulluja riittää

        Voihan sitä katsoa ihan mielenkiinnosta mikä on palkkakehitys ollut vuosien mittaan. Omalla kohdalla olen tyytyväinen ollut kun esimerkiksi vuonna 1991 tienasi noin 42000 (osan aikaa töissä) ja vuonna 2011 noin 136000.


      • pitkä työhistoria
        ei oo todellista kirjoitti:

        "itselläni on jäljellä koko työhistorian palkkanauhat "

        - täh? Miksi ihmeessä? Ei voi olla totta......

        älä sano että sulla on tallessa myös kaikki kauppakuitit,tiliotteet
        ja bensalaskut?
        Onko excelissä vai miten olet tilastoinut?

        Älä ole huolissasi , eivät vie tilaa sinun piirongin laatikostasi , mutta antavat mahdollisuuden keskustella todellisuuspohjalta , eikä mututietona , kuten suurin osa tässäkin ketjussa.


      • Kaveri ..
        Duu.nari kirjoitti:

        Voihan sitä katsoa ihan mielenkiinnosta mikä on palkkakehitys ollut vuosien mittaan. Omalla kohdalla olen tyytyväinen ollut kun esimerkiksi vuonna 1991 tienasi noin 42000 (osan aikaa töissä) ja vuonna 2011 noin 136000.

        Tienasi tuolloin v.-90 n. 120 000mk/v tosin oli paperitehtaalla, maksoi siitä veroja 40 000, hyvin pärjäsi.


      • Oli jo
        Kaveri .. kirjoitti:

        Tienasi tuolloin v.-90 n. 120 000mk/v tosin oli paperitehtaalla, maksoi siitä veroja 40 000, hyvin pärjäsi.

        80-luvun alussa paperissa joillain tuollaiset palkat.


      • Anonyymi
        Duu.nari kirjoitti:

        Voihan sitä katsoa ihan mielenkiinnosta mikä on palkkakehitys ollut vuosien mittaan. Omalla kohdalla olen tyytyväinen ollut kun esimerkiksi vuonna 1991 tienasi noin 42000 (osan aikaa töissä) ja vuonna 2011 noin 136000.

        Sanoisin, että joillain aloilla eivät palkat ole nouseet juuri lainkaan esim. 2000-luvulla, euroaikana (2002 ->). Kaupan alalla TES-palkat nousivat 1-3% vuodessa, jonain vuonna kai mentiin lähelle 0% korotusta. 3% saattaa olla muisteluissani jo liioittelua.
        PAM-liitto oli kyseessä.

        Maksoin kuitenkin vain työttömyyskassan vuosimaksua, senkin jonkun AKAVAn ammattiliiton kassaan. Vuosimaksut taisivat olla välillä 35€-80€, riippuen työttömien määrästä. YTK vai mikä se oli, ei ollut kai silloin vielä olemassa. Puhutaan myös Loimaan kassasta.


      • Anonyymi
        toinenkylähullu kirjoitti:

        ja laskuja säilytän 20v. kävi nääs kerran niinkin jotta 3v. kuluttua eräskin radioliike alkoi karhuta jo ajallaan maksettua, kahdessa erässä ollutta laskua... jollei kuittia olisi säästössä ollut niin uudelleen olisin sen maksanut... olikin aika yleistä tuolloin alkaa uudelleen karhuta , luottaen juuri siihen jootei kuittia enää ole. Anteeksi sitten pyytelivät ja omaksi virheekseen muka ottivat... kokeilivat kepillä jäätä, mutta kuitti oli kuin olikin.

        kannattaa haastaa oikeuteen, että heille tulee merkintä ja ehkä he eivät enää voi muita kusettaa


    • OKT 60-luvulla

      Vanhempani rakensivat 2-kerroksisen täystiilitalon, noin 300m2 (asuinala noin 200m2), 60-luvun lopulla. Hommaa tietty tehtiin paljon itse ja muutenkin vaatimattomammin elein ja eväin kun nyt mutta se valmistui 2 vuodessa. Lainaa ottivat noin 20 000 mk, jonka saivat maksuun 70-luvun alkuvuosina eli maksuaikaa oli noin 5 v ja talo oli sen jälkeen täysin oma. Molemmat olivat silloin pienipalkkaisia duunareita.

      Mitenkähän moinen homma mahtaisi nyt onnistua 20-25 v pienipalkkaiselta duunaripariskunnalta. Vastaavan talon rakentaminen "pitkästä tavarasta" kustantaisi vähintään 250 te ja silloinkin tontin pitäisi olla lähes ilmainen ja paljon sais tehdä itse. Saiskohan tuon 250 te pikkupalkkainen pariskunta maksuun 5 vuodedssa?

      Että semmosta se oli ostovoima ennen ;)

    • muutos on iso

      Niin uusi omakotitalo maksoi 36 000- 55 000mk ja autot noin 10 000- 15 000mk.70 luvun alussa.
      jos tänä päivänä etelästä katsot uutta omakotitaloa niin 430 000 -1 000 000 euroa.

      • hjiuouik

        Se vaan että ne -70 luvun talot vaatii lähes täydellisen korjauksen, jossakin ennen sotia valmistuneessa kerrostalossa , vaikkapa Helsingissä arvonnousu huima.


    • Vaikea verrata

      Itse tulin työelämään 1990 nuorena diplomi-insinöörinä. Palkka oli 11 000 mk/kk
      Bensa maksoi silloin silloin hiukan yli 3 mk/l, mutta alkuvuodesta -90 sitä sai kumponkitarjouksina 2,99 mk/l. Mutta autot olivat kalliita. Uusien autojen hinnat olivat reippasti päälle 100 000 mk:sta ja kymppitonnilla ei saanut kuin ruosteisen katiskan. Netto kk palkallani olisin saanut noin 2500 litraa bensaa. Rengaskertakin autoon maksoi parin tonnin pintaan eli melkein viikon bruttopalkan.

      90-luvun laman jälkeen asunnot olivat halpoja ja maakunnasta sain komean omakotitalon tehdaspaikkunnalta alle 4 vuoden bruttopalkalla. Palkkani 1994 oli jotain 13 500 mk/kk - verot. Pienen lainan maksoin pois kolmessa vuodessa ja sain vajaan 200 m2 talon omalla tontilla silloin helposti omakseni. Lama ja sitä seurannut asuntojen hinnan pudotus auttoi minua ehkä jopa parin vuoden tienestin verran sillä hinnat putosivat markoissakin kolmanneksen, ehkä enemmänkin.

      Nykyisin nuoden DI:n palkka muutaman vuoden kokemuksella taitaa olla jossakin 4000 € paikkeilla eli bruttona 40 000-45 000 € vuodessa, josta menee jonkin verran vähemmän veroa kuin -90 -luvun alussa. Vastaavanlaiseen taloon k.o. paikkakunalla hän joutuisi todennäköisesti tekemään töitä bruttopalkasta laskettuna ehkä noin 6-7 vuotta.

      Bensa on kallistunut kovasti ja asuminenkin vähintään ansiotason nousun suhteessa mutta autot niin uudet kuin varsinkin käytetyt ovat halventuneet erittäin merkittävästi. Teknikan kehittyminen on pudottanut joidenkin pikkujuttujen hinnat pikku kustannuksisksi kuten esim. puhelin taksat ja valokuvaus ja kotitietokoneet. Juna ja bussilippujen hinnat ovat havaintojeni mukaan nousseet suoraan polttoaineiden hintojen tahdissa vaikka itse polttoaine on niissä varsin pieni kustannus.

      • Elintason nousu

        on suhteellista. Musta ainakin tuntuu et jo silloin kun menin ekaan duuniin (tosi pienellä palkalla) v 86, pystyin kevyesti ostamaan ekan uudehkon rt kaksion (tosin oli asp) ja uudehkon auton (parin vuoden rahoitus). Vaikka palkka oli tosi surkee (vastasi ehkä kokopäivätyötä tekevän siivoojan palkkaa), ei ollut toimeentulon kanssa minkäänlaista ongelmaa. Asuminen oli tosi halpaa vaikka maksoin aspia. Riitti rahoja monenlaiseen viihdekäyttöön ja laitteisiin mitä nyt nuorena halus ostella.

        Oon kyllä sitä mieltä, että keskipalkkasen ja sitä vähemmän tienaavan elintaso on tippunut ja rutkasti.


      • fetvutfytfiuihyu
        Elintason nousu kirjoitti:

        on suhteellista. Musta ainakin tuntuu et jo silloin kun menin ekaan duuniin (tosi pienellä palkalla) v 86, pystyin kevyesti ostamaan ekan uudehkon rt kaksion (tosin oli asp) ja uudehkon auton (parin vuoden rahoitus). Vaikka palkka oli tosi surkee (vastasi ehkä kokopäivätyötä tekevän siivoojan palkkaa), ei ollut toimeentulon kanssa minkäänlaista ongelmaa. Asuminen oli tosi halpaa vaikka maksoin aspia. Riitti rahoja monenlaiseen viihdekäyttöön ja laitteisiin mitä nyt nuorena halus ostella.

        Oon kyllä sitä mieltä, että keskipalkkasen ja sitä vähemmän tienaavan elintaso on tippunut ja rutkasti.

        86 maksoin OK-talosta n. 550 tmk, eli hieman alle 100 000 e. Viime vuonna sain samasta talosta 220 000 e, joten hinta oli noussut 2,4 -kertaiseksi.


      • Anonyymi
        fetvutfytfiuihyu kirjoitti:

        86 maksoin OK-talosta n. 550 tmk, eli hieman alle 100 000 e. Viime vuonna sain samasta talosta 220 000 e, joten hinta oli noussut 2,4 -kertaiseksi.

        550 000mk vuonna -86 vastasi vuoden 2012 euroissa 169 748,18e summaa. Eli voittosi oli rapiat 50 000e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        550 000mk vuonna -86 vastasi vuoden 2012 euroissa 169 748,18e summaa. Eli voittosi oli rapiat 50 000e.

        Asuntojen hintaan vaikuttaa nykyään eniten sijainti, hesassa pikku yksiön arvo moninkertaistunut, maaseudulla omakotitalojen hinta romahtanut. Tämäkin johtuu vuokrakaton poistamisesta, matujen ottamisesta ja ihmisten pakottamisesta muuttamaan isoihin kaupunkeihin, että keinotteljat saisi rahastaa.


    • haIIava_hevonen
      • Niin..

        Tuloerot kasvoivat.


      • Anonyymi

        Jo useita vuosia sitten kerrottiin MOTissa, että tuloerot 20-kertaistuneet. Näkyyhän venjlläkin paljon kalliita autoja, mutta siellä on maailman suurimmat tuloerot, samaa kokkareet ja kepulit haluaa Suomeenkin. Vastustavat köyhien tukia, mutta samaan aikaan kinuavat rikkaille verohelpotuksia, suurempia palkkoja, yritystukia ja etenkin tukijullit yhä lisää tukiaismiljardeja.


    • Rangaistuspartio

      Jos Kylmät faktat! teksti ei ole sinun, niin miksi julkaisit sen. Tekijänoikeuslain mukaan olet nyt rikollinen.

    • jotain hyvääkin

      Ruoka on ainakin paljon halvempaa ja parempaa nykyisin kuin 1960-1990 luvulla.

      • Nähtiinkö 1970-luvulla nälkää?

        Nykyään enemmänkin. Toisaalta muodottomiksi paisuneet elintasoesimerkit ovat saaneet aikaan jopa 70-luvulla tuntemattoman tv-ohjelmagenren: ylipaino- ja laihdutusohjelmat. Ei ole kanavaa missä niitä ei olisi. Puhuisinko tässä suhteessa hyvinvoinnista? En.


      • joopas joo
        jjeeves kirjoitti:

        Nähtiinkö 1970-luvulla nälkää?

        Nykyään enemmänkin. Toisaalta muodottomiksi paisuneet elintasoesimerkit ovat saaneet aikaan jopa 70-luvulla tuntemattoman tv-ohjelmagenren: ylipaino- ja laihdutusohjelmat. Ei ole kanavaa missä niitä ei olisi. Puhuisinko tässä suhteessa hyvinvoinnista? En.

        1970- luvullakin oli ihmisiä , jotka näki nälkää. Työllisyys oli toki parempi, kuin nyt, koska kaikki työt kelpasivat pienelläkin palkalla. Nykyään leipäjonossa moni on möhömaha, joka on ryyypännyt kaljaan rahansa ja sitten on ruoka loppu.


      • Olihan silloin
        joopas joo kirjoitti:

        1970- luvullakin oli ihmisiä , jotka näki nälkää. Työllisyys oli toki parempi, kuin nyt, koska kaikki työt kelpasivat pienelläkin palkalla. Nykyään leipäjonossa moni on möhömaha, joka on ryyypännyt kaljaan rahansa ja sitten on ruoka loppu.

        Jo sosiaaliturva.

        >Toimittaja Marjut Lindbergin mukaan Suomalaisen sosiaaliturvan tasoa on heikennetty 1990-luvulta lähtien siten, että se on nykyisin yhtä vaatimaton kuin 1970-luvulla

        Pienituloisten kotitalouksien asema on heikentynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna. Aluksi syynä olivat sosiaaliturvan leikkaukset ja sittemmin tulonsiirtojen vaatimaton kehitys ansiotuloihin verrattuna. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosa on jäänyt 44 prosenttia jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Toimeentulotuen reaalinen ostovoima on laskenut samalla 5 prosenttia.[1]

        Palveluja ja tulonsiirtoja kehitettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Kehitys taantui kuitenkin lamavuonna 1995, jolloin tukia leikattiin. Tämän jälkeen on ollut 10 vuotta talouskasvua, mutta toimeentuloturvan taso ei ole juuri noussut, vaikka hinnat ja palkat ovat nousseet kymmeniä prosentteja>

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturva


      • Anonyymi
        joopas joo kirjoitti:

        1970- luvullakin oli ihmisiä , jotka näki nälkää. Työllisyys oli toki parempi, kuin nyt, koska kaikki työt kelpasivat pienelläkin palkalla. Nykyään leipäjonossa moni on möhömaha, joka on ryyypännyt kaljaan rahansa ja sitten on ruoka loppu.

        Enemmän nyt näkee nlkää ellei hae ruokaa leipäjonosta, voi jäädä peruspäivärahalla vain 50€/kk ruokaan ja muihin menoihin asumiskulujen jälkeen.


      • Anonyymi
        joopas joo kirjoitti:

        1970- luvullakin oli ihmisiä , jotka näki nälkää. Työllisyys oli toki parempi, kuin nyt, koska kaikki työt kelpasivat pienelläkin palkalla. Nykyään leipäjonossa moni on möhömaha, joka on ryyypännyt kaljaan rahansa ja sitten on ruoka loppu.

        joo, kevättalvet oli nälän aikaa. Perunat oli itusia kellarissa. Järven jäät eivät kantaneet, mutta ei veneelläkään päässyt. Mahan murina valvotti.


    • krdfhfihfh
    • Ple!

      Herkuttele vielä hetki!
      Kohta ollaan sata vuotta takasin elintasossa, jos EU jatkaa!

    • totta, totta

      Ruoka ainakin on Suomessa paljon parempaa ja halvempaa nyt kuin 70-luvulla ja koskaan ennen EU:a. Lainojen korot ovat pienet entisiin verrattuna.

    • dryyrt

      -70 luvulla duunariparisikunta maksoi omakotitalon omaksi korkeintaan 10 vuodessa, nykyään ovat velkaorjia 30 vuotta, jos sekään riittää.

      Matalat korot ovat nostaneet asuntojen hinnat pilviin, sekä tehneet asuntovelallisissta pankin orjia.

      Kannattaisi katsoa, että missä ajassa asunto on saatu maksettua omaksi.

      Ikinä ennen ei ole näin kauaa joutunut maksamaan, että saa oman asunnon maksettua.

    • 1478963

      ostin vanhan ok-talon 1981, maksoi 145000mk, 90000mk. oli lainaa ja sen maksoin 8v pois, sitten tein paremman rempan kattilasta kattoon vuosien mittaan, se maksoi n.100000mk, siihen ei lainaa käytetty vaan ostettiin sitä mukaa kun tehtiin.Nyt on talon hinta yli 200000e, huom, euroa....ammatti-ihmisen arvio jos myymässä olisin mutten ole.Aika hyvä hinnan nousu Tosin siihen kyllä vaikuttaa myös tontin koko ja puutarhan näyttävyys.

    • 1981

      Jotakuinkin noin se on mullakin mennyt

    • näin eläkel sorretaa

      Hei!
      Selasin omia papereitani olin 70 luvulla töissä ja palkkani oli 3700 kuukaudessa,
      veroprosentti 22 kylläkin teknikon tutkinnolla. Silloin sain melkein uuden auto 8000 markalla . Nyt 50 vuoden työhistorialla piti auto hakea saksasta kun kun 4000 euron eläkkeellä ei saisi kuin jonku ritsan. ja vero eläkkeestä on 33%
      Joten ei se aina niin hyväksi ole muuttunut, kun euron pitäisi olla 6 kertaa markkaa arvokkaampi

      • Anonyymi

        Euron muuntokurssi oli vuonna 2002 n.5.94. Uudet autot maksoivat 70-luvulla enemmän, kuin 8000mk. Uusi Corolla 22000-25000mk. Monet elintarvikkeet olivat 70-luvulla kalliimpia, kuin nykyään. Asuminen on kallistunut niistä ajoista selvästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Euron muuntokurssi oli vuonna 2002 n.5.94. Uudet autot maksoivat 70-luvulla enemmän, kuin 8000mk. Uusi Corolla 22000-25000mk. Monet elintarvikkeet olivat 70-luvulla kalliimpia, kuin nykyään. Asuminen on kallistunut niistä ajoista selvästi.

        uusi japsiauto 2 l koneella oli -80 luvun lopulla sen hiukan alle 20 000 mk


    • TurvatKiinniHeti

      Aina vaan valitetaan että menee huonosti. Mutta ennen meni vielä paljon huonommin. Olisi jo aika että köyhät valittajat pitäisivät leipäläpensä kiinni.

      • MiksiSenTeit

        Miksi sinä kaivoit esille ikivanhan keskusteluketjun vuodelta 2013? Miksi sen teit?


    • niukennuksialuvassa

      Tuttavani äiti osti 70- luvulla yksihuoltajana, yhden ihmisen palkalla omakotitalon, hinta alle 200 000 FIM. Kerrostalokolmio meni vaihdossa.

      1000 neliön tontti, hyvin perustalo, mutta alle 10 vuotta vanha.
      Hän maksoi pankkilainan pois yksin alle 10 vuodessa.

      Ei yksihuoltaja saa enää lainaa, eikä palkkojen/ asuntojen hinnat ole enää missään tolkun suhteessa toisiinsa.

      Yksinhuoltaja saa nykyään räkäsen vuokra-asunnon ja sekin pitää jonottaa.

      70- luvulla elettiin kasvun aikaa, töitä oli jopa kouluttamattomalle.
      80- luvun jälkeen alkoi loputtomat lamat ja alkoi jatkuvan alasajot, ja niukennukset.
      Missään ei enää lisäänny työpaikat vaan vähenevät.
      Kansaa on enemmän kuin koskaan ja lisää tulee.

      päättäjät ovat päättäneet lisätä kasvua tuomalla lisää ihmisiä paikalle.

      ASUMISEN KULU on pienituloiselle SUURIN
      elämänlaatuun vaikuttava ASIA.

      • huolletaanyhdessä

        Suomessa on maailman suurimmat tuet "köyhille" lapsiperheille ja yh-akat saa vielä enemmän. Lisäksi elatusmaksut ja pahimmillaan puolet omaisuudesta exältä, uusi mies rahoittaa tai sitten huoraa kaikkien kanssa jotka maksaa. Kaikki tuet pois omasta halustaan yh-akoilta, siksi asunnoistakin on pulaa asumistukea menee valtavasti kun vanhemmat ei elä yhdessä. Yksineläjillä on oikeasti eniten köyhyyttä ja asumismenot suurimmat.


      • Anonyymi

        70-luvulla oli lamojen lama, kaikkien lamojen äiti. 80 -luku oli kasvun aikaa. 90- luvulla jos mahdollista vielä pahempi lama.


    • Meillänäin

      Mulla menee 2800e laskuihin kuussa ja käteen jää sen jälkeen 2200e....elämiseen menee aikalailla tonni kuussa polttoaineineeen...noin tonnin laitan säästöön. Laskuista suurimman osan vie asuminen ja kaksi autoa(osamaksulla). Muita laskuja on muutamalla satasella vain. Kun ei osta mitään turhaa niin hyvin pärjää. Ei kaupassa käymiseen paljoa rahaa mene lopulta. Vaimo tienaa noin 3 tonnia vain käteen kuussa joten yhteensä kuussa käyttöön saadaan n.8 tonnia. Pari muksua on. Tulevaisuus näyttä siltä että palkat nousee ja olen tyytyväinen jos saisin vaikka tonnin-kaksi enemmän käteen kuukaudessa, silloin voisi hankkia isomman asunnon.

    • Timo3T

      Anteeks!?!

      Ai VOI makso muka -80 12 mk (mikä? kilo? paketti? vai mikä?)
      ja 2 kg vehniksiä 8 mk?
      Kahvipaketti 15,6 mk !?
      Jauhis YLI 25 mk (mikä? kilo vai?! ET NY VIITTIS? :D)
      Sokru 6 mk paketti?!
      ja kananmunat n. 11 mk (ja jälleen, mikä? kpl, vai 12 kpl pakkaus? Ei ainakaan jälkimmäinen,ku tollasia ei siihe aikaa ollu keksittykkä viel! :D )
      Joten: Vahvasti epäilen jokaikistä hintaa!

      Koska, sä ite esitit tossa noi kuluttajahintaindeksin muutokset, ja niitten perusteella kuluttajahinnat on siis feilu kahdeksankertaisunu 1970 vuodesta tähän päivään tultaessa. Ja sit sä puupää heität siihen hatusta hintoja jotka on enimmäkseen PIENEMPIÄ ku 80-luvun hinnat!? :D No kerroppas sit, braniac, et miks toi kuluttajahintaindeksi ei o sit PIENEMPI nykyään ku 70-luvulla, jos sun mukaan muka HINNAT on!? :D

      Ja MINKÄ mukaan tyypillinen palkka 1970 oli 500 - 1000 mk!? :D
      Jo toi sun hupuata heittämäs SKAAALA tossa (eli että "tyypillinen" palkka vaihtelee välillä 500 - KAKSINKERTASESTI se) osottaa, et sä oot kyllä jostain Nakke Nakuttajasta keksiny ton! :D :/

      EI JATKOON!

      • Jatkuu_

        Jatkoon. EHDOTTOMASTI jatkoon!


      • Anonyymi

        500g voita vuonna -80 maksoi tosiaan 11.87mk. Nykyään 3.03e. Kahvi 500g maksoi 15.44mk, nykyään 3.95e. Voi oli puolta kalliimpaa vuonna -80 koska nykyrahassa tuo 11.87mk on 6.04e.

        https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN

        Tuota kannattaa jokaisen kokeilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        500g voita vuonna -80 maksoi tosiaan 11.87mk. Nykyään 3.03e. Kahvi 500g maksoi 15.44mk, nykyään 3.95e. Voi oli puolta kalliimpaa vuonna -80 koska nykyrahassa tuo 11.87mk on 6.04e.

        https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN

        Tuota kannattaa jokaisen kokeilla.

        80-luvun lopulla voi lienee maksanut 50-60 mk/kilo eli 25-30 mk/500 gramman paketti. Se oli nopeasti kallistunut.

        Lidl:n kahvi maksaa 1,49€/500 g paketti, muija sanoo että se on ihan hyvää.
        Pauligin juhla mokka jonkinlainen tarjous nyt, noin 4,30€/500 g paketti. Saludon hinta muutettuna 500 g paketin hinnaksi on noin 3,30€. Tämä on halvempi kahvimerkki.


    • luvulla

      kyseillä 7 luvulla pankit antoi heikosti lainaa kun isäukko osti datsunin 7 vuotta vanha auto maksoi 3000 markoissa niin pankin johtajan työnä piti vakuutella moneen kertaan vaikka oli vaki työ ja velaton mies lainan saarakseen.

      • Timo3T

        Juu ja eihä sillon vissiin lainaa ilman takuuksia tai vähintään kahta takaajaa saanu mitenkään?
        Nykyään taas suorastaan tyrkytetään et tu hakemaan rahaa ei tartte ku nimi alle!? :/

        nimim: Ei penniäkään velkaa! :P


    • HyviäAikoja

      Ei sillon rahaa saanut lorvimalla ja valittamalla. Töitä oli ja oli myös mentävä vaikka risusavottaan valtion,kunnan tai yksityisten metsiin

      • työttömät.risusavottaan

        Risusavottaan pitäisi patistaa nykyäänkin. Lorviminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Metsät kasvavat raivattuna paremmin ja metsästä saadaan silloin verotuloja nopeammin.


    • sekin

      mitähän oli työttömyys luku tuohon aikaan.

      • vähänonvähä

        70 luvulla 2-7% 1980 luvulla keksittiin puhua työvoimapulasta jota ei kumminkaan ollut, kuten ei nyt mamutusaikanakaan, mutta näin on hienoa puhua


    • Muistanko_oikein

      Muistaakseni 70luvulla oli vitutkin vielä karvaisia.

      • Timo3T

        Juu ja paljon SUOLASEMPIA! :P
        Nykyää akat vähentäny suolankäyttöö niin paljon ni pinpatki maistuu iha eltaantuneelta sisäfileeltä!. :/


      • Anonyymi

        Kyllä niitä vieläkin löytyy karvaisena, jos niin haluaa. Muijakin totteli minua, kun sanoin että antaa p.llukarvojen kasvaa, parempi niin. On kai totellut minua tähän päivään asti.

        Olen jo sen verran vanha, ettei enää oikein seiso.


    • Anonyymi

      Ostovoima heikentynyt valtavasti kun 70-luvulla meni asumiseen 1/3 tuloista, nykyään 2/3 ja monet hinnat muuttui markoista suoraan euroiksi.

      • Anonyymi

        Vuokrakatto heti takaisin, ei Suomen talous kestä asuntosijoittajien rikastuttamista asumistuilla, eikä kotimainen kysyntä ja työllisyys lisäänny ellei ihmisillä jää rahaa ostoksiin.


      • Anonyymi

        Väität siis, että vuonna 2002 monet hinnat muuttuivat suoraan markoista euroiksi. Kerrohan yksikin esimerkki. Asumiseen ei nykyään todellakaan mene 2/3 tuloista. Onhan se toki kallistunut selvästi verrattuna menneisiin vuosikymmeniin. Kuinka monella oli auto käytössä 70-luvulla? Henkilöautojen lukumäärä on kasvanut selvästi niistä ajoista. Bensa maksoi vuonna -71 73 penniä litra, joka on nykyrahassa n.1.02e. Energiakriisi nosti polttoaineiden hintoja -70 luvun kuluessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuokrakatto heti takaisin, ei Suomen talous kestä asuntosijoittajien rikastuttamista asumistuilla, eikä kotimainen kysyntä ja työllisyys lisäänny ellei ihmisillä jää rahaa ostoksiin.

        Tekisi teille tissiposkille hyvää paluu noihin aikoihin. Silloin kun oli vuokrasääntely, oli nuoren miehen mahdoton saada vuokra-asuntoa, piti oma ostaa, kun muutti kotoa pois. Ensin piti säästää 40% ja lopulle sai lainaa, kun oli kaksi takaajaa ja asunto vakuutena.

        Ei maksanut silloin kela vuokravakuuksia ja asumistukia. Kyllä nykyään on helppoa ja lähes ilmaista asua vuokralla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väität siis, että vuonna 2002 monet hinnat muuttuivat suoraan markoista euroiksi. Kerrohan yksikin esimerkki. Asumiseen ei nykyään todellakaan mene 2/3 tuloista. Onhan se toki kallistunut selvästi verrattuna menneisiin vuosikymmeniin. Kuinka monella oli auto käytössä 70-luvulla? Henkilöautojen lukumäärä on kasvanut selvästi niistä ajoista. Bensa maksoi vuonna -71 73 penniä litra, joka on nykyrahassa n.1.02e. Energiakriisi nosti polttoaineiden hintoja -70 luvun kuluessa.

        Keskimäärin menee, se on tutkittu, linkkikin ollut täällä ehkä puoli vuotta sitten. Suurella osalla hesassa ja muuallakin menee enemmän kuin 2/3. Työttömänä menee lähes kaikki, siksi asumistukiinkin menee matujen takia miljardeja ja vain rikkaat sijoittajat hyötyy.

        Narikkamaksut muuttui lähes välittömästi 2mk>2€, monet ruuat, vaikkapa hillomunkit muuttui yli 10x hinnaltaan. Pienet omakotitalot sai 40 000mk, muuttui lähes heti 40 000€, katselin juuri silloin hintoja.

        Autoja oli jo 70-luvulla paljon, nythän päinvastoin nuoret ei hanki edes ajokorttia enää kun autoilu liian kallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekisi teille tissiposkille hyvää paluu noihin aikoihin. Silloin kun oli vuokrasääntely, oli nuoren miehen mahdoton saada vuokra-asuntoa, piti oma ostaa, kun muutti kotoa pois. Ensin piti säästää 40% ja lopulle sai lainaa, kun oli kaksi takaajaa ja asunto vakuutena.

        Ei maksanut silloin kela vuokravakuuksia ja asumistukia. Kyllä nykyään on helppoa ja lähes ilmaista asua vuokralla.

        Tottakai sai kunnan vuokra-asuntoja tai yksityisiltä ja oman asunnon ostaminen oli mahdollista kaikille, nyt vain rikkaimmille, vakityötä enää harvoilla. Jopa hesassa vuokrat oli aivan naurettavan halpoja nykyisiin kiskurihintoihin verrattuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskimäärin menee, se on tutkittu, linkkikin ollut täällä ehkä puoli vuotta sitten. Suurella osalla hesassa ja muuallakin menee enemmän kuin 2/3. Työttömänä menee lähes kaikki, siksi asumistukiinkin menee matujen takia miljardeja ja vain rikkaat sijoittajat hyötyy.

        Narikkamaksut muuttui lähes välittömästi 2mk>2€, monet ruuat, vaikkapa hillomunkit muuttui yli 10x hinnaltaan. Pienet omakotitalot sai 40 000mk, muuttui lähes heti 40 000€, katselin juuri silloin hintoja.

        Autoja oli jo 70-luvulla paljon, nythän päinvastoin nuoret ei hanki edes ajokorttia enää kun autoilu liian kallista.

        Laita ihmeessä linkki noista hinnoista. Itse en muista että vuonna 2002 hintoja olisi laakista 6 kertaistunut. Vuosina 75-76 oli n. 1 miljoona henkilöautoa maassamme. Nykyään niitä on n. 2.8 miljoonaa, eli ihan selvä muutos. Monet elintarvikkeet olivat ennen kalliimpia kuin nykyään. Esim. voi oli tuplaten kalliimpaa vuonna -80. Rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvomuunnin ja siellä voi hintoja katsella myös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskimäärin menee, se on tutkittu, linkkikin ollut täällä ehkä puoli vuotta sitten. Suurella osalla hesassa ja muuallakin menee enemmän kuin 2/3. Työttömänä menee lähes kaikki, siksi asumistukiinkin menee matujen takia miljardeja ja vain rikkaat sijoittajat hyötyy.

        Narikkamaksut muuttui lähes välittömästi 2mk>2€, monet ruuat, vaikkapa hillomunkit muuttui yli 10x hinnaltaan. Pienet omakotitalot sai 40 000mk, muuttui lähes heti 40 000€, katselin juuri silloin hintoja.

        Autoja oli jo 70-luvulla paljon, nythän päinvastoin nuoret ei hanki edes ajokorttia enää kun autoilu liian kallista.

        Pyöristyksiä tapahtui hinnoissa euroon siirryttäessä. Muistan 10mk narikkamaksun muuttuneen 2euroon. 85mk parturi muuttui 15euroon jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyöristyksiä tapahtui hinnoissa euroon siirryttäessä. Muistan 10mk narikkamaksun muuttuneen 2euroon. 85mk parturi muuttui 15euroon jne.

        Hahah, missä muka ollut 10mk, 2mk narikka muuttui 2€ tavallisissa paikoissa. 20mk parturi miehillä muuttui 20€ ja naisilla tosiaan maksaa nykyään 85€


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laita ihmeessä linkki noista hinnoista. Itse en muista että vuonna 2002 hintoja olisi laakista 6 kertaistunut. Vuosina 75-76 oli n. 1 miljoona henkilöautoa maassamme. Nykyään niitä on n. 2.8 miljoonaa, eli ihan selvä muutos. Monet elintarvikkeet olivat ennen kalliimpia kuin nykyään. Esim. voi oli tuplaten kalliimpaa vuonna -80. Rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvomuunnin ja siellä voi hintoja katsella myös.

        Etpä näköjään laittanut linkkejä. Mitä se autojen määrä pitäisi todistaa, 40-luvulla oli paljon vähemmän autoja ja sotien jälkeen oli pitkään kaikkia rajoituksia, eikä vanhat ihmiset ajaneet useinkaan ajokorttia. Kesti kauan että alkoi olla käytettyjä autojakin kunnolla myynnissä. Ajokorttikin kallistunut valtavasti ja autot. Asunto ja asumiskulut on tärkein ja suurin menoero, ruoka toinen välttämättömyys.

        Halpa jauheliha pysynyt ennallaan, mutta kaikki kalliimpi liha kallistunut valtavasti, kuka muka olisi maksanut esim porosta 500mk/kg, kalan hinta noussut samoin älyttömästi, ennen sai vaikkapa muikkua 2mk/kg, nyt tarjouksessa 8€, monet kotimaiset kalat 20-40€/kg, ei kukaan markoissa olisi maksanut 100-200mk/kg. Juustot järjettömän kalliita jne jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hahah, missä muka ollut 10mk, 2mk narikka muuttui 2€ tavallisissa paikoissa. 20mk parturi miehillä muuttui 20€ ja naisilla tosiaan maksaa nykyään 85€

        Taidat elää omissa maailmoissasi. Vuonna 2002 ei 20mk parturia ollut missään. 70-luvulla ehkä. Siis kyse oli vuodesta 2001 ja narikka oli monessa paikassa 10mk. Iso tuoppi maksoi 25mk ja euroihin siirryttäessä 4.5e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etpä näköjään laittanut linkkejä. Mitä se autojen määrä pitäisi todistaa, 40-luvulla oli paljon vähemmän autoja ja sotien jälkeen oli pitkään kaikkia rajoituksia, eikä vanhat ihmiset ajaneet useinkaan ajokorttia. Kesti kauan että alkoi olla käytettyjä autojakin kunnolla myynnissä. Ajokorttikin kallistunut valtavasti ja autot. Asunto ja asumiskulut on tärkein ja suurin menoero, ruoka toinen välttämättömyys.

        Halpa jauheliha pysynyt ennallaan, mutta kaikki kalliimpi liha kallistunut valtavasti, kuka muka olisi maksanut esim porosta 500mk/kg, kalan hinta noussut samoin älyttömästi, ennen sai vaikkapa muikkua 2mk/kg, nyt tarjouksessa 8€, monet kotimaiset kalat 20-40€/kg, ei kukaan markoissa olisi maksanut 100-200mk/kg. Juustot järjettömän kalliita jne jne.

        Tässä on moneen kertaan mainittu rahan arvon muuttuminen. Esim. vuonna -74 2mk vastaa nykyrahassa n.2e. Elintarvikkeista monet olivat ennen kalliimpia. Kannattaa rahamuseon sivuilta avata rahanarvomuunnin ja siellä on hintoja eri vuosia vs.nykyhinnat.

        Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk. se on nykyrahassa 27 930e. Uusista Toyotoista saa maksella aika lailla samoja nykyään. Eli autojen kallistuminen ei ole ollut suurta.

        Milloin olet muikkua ostanut 2mk/kg? Itse maksoin 5.90e/kg kun viimeeksi sitä ostin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskimäärin menee, se on tutkittu, linkkikin ollut täällä ehkä puoli vuotta sitten. Suurella osalla hesassa ja muuallakin menee enemmän kuin 2/3. Työttömänä menee lähes kaikki, siksi asumistukiinkin menee matujen takia miljardeja ja vain rikkaat sijoittajat hyötyy.

        Narikkamaksut muuttui lähes välittömästi 2mk>2€, monet ruuat, vaikkapa hillomunkit muuttui yli 10x hinnaltaan. Pienet omakotitalot sai 40 000mk, muuttui lähes heti 40 000€, katselin juuri silloin hintoja.

        Autoja oli jo 70-luvulla paljon, nythän päinvastoin nuoret ei hanki edes ajokorttia enää kun autoilu liian kallista.

        Mistä ihmeestä sai omakotitalon vuonna 2001 40 000 markalla? Omasta kotikaupungistani ei saanut edes yksiötä vuonna 2002 40 000 eurolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat elää omissa maailmoissasi. Vuonna 2002 ei 20mk parturia ollut missään. 70-luvulla ehkä. Siis kyse oli vuodesta 2001 ja narikka oli monessa paikassa 10mk. Iso tuoppi maksoi 25mk ja euroihin siirryttäessä 4.5e.

        Höpöhöpö, ennen euroa tavallinen parturikynti miehelle oli 20mk, olut alle kympin, nyt 8€. Kaupoissa halpaa olutta saa kohtuuhintaan nytkin, mutta baareissa ei. Ei kaikki hinnat samana päivänä muutuneet suoraan markoista euroiksi, mutta nopeasti ilman perusteltua syytä. Nuoret ei osaa verrata hintoja, mutta onneksi markka-aikaan eläneenä on helppo verrata. Kaikki kohtuuttoman hintaiset jää kauppaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on moneen kertaan mainittu rahan arvon muuttuminen. Esim. vuonna -74 2mk vastaa nykyrahassa n.2e. Elintarvikkeista monet olivat ennen kalliimpia. Kannattaa rahamuseon sivuilta avata rahanarvomuunnin ja siellä on hintoja eri vuosia vs.nykyhinnat.

        Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk. se on nykyrahassa 27 930e. Uusista Toyotoista saa maksella aika lailla samoja nykyään. Eli autojen kallistuminen ei ole ollut suurta.

        Milloin olet muikkua ostanut 2mk/kg? Itse maksoin 5.90e/kg kun viimeeksi sitä ostin.

        80-luvulla kala oli vielä halpaa, myös lohi, ei enää.

        Autoveroa on laskettu, se on vaikuttanut hintoihin, polttoaineveroa taas nostettu. Hintoja pitäisi verratta ensisijaisesti mitä maksoi juuri ennen euroon siirtymistä ja miten hinta kehittynyt sen jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä ihmeestä sai omakotitalon vuonna 2001 40 000 markalla? Omasta kotikaupungistani ei saanut edes yksiötä vuonna 2002 40 000 eurolla.

        Pienten kaupunkien läheltä maalla sai "mummonmökkejä", isojen kaupunkien lähellä en ole hintoja vertaillut, mutta etelä-Suomessa hinnat nousseet eniten, vaikka olleet jo silloinkin varmaan kallimpia. Pohjoisempaa voi nytkin saada melko halvalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekisi teille tissiposkille hyvää paluu noihin aikoihin. Silloin kun oli vuokrasääntely, oli nuoren miehen mahdoton saada vuokra-asuntoa, piti oma ostaa, kun muutti kotoa pois. Ensin piti säästää 40% ja lopulle sai lainaa, kun oli kaksi takaajaa ja asunto vakuutena.

        Ei maksanut silloin kela vuokravakuuksia ja asumistukia. Kyllä nykyään on helppoa ja lähes ilmaista asua vuokralla.

        Vuonna 1985 minulla piti olla omaa rahaa 25% etukäteen säästettynä, siihen sai 3 vuotta aikaa säästää. Hieman sain kotoa avustusta, lienee ollut 20.000 mk. Näin oli 1/4 "omaa" rahaa kasassa. Asunto maksoi Helsingissä, iso 45 m2 yksiö Sörnäisissä, 237.000 mk.
        ASP-laina piti maksaa takaisin 12 vuodessa. Sen pystyinkin tekemään, koska palkkani oli keskimääräistä parempi. Korot olivat normaalia alemmat, koska oli ensiasuntolaina, eli ASP-laina. Siinä oli korkotukea. Valtio sen korkotuen kai maksoi, ei pankki sellaista tekisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laita ihmeessä linkki noista hinnoista. Itse en muista että vuonna 2002 hintoja olisi laakista 6 kertaistunut. Vuosina 75-76 oli n. 1 miljoona henkilöautoa maassamme. Nykyään niitä on n. 2.8 miljoonaa, eli ihan selvä muutos. Monet elintarvikkeet olivat ennen kalliimpia kuin nykyään. Esim. voi oli tuplaten kalliimpaa vuonna -80. Rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvomuunnin ja siellä voi hintoja katsella myös.

        No jotkut väittivät kahvikupillisen kahvia noussen 1 mk -> 1 € monin paikoin. Harva kahvila kai 1 € hintaan myi kahvia.
        En oikein usko, että tuo oli kovin yleistä.
        Sen kuulin, että köyhä Kreikka alkoi jossain vaiheessa siirtyessään euroon rokottaa 5€ hintaa kahvikupista. Ei se todellakaan Suomessa noin paljoa maksa. Siihen saa jo kunnon wienerin tai ison munkin kahvin lisukkeena monin paikoin. Puhun tavallisesta suomalaisesta kahvista. Helsingin keskustassa oli jo yli 10 v sitten 6€ kahvi korvapuusti työkaverin mukaan.

        Eräässä pikkukaupungin K-superissa oli pari vuotta sitten kahvi pieni munkki hintaan 1€. Se oli pitkä tarjous, arkisin (ei la) jotain klo 9-15. Tarjous jatkui kai ainakin vuoden, sillä yritettiin houkutella asiakkaita kauppaan. Tulikin usein vain tarjouksia kyttääviä eläkeläisiä ja työttömiä notkumaan päivisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etpä näköjään laittanut linkkejä. Mitä se autojen määrä pitäisi todistaa, 40-luvulla oli paljon vähemmän autoja ja sotien jälkeen oli pitkään kaikkia rajoituksia, eikä vanhat ihmiset ajaneet useinkaan ajokorttia. Kesti kauan että alkoi olla käytettyjä autojakin kunnolla myynnissä. Ajokorttikin kallistunut valtavasti ja autot. Asunto ja asumiskulut on tärkein ja suurin menoero, ruoka toinen välttämättömyys.

        Halpa jauheliha pysynyt ennallaan, mutta kaikki kalliimpi liha kallistunut valtavasti, kuka muka olisi maksanut esim porosta 500mk/kg, kalan hinta noussut samoin älyttömästi, ennen sai vaikkapa muikkua 2mk/kg, nyt tarjouksessa 8€, monet kotimaiset kalat 20-40€/kg, ei kukaan markoissa olisi maksanut 100-200mk/kg. Juustot järjettömän kalliita jne jne.

        Juustot ovat nykyään erityisen halpoja. Halpatuotteita tulee Virosta ja Latviasta. Hinta on usein ollut jopa hieman alle 4€/kg Edam-juustolla ja jollain kermajuustoilla. Niitä saa halvalla esim. K-superista. Joskus ollut pidempään Valion edam lähellä tätä hintaa.

        Lidl:stä saa halvalla juustot, myös vähän parempia juustoja, kuten Emmendalin kaltaista reikäjuustoa, en nyt muista nimeä. Niissä kai tuppaa usein olemaan enemmän suolaa kuin suomalaisissa juustoissa.

        Kalat ovat kyllä tosi kalliita, varsinkin fileet. Poikkeuksena on ollut Norjan kasvatettu lohi ja nyt hiljattain kokonainen suomalainen lohi. Minulla on sitä vieläkin noin puolikas eli 1 kg kypsyttämättä, on kyllä ulkolämpötilassa kylmällä katetulla kuistilla. Tuppaa jäätymään.
        Suomalainen kokonainen lohi maksoi Isokari nimellä Lidl:ssä vain jotain 4,99€/kg. Sisälmykset oli poistettu. Saan siitä kaksi kertaa uunikalaa, riittää äijämiehelle 4 ateriaan.
        Puolet olen jo syönyt. Tällainen hinta on harvinaisuus, pikkukaupunki n. 115 km Helsingistä, Lidl-myymälä. Sama hinta lienee nyt ollut Helsingissäkin, n. 3 pv sitten oli myynnissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pienten kaupunkien läheltä maalla sai "mummonmökkejä", isojen kaupunkien lähellä en ole hintoja vertaillut, mutta etelä-Suomessa hinnat nousseet eniten, vaikka olleet jo silloinkin varmaan kallimpia. Pohjoisempaa voi nytkin saada melko halvalla.

        Nekö sitten kallistuivat siihen 40 000e hintaan vuonna 2002?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö, ennen euroa tavallinen parturikynti miehelle oli 20mk, olut alle kympin, nyt 8€. Kaupoissa halpaa olutta saa kohtuuhintaan nytkin, mutta baareissa ei. Ei kaikki hinnat samana päivänä muutuneet suoraan markoista euroiksi, mutta nopeasti ilman perusteltua syytä. Nuoret ei osaa verrata hintoja, mutta onneksi markka-aikaan eläneenä on helppo verrata. Kaikki kohtuuttoman hintaiset jää kauppaan.

        Siis kyse oli vuodesta 2001 koita jo ymmärtää. Muistan tasan tarkkaa nuo viimeiset markkahinnat. Elät 70 luvun muistoissa noiden hintojen kanssa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jotkut väittivät kahvikupillisen kahvia noussen 1 mk -> 1 € monin paikoin. Harva kahvila kai 1 € hintaan myi kahvia.
        En oikein usko, että tuo oli kovin yleistä.
        Sen kuulin, että köyhä Kreikka alkoi jossain vaiheessa siirtyessään euroon rokottaa 5€ hintaa kahvikupista. Ei se todellakaan Suomessa noin paljoa maksa. Siihen saa jo kunnon wienerin tai ison munkin kahvin lisukkeena monin paikoin. Puhun tavallisesta suomalaisesta kahvista. Helsingin keskustassa oli jo yli 10 v sitten 6€ kahvi korvapuusti työkaverin mukaan.

        Eräässä pikkukaupungin K-superissa oli pari vuotta sitten kahvi pieni munkki hintaan 1€. Se oli pitkä tarjous, arkisin (ei la) jotain klo 9-15. Tarjous jatkui kai ainakin vuoden, sillä yritettiin houkutella asiakkaita kauppaan. Tulikin usein vain tarjouksia kyttääviä eläkeläisiä ja työttömiä notkumaan päivisin.

        Kyllä 70luvun alussa markalla sai paljon. Vuonna 2001 ei niinkään. Puhuttaessa markka-aikaa pitää aina mainita mikä vuosi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö, ennen euroa tavallinen parturikynti miehelle oli 20mk, olut alle kympin, nyt 8€. Kaupoissa halpaa olutta saa kohtuuhintaan nytkin, mutta baareissa ei. Ei kaikki hinnat samana päivänä muutuneet suoraan markoista euroiksi, mutta nopeasti ilman perusteltua syytä. Nuoret ei osaa verrata hintoja, mutta onneksi markka-aikaan eläneenä on helppo verrata. Kaikki kohtuuttoman hintaiset jää kauppaan.

        Oluttuopin saa 5_5.50e hintaan monesta paikasta. Viimeiset markkahinnat tosiaan oli 25mk pintaan. Ja euroihin siirryttäessä 4.5e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juustot ovat nykyään erityisen halpoja. Halpatuotteita tulee Virosta ja Latviasta. Hinta on usein ollut jopa hieman alle 4€/kg Edam-juustolla ja jollain kermajuustoilla. Niitä saa halvalla esim. K-superista. Joskus ollut pidempään Valion edam lähellä tätä hintaa.

        Lidl:stä saa halvalla juustot, myös vähän parempia juustoja, kuten Emmendalin kaltaista reikäjuustoa, en nyt muista nimeä. Niissä kai tuppaa usein olemaan enemmän suolaa kuin suomalaisissa juustoissa.

        Kalat ovat kyllä tosi kalliita, varsinkin fileet. Poikkeuksena on ollut Norjan kasvatettu lohi ja nyt hiljattain kokonainen suomalainen lohi. Minulla on sitä vieläkin noin puolikas eli 1 kg kypsyttämättä, on kyllä ulkolämpötilassa kylmällä katetulla kuistilla. Tuppaa jäätymään.
        Suomalainen kokonainen lohi maksoi Isokari nimellä Lidl:ssä vain jotain 4,99€/kg. Sisälmykset oli poistettu. Saan siitä kaksi kertaa uunikalaa, riittää äijämiehelle 4 ateriaan.
        Puolet olen jo syönyt. Tällainen hinta on harvinaisuus, pikkukaupunki n. 115 km Helsingistä, Lidl-myymälä. Sama hinta lienee nyt ollut Helsingissäkin, n. 3 pv sitten oli myynnissä.

        Vain halvimpia juustoja saa enää kohtuuhintaan, ei kukaan olisi maksanut Aurajuustosta tms 100mk/kg. Useimmat Valion juustot ja vähänkin erikoisemmat ulkomaiset tolkuttoman kalliita ja hinta noussut ihan viime vuosina 30%.

        50mk oli iso raha, 10€ ei saa nykyään oikein mitään. Lidlissäkin kauppareissu maksaa n. 100€, ei maksanut markka-aikaan edes suomalaisissa kaupoissa läheskään 500mk, mikä oli jo todella iso raha.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain halvimpia juustoja saa enää kohtuuhintaan, ei kukaan olisi maksanut Aurajuustosta tms 100mk/kg. Useimmat Valion juustot ja vähänkin erikoisemmat ulkomaiset tolkuttoman kalliita ja hinta noussut ihan viime vuosina 30%.

        50mk oli iso raha, 10€ ei saa nykyään oikein mitään. Lidlissäkin kauppareissu maksaa n. 100€, ei maksanut markka-aikaan edes suomalaisissa kaupoissa läheskään 500mk, mikä oli jo todella iso raha.

        Ja mitä vuotta tarkoitat tuolla markka-ajalla? Oliko 50mk iso raha vuonna 2001? Koittakaa nyt hyvät ihmiset jo ymmärtää inflaatio ja rahan arvon muutos. Jos vuonna -85 ostit kaupasta 200mk kassit täyteen ruokaan, niin se ei tarkoita, että nykyään pitäisi saada sama määrä tavaraa 35 eurolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väität siis, että vuonna 2002 monet hinnat muuttuivat suoraan markoista euroiksi. Kerrohan yksikin esimerkki. Asumiseen ei nykyään todellakaan mene 2/3 tuloista. Onhan se toki kallistunut selvästi verrattuna menneisiin vuosikymmeniin. Kuinka monella oli auto käytössä 70-luvulla? Henkilöautojen lukumäärä on kasvanut selvästi niistä ajoista. Bensa maksoi vuonna -71 73 penniä litra, joka on nykyrahassa n.1.02e. Energiakriisi nosti polttoaineiden hintoja -70 luvun kuluessa.

        "Väität siis, että vuonna 2002 monet hinnat muuttuivat suoraan markoista euroiksi. Kerrohan yksikin esimerkki."

        no kerrotaan:

        2001 joulukuussa iso kynsileikkuri (siis sellainen, jolla voi leikata myös varpaankynnet) maksoi Tikkurilan Kaunis Nainen -liikkeessä (nykyään samassa liiketilassa on Emotion -myymälä) 10 markkaa.

        Tammikuussa 2002 tuo aivan sama kynsileikkuri samassa myymälässä maksoi 9,50 €.

        McDonald's ketju taas päätti totuttaa asiakkaansa eurohintoihin jo vuoden 2001 loppupuolella. Niinpä 2001 joulukuussa BigMac -ateria maksoi hinnaston mukaan 4,50€.
        Vuoden loppuun saakka se toki pääosin veloitettiin markoiksi muunnettuna, paitsi jos olit vaihtanut pankkitilisi valuutaksi euron jo 2001 vuoden puolella ja maksoit pankkikortilla, missä tapauksessa jo 2001 veloitus oli täsmälleen tuon 4,50€ pankkitililtäsi.

        Voit toki käydä katsomassa, mitä BigMac -ateria maksaa nyt, ja verrata sitä vuodenvaihteen 2001-2002 hintatasoon 4,50€ (21 vuotta sitten).


    • Anonyymi

      Suomi kuolee korkeisiin asumiskustannuksiin. Suomessa palkansuhde työläisellä välillisiin veroihin on karmeaa luettavaa, niin ei ole missään muualla maailmassa. Siihen kun lisätään järjetön ilmastohypetys niin vot...Todellakin kannattaa nuorison lähteä suomesta ennenkuin marinin ja keskustan tekemät velat kaatuvat niskaan.

    • Anonyymi

      Porvarihallitukset ovat olleet vallassa jo pitkään niin selvähän se on.

    • Anonyymi

      Tuohon aikaan pystyi itse tekemään lähes kaiken. Nykyisin pitää jo auton pysäköimiseen olla muutama tonni rahaa.

      Ruuvan sai merestä ja järvistä nykyisinhän nuo matujen paskomia

      eli paha verrata jos ei huomioida kokonaisuutta.

      • Anonyymi

        Kyllä oot ihan ite vetes paskonu. Laitahan esimerkkejä mitä pystyit 70-luvulla tekemään itse mitä et nyt muka pystyisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä oot ihan ite vetes paskonu. Laitahan esimerkkejä mitä pystyit 70-luvulla tekemään itse mitä et nyt muka pystyisi.

        Johan siinä luki ennen pystyi pysäköimään auton ilman maksamista. Samoin autot saatto korjata jakoavaimella. Eikä ketään kiinnostanut mitä putkesta ulos tuli kunhan auto kävi.

        Paljonkohan on tullut maksuja lisää joita ei 70 luvun ihmisillä ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johan siinä luki ennen pystyi pysäköimään auton ilman maksamista. Samoin autot saatto korjata jakoavaimella. Eikä ketään kiinnostanut mitä putkesta ulos tuli kunhan auto kävi.

        Paljonkohan on tullut maksuja lisää joita ei 70 luvun ihmisillä ollut.

        Jos nykyään silloin tällöin menee muutama euro auton pysäköintiin, niin en sitä pitäisi ongelmana. Onhan autoja huomattavasti paljon enemmän, kuin 70-luvulla. Autotkin ovat hieman muuttuneet parempaan suuntaan.

        Paljonkohan on lähtenyt maksuja pois, joita nykyään ei tarvitse maksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos nykyään silloin tällöin menee muutama euro auton pysäköintiin, niin en sitä pitäisi ongelmana. Onhan autoja huomattavasti paljon enemmän, kuin 70-luvulla. Autotkin ovat hieman muuttuneet parempaan suuntaan.

        Paljonkohan on lähtenyt maksuja pois, joita nykyään ei tarvitse maksella.

        TV-kuuntelulupa hehe!
        on lähtenyt pois....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos nykyään silloin tällöin menee muutama euro auton pysäköintiin, niin en sitä pitäisi ongelmana. Onhan autoja huomattavasti paljon enemmän, kuin 70-luvulla. Autotkin ovat hieman muuttuneet parempaan suuntaan.

        Paljonkohan on lähtenyt maksuja pois, joita nykyään ei tarvitse maksella.

        Jos joutuu pysköimään työajaksi maksulliseen niin tulee todella kalliiksi, samoin autopaikat hesassa maksaa älyttömästi ja paljon muuallakin. Nyt sitten suunnittelevat jo km-maksujakin kaupunkeihin. Muutan eläkkeellä maalle, en suostu ryöstämiseen enkä julkisilla liikumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos nykyään silloin tällöin menee muutama euro auton pysäköintiin, niin en sitä pitäisi ongelmana. Onhan autoja huomattavasti paljon enemmän, kuin 70-luvulla. Autotkin ovat hieman muuttuneet parempaan suuntaan.

        Paljonkohan on lähtenyt maksuja pois, joita nykyään ei tarvitse maksella.

        Helsinki on yrittänyt poistaa viimeisimmätkin maksuttomat paikat 2 km säteellä keskustan päärautatieasemalta. Onhan se pysäköinti kadun reunaan tai halliin ollut pirun kallista jo pitkään. Jätkäsaaressa (Länsisataman alue) lienee Verkkokauppa.com asiakaspaikat maan alla hallissa vielä maksuttomia. Yrittäjä luultavasti maksaa asiakkaiden ilmaispaikat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helsinki on yrittänyt poistaa viimeisimmätkin maksuttomat paikat 2 km säteellä keskustan päärautatieasemalta. Onhan se pysäköinti kadun reunaan tai halliin ollut pirun kallista jo pitkään. Jätkäsaaressa (Länsisataman alue) lienee Verkkokauppa.com asiakaspaikat maan alla hallissa vielä maksuttomia. Yrittäjä luultavasti maksaa asiakkaiden ilmaispaikat.

        Käyn ihan periaatteesta vain automarketeissa missä ilmaiset parkkipaikat, keskustaan maksullisille ei saisi millään ellei ihan pakko. Kuolkoon vaan keskustan paikat ihan vapaasti minun puolestani.


    • Anonyymi

      Taitaa olla aika jättää etuliite osto pois, jos aikoo pysyä hengissä.

    • Anonyymi

      Voi voi tuota hölmöilyä. Kukaan ei ole haikailemassa 70-luvulle. Keskusteluissa tulee vain esille tiettyjä eri vuosikymmeniin liittyviä asioita, joita verrataan nykyaikaan. Nykyaikana esim. elämänlaatu on monelta osin kuluttavampaa, kun vertaa johonkin aiempaan vuosikymmeneen. Tuo on sitä vähemmän älykästä älähtelyä, että otetaan trolliin aiheeksi, että joku muka haluaa ostovoiman tai rahan arvon pienemmäksi tai muuta vastaavaa. Trollaus on häpeällistä.

      • Anonyymi

        Nämä jotka väittävät saaneensaa omakotitalon ostettua 40 000 markalla vuonna 2001 ovat ilmeisesti trolleja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä jotka väittävät saaneensaa omakotitalon ostettua 40 000 markalla vuonna 2001 ovat ilmeisesti trolleja.

        Harmittaa etten ostanut, "mummonmökkejä" mukavuuksilla sai todella edullisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä jotka väittävät saaneensaa omakotitalon ostettua 40 000 markalla vuonna 2001 ovat ilmeisesti trolleja.

        Saa niitä siihen hintaan nytkin. Ei tartte mennä kuin 100km Stadista esim. itään päin. Ei ne tietysti kovin kaksisia palatseja siinä hintaluokassa ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä jotka väittävät saaneensaa omakotitalon ostettua 40 000 markalla vuonna 2001 ovat ilmeisesti trolleja.

        Kyllähän löytyy muuttotappiokuntia, joissa pikkukaupunkeja, joissa on vanhoja omakotitaloja aina ollut halvalla. 70-luvulla tosin taisi moni etelän kaupunki olla vielä vetovoimainen.

        90-luvun alun lama jäi pitkäksi aikaa päälle. ATK-alalla oli pieni nousukausi vuosina 1999-2002, kun töitä oli paljon ensin vuosi2000-ohjelmistomuutosten vuoksi, ja sitten vuosi 2001 toi paljon töitä, kun siirryttiin eurovaluuttaan maksuvälineenä v. 2002 alussa.

        Sen jälkeen oli ns. IT-buumi, eli kai käytännössä osakekurssien nousua monilla ATK-alan uudemman tekniikan yrityksillä ja teknologiayriyksillä. Vuosi oli 2007. Tästä ei minulla ole oikein muistikuvia, se ei vaikuttanut minun, atk-ammattilaisen hommiini. Tein töitä vanhanaikaisten tietojärjestelmien parissa. IT buumi liittyi siis intoiluun uuden tekniikan (Internet) hyödyntämisestä. Järjestelmiä kehitettiin selainpohjaisiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saa niitä siihen hintaan nytkin. Ei tartte mennä kuin 100km Stadista esim. itään päin. Ei ne tietysti kovin kaksisia palatseja siinä hintaluokassa ole.

        Tarkoittanet 40 000€, mutta hyvin vähän e- tai l-Suomessa niitäkään enää tai ovat heikkokuntoisia ilman mukavuuksia, alle 10 000€ vain purkukuntoisia.


    • Anonyymi

      Kyllä minä ainakin haikailen sitä elintason nopeaa kasvua, joka tapahtui 1970-80-luvuilla. Osaako joku vastata, miksi silloin lähes järkiään duunari ostivat oman asunnon, oman auton ja sitten oman kesämökin? Kuinka moni pätkätyöläinen sellaisia nykyään ostaa?

      Lisäksi tuosta vertailusta puuttuu se, että juuri 1970-luvulla terveyskeskukset nousivat joka niemeen ja notkoon ja peruskoulut. joita nyt ollaan purkamassa "kannattamattomina", eli siksi, ettei Nallen kaltaisilla ole varaa maksaa verojaan kun pitää romuautoja keräillä nurkkiinsa ruostumaan. Todellisuudessa ihmiten elitaso siis nousi paljon enemmän kuin aloittajan luvut edes osoittavat. Se nousu tyssäsi monella 1990-luvun alkuun eikä sen jälkeen ole paljon parantunut.

      Miten on mahdollista, että näin lahjakas kansakunta, jota ei enää Venäjäkään vainoa ja EU:n valtavat markkinat tukevat, ei pysty enää kasvamaan ja parantamaan kansalaistensa olotilaa kuten se 1970-luvulla pystyi? Ainoa, mihin se pystyy, on leikkaamaan ja valittamaan.

      Jokin tässä ajassa on todella pahasti pielessä.

      • Anonyymi

        Juuri niin, ennen työläisetkin pystyivät hankkimaan asunnon, nykyään halutaan pitää vuokralla rikastuttamassa vuokraisäntiä tai joutuu maksamaan asuntoa lähes koko ikänsä. Velkataakka asuntovelallisilla kasvanut koko ajan, eikä haluta edes lasten perivän asuntoa, vaan sekin halutaan viedä vanhuksilta hoitokuluihin.


      • Anonyymi

        NL:n kaupasta oli paljon hyötyä Suomelle. Nyt se on vähäistä, kun Venäjälle on asetettu pakotteita. Saisi EU maksaa Suomelle mitä se menettää Venäjän kaupassa.

        Tänne on tullut ulkomaisia yrityksiä putsaamaan mineraalivarat pois. Samoin on muita yrityksiä myyty ulkomaille, ja nämä kartellipaskat nostivat hinnat kovasti. Esim. Kemiran lannoitteet kaivoksineen myytiin Norjaan, joka sitten nosti hinnat kai kaksinkertaisiksi. Maanviljelystä tämäkin haittasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin, ennen työläisetkin pystyivät hankkimaan asunnon, nykyään halutaan pitää vuokralla rikastuttamassa vuokraisäntiä tai joutuu maksamaan asuntoa lähes koko ikänsä. Velkataakka asuntovelallisilla kasvanut koko ajan, eikä haluta edes lasten perivän asuntoa, vaan sekin halutaan viedä vanhuksilta hoitokuluihin.

        Lapsilla on Suomessa usein synkkä tulevaisuus, kun töitä ei ole. Verottaja verottaa sikana, jos lahjoitat asunnon lapsellesi. Minulla on lapsia kaksi, ja jotenkin sen asunnon voisi lahjoittaa toiselle. Mistä sitten toiselle perintöä, kun suurin osa varallisuudesta on kiinni kerrostalokolmiossa lähellä Helsingin keskustaa? Asunto saattaa olla kulahtaneenakin n. 400000€ arvoinen. Kaikki kalliimmat taloyhtiöremontit on tehty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        NL:n kaupasta oli paljon hyötyä Suomelle. Nyt se on vähäistä, kun Venäjälle on asetettu pakotteita. Saisi EU maksaa Suomelle mitä se menettää Venäjän kaupassa.

        Tänne on tullut ulkomaisia yrityksiä putsaamaan mineraalivarat pois. Samoin on muita yrityksiä myyty ulkomaille, ja nämä kartellipaskat nostivat hinnat kovasti. Esim. Kemiran lannoitteet kaivoksineen myytiin Norjaan, joka sitten nosti hinnat kai kaksinkertaisiksi. Maanviljelystä tämäkin haittasi.

        Eihän se venäjän kauppa toimi muutenkaan enää kuten nl kanssa, hyvin epävarmaa ja parempi vaan että yritykset saaneet tilalle ostajia muualta maailmasta.


    • Anonyymi

      Aikoinaan kansanedustajan palkka oli samansuuruinen kuin duunarin palkka. Mites on nyt

    • Anonyymi

      Raju on myös velkataakka. Tuohon aikaan talot maksoivat 20 000 markkaa. Nyt 400 000 euroa. Oli se vaan ihmeellistä aikaa kun lapsiperheet pärjäsivät vaikka usein äiti kotona ja vain isä töissä. Äskettäin Lontoossa tehtiin vertailu jonka mukaan 1960-luvulla keskiluokka pääsi paremmin omistusasuntoon käsiksi kuin samoilla alueilla heidän lapsenlapsensa. Ero oli huikea 1960-luvun eduksi. Erityisesti asuminen on muuttunut vuosikymmenten mittaan sikamaisen kalliiksi.

      • Anonyymi

        Ei kummosta mökkiä saanut 20 000 markalla edes 60 -luvulla. Irwinin muka ökytalo vuonna 68 täisi maksaa yli 300 000mk. Nykyrahassa vajaa 500 000e.


    • Anonyymi

      Vain ja ainoastaan siksi koska elektroniikka kaikki valmistetaan nyt Aasiassa, eteenkin Kiinassa. Muuten asiat eivät ole ollenkaan niin hyvin kuin mitä tilastot osoittavat. Asuminen on törkeän kallista 2020-luvun länsimaissa.

    • Anonyymi

      1980-luvun alku oli Suomen kulta-aikaa. Sitten tuli Kokoomus ja markkinaliberalismi ja tie helvettiin oli kivetty suurilla lupauksilla.

      • Anonyymi

        Näin siinä kävi. Pääomamarkkinoiden vapauttaminen yhdessä yliarvostetun valuutan kanssa johti nopeasti siihen, että tavalliset kansalaisetkin velkaantuivat ulkomaille. Koivisto vielä oikein revalvio markan 1989.

        Sitten tuli Irakin ensimmäinen sota ja NL kaatui, ja muuta ei tarvittu kun valuuttapako alkoi. "Ostovoiman" säilyttämiseksi devalvaatiota viivyteltiin, joten valuuttaa ehti paeta suuremmat määrät. Kun markka lopulta asetettiin kellumaan, se saavutti oikean markkinoiden määräämän arvonsa ja valuuttapako pysähtyi hetkessä, vienti lähti nousuun välittömästi.

        Jos markka olisi devalvoitu 1988 tai 1989, kuten Väyrynen silloin ehdotti, ei lainaa ulkomailta olisi kannattanut ottaa pääomamarkkinoiden vapauttamisesta huolimatta ja eikä senkään velan määrä, joka kuitenkin olisi otettu, olisi räjähtänyt käsiin, koska markan arvo ei olisi jatkossa laskenut niin rajusta.

        Paljolti kyse oli siitä, että Manun opiskelukaveri Jaakko Lassila, kuten muutkin pankinjohtajat, halusivat keinotella halvalle vaikuttaneella ulkomaisella rahalla, tajuamatta lainkaan reaalitalouden kehitystä, Aika samanlaisia ovat puheet nytkin. Euroa mainostetaan kansalle sillä, että saa korotonta lainaa. Tuleeko elämä sen kanssa tosiaan halvemmaksi? Asuntojen hinnat ovat räjähtäneet, palkat eivät ole pysyneet perässä alkuunkaan ja maa on muuttumassa vuokrakasarmilaksi, jossa asumisesta toisen puolen maksaa valtio. Voi olla, että jotkut työssä käyvät onnistuvat puljaamaan niin, että eivät lyhennä todellisuuudessa velkojaan, vaan maksavat entistä ottamalla uutta. Ne, jotka lyhentävät, ovat tiukalla.

        Jälleen kerran duunarista herraan ollaan kovasti mielissään, kun Thaimaassa elää viikon muutamalla eurolla. Samaan aikaan maa velkaantuu, koska vientiteollisuus ei juuri pysty sillä vaihtosuhteella tuomaan maahan euroja sitä tahtia kuin niitä virtaa ulos ulkomaista tavaraa ostettaessa. Kaikki yrittävät ratkaista ongelmaa laskemalla jonkun toisen elintasoa, ja kaikille muille kohteeksi kelpaavat työttömät. En tiedä, uskovatko he itse juttuihinsa, todellisuudessa mitkään tuollaiset keinot eivät pysty ratkaisemaan yhtään mitään.

        Aivan samoin kuin 1980-luvun lopulla, nytkin valuuttamme on yliarvostettu, siksi että euron arvon määräävät Saksain kaltaiset olosuhteiltaan ja mahdollisuuksiltaan aivan toisenlaiset maat. Me emme pysty tasapainottamaan tilannetta myöskään tulleilla, koska niistäkään emme voi päättää itse. Joku muka viisas sanoi jossain, ettei 1990-luvun lamaan johtaneita virheitä voi toistaa. Todellisuudessa ne toistuvat, tällä kertaa meistä itsestämme riippumatta koko ajan ja ero ovan vain siinä, että tällä kertaa meillä ei ole edes mahdollisuutta toimia toisin. Me emme kärsi ulkomaisten valuuttojen paosta, koska nyt valuuttamme ei voi devalvoitua meidän tilanteemme sanelemana, mutta eurot pakenevat meitä.

        Maassa on totta kai ryhmiä, jotka aivan samoin kuin pankinjohtajat ja jotku keinottelijat 1980-.uvun lopulla, hyötyvät tilanteesta ja pyrkivät jatkamaan nykyistä tilannetta mahdollisimman pitkään. Ennen kaikkea paljon matkusteleva osa kansaa, jonka toimeentulo turvattu, ja yllätys yllätys, siihen porukkaan kuuluvat lähes kaikki poliitikkomme. Monille heistä matkustelu tuntuu olevan jonkinlainen itseisarvo ja tuntuvat ihan vakavissaan uskovan, että vain ramppaamalla jatkuvasti ulkomailla ympäri maapalloa säilyy käsitys siitä, että televisiossa ja internetissä näkyvät ihmiset tosiaan kävelevät kahdella jalalla sielläkin. Ilman jatkuvaa matkustelua he pelkäävät muuttuvansa rasisteiksi... jos valuuttamme arvo olisi meidän olosuhteidemme mukainen, pakkomielteensä toteuttaminen olisi heille paljon kalliimpaa.

        On myös ryhmiä, jotka hyötyvät maansisäisesti. Halvan velkarahan paisuttamat asuntomarkkinat ovat tuottaneet sijoittajille ja rakentajille huikeita voittoja ja hintatason nousu yhdessä efektiivisen palkkatason laskun kanssa on johtamassa siihen, että sijoittajien näkymät ovat huikeat. Ihmisillä ei ole enää varaa ostaa asuntoja, jotka valuvat sijoittajille, jotka taas vuokraavat ne entisten omistajiensa lapsille. Täysin tarkoituksetonta elämää mielialalääkkeitä syöden elävät vuokrakasarmilaiset nostavat asumistukensa ja käyvät "opettelemassa töihin" tyhjänpäivisissä leikkikeskuksissa ja nauttivat "siitä, että heistä pidetään huolta". Jotkut heistä perustavat erilaisen perheen ja se kuvataan televisioon.

        Maa on jakautumassa nopeasti kahtia, niihin, jotka omistavat ja niihin, jotka eivät mista mitään. Olemme nopeasti kulkemassa ajassa taaksepäin renkien, piikojen ja loisten yhteiskuntaan, jossa myös oli mittava omistamattomien luokka. Tilannetta jeesustellaan sillä, että nyt meillä on sosiaaliturva, jota tosin oikeisto uhkaa lakkauttaa tuon tuostakin. Mikäli maahanmuutto olisi yhtään voimakkaampaa, tapahtuisi sama kuin Ruotsissa, syntyisi myös etninen vastakkainasettelu. Maahanmuuttajilla on aina huonompi mahdollisuus työllistyä ja rikastua, joten heitä on aina enemmän omistamattomassa luokassa ja köyhissä, ja rikollisissa.


    • Anonyymi

      Vuonna 1976 velipoika rakensi omakotitalon ja hintaa tuli 66 000 markkaa. Lainaerät 1980-luvun puolella suorastaan naurettavan pienet palkkaan nähden. Nyt nuoret nääntyvät velkataakan alle.

    • Anonyymi

      1990-luvun alussa verotuksessa sai lapsista tehdä vähennykset valtioverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Muistan kuin kunnallisverotuksessa vähennettiin jokaisesta lapsesta 10 500 markkaa. Mulla oli 4 lasta ja sain tehdä 42 000 markan vähennykset. Veroprosentti taisi olla jotain 10%.

      Lipposen-Niinistön hallitus leikkasi lapsiperheiden tulonsiirtoja reaaliarvoltaan 40%. Niin että tiedätte millainen paskiainen tämä presidenttimme oikein on.

      • Anonyymi

        Mun faija osti 70 luvun alusta 4 tuhannen neliön tontin 5.000 markalla. Vantaa ei vajaa 30 vuoteen antanut siihen rak.lupaa. Heti kun hän myi sen . Niin lestat rakennutti Puolimatkalla - kolme jättimäistä rivitaloa tälle tontille. Pitäähän näiden parvina lisääntyä ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun faija osti 70 luvun alusta 4 tuhannen neliön tontin 5.000 markalla. Vantaa ei vajaa 30 vuoteen antanut siihen rak.lupaa. Heti kun hän myi sen . Niin lestat rakennutti Puolimatkalla - kolme jättimäistä rivitaloa tälle tontille. Pitäähän näiden parvina lisääntyä ?

        Paikka oli Vantaan Frihers .


      • Anonyymi

        Silti Suomessa on maailman suurimmat tuet lapsiperheille, sinkut tällä ovat köyhimpiä ja eronneet miehet elleivät ole älynneet tehdä avioehtoa. Akat rahastaa kaikessa mahdollisessa mahdollisessa, käyttävt miesten eläkkeetkin leskenelkkeinä ja femakot antamassa ne nyt jo avoleskillekin ettei vaan tarvitsisi töihin mennä.


    • Anonyymi

      Toi teksti on 110% sti täyttä paskaa.

      1970- luvulla tavallinen kansakoulun käynyt pari ja
      yksinhuoltaja saattoi ostaa itselleen oman asunnon.
      Palkka riitti elämiseen.

      1970- luku oli asuntorakentamisen buumia, ne osti uusia
      kerrostaloasuntoja, ihan asiallisilta alueilta.

      Ne kerrostaloalueet oli silloin uusia, eikä mitää slummeja.
      Töitä oli, koulutusta ei tarvittu.


      Tehtaita oli joka kylässä ja niemennokassa.

      • Anonyymi

        Globalismi vei tehtaat halpamaihin kun Suomessa halvinta irtisanoa ja kepulit maakunnissa ajaa vain tukijullien asiaa.


    • Anonyymi

      > Lainaerät 1980-luvun puolella suorastaan naurettavan pienet palkkaan
      > nähden. Nyt nuoret nääntyvät velkataakan alle.

      Kukaan 1980-luvulla asuntolainaa ottanut ja velaka lyhennellyt ei oikeasti ole tuota mieltä.

      -Jos nyt ottaa vaikak 300.000€ asuntolainaa, 1,2% vuosikorolla, niin tästä lainasta joutuu maksamaan 300 €/kk korkoa. Lainan takaisinmaksuaika on 40 vuotta tms.

      -Vuona 1988 otettu 450.000 silloisen markan asuntolaina, 12% vuosikorolla kuormitti ottajaansa 1.193€/kk korolla (Huom. rahan nykyarvo tarkistettu SP:n muunnoskertoimella).
      Koko lainan takaisnmaksuaika oli 12 vuotta, joten velkaa piti lisäksi alaka lyhentää aivan saman tien.

      Tuohon aikaan ei tosiaan lomailtu ulkomailla, kuten nykyiset asuntovelalliset tekevät aivan vakiona, jopa 2..3 kertaa vuodessa.

      • Anonyymi

        Kyllä 1970- luvulla lomailtiin ulkomailla,
        Espanja ym. oli halpoja lomakohteita.
        Karavaanareiden kulta- aikaa.
        Kotimaan matkailua, leirintäalueita.
        Joka toisella oli kesämökki Suomessakin.

        Palkka menee nykyisin (2000- luvun DDRssä) 80%sti asumisen kuluihin.
        Tonnin palkka, 800€ vuokra.
        Mikä on ostovoima?



        .


      • Anonyymi

        Nimenomaan tuollaista ulkomaanmatkailua se oli 1980-luvun suomalaisilla asuntovelallisella. Kesälomalla ajettiin omalla autolla Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan, Ranskaan jne.

        Mutta yövyttiin kuitenkin teltoissa leirintäalueilla, ei missään hotelleissa. Sellaista se oli sen aikakauden pienen budjetin ulkomaanmatkailu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan tuollaista ulkomaanmatkailua se oli 1980-luvun suomalaisilla asuntovelallisella. Kesälomalla ajettiin omalla autolla Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan, Ranskaan jne.

        Mutta yövyttiin kuitenkin teltoissa leirintäalueilla, ei missään hotelleissa. Sellaista se oli sen aikakauden pienen budjetin ulkomaanmatkailu.

        Euroopan sisällä oli valtavat elintasoerot,
        OLI HALPAMAITA. EUROOPAN SISÄLLÄ.
        Yövyimme aina hotellissa ulkomaan matkoilla.


        EUn idea = kaikille yhtä kallista
        Joka maahan samat palkat, korkeat hinnat ja sama työttömyys.



        EU on tuonut hyperinflaation ja
        Suomeen sisäisen devalvaation, jotta Suomi olisi riittävän köyhä
        verrattuna muihin EU maihin.

        Kokoomus ... ohjelmassa oli tämä ”Suomi EU kuntoon” vielä viimevaaleihin asti.
        Niiden ohjelmassa oli määrätietoinen Suomen halpuutus.
        Palkat alas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan tuollaista ulkomaanmatkailua se oli 1980-luvun suomalaisilla asuntovelallisella. Kesälomalla ajettiin omalla autolla Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan, Ranskaan jne.

        Mutta yövyttiin kuitenkin teltoissa leirintäalueilla, ei missään hotelleissa. Sellaista se oli sen aikakauden pienen budjetin ulkomaanmatkailu.

        80- luvulla?

        Olimme aina hotellissa. Se kuului paketin hintaan, jos osti sellaisen paketin.
        Peruustuspaikalla saattoi päästä 400 eurolla viikoksi aurinkoon.
        Ei ne ajoissa tilatut olleet sen kalliimpia.
        Kreikka oli vielä 80- luvulla edullinen, itsenäinen maa.
        Mukavat ihmiset ja hyvää ruokaa.
        Kaunista ja rauhallista.

        Ei ole enää.

        Kreikka on Eu aikakaudella lähinnä sotatanner.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        80- luvulla?

        Olimme aina hotellissa. Se kuului paketin hintaan, jos osti sellaisen paketin.
        Peruustuspaikalla saattoi päästä 400 eurolla viikoksi aurinkoon.
        Ei ne ajoissa tilatut olleet sen kalliimpia.
        Kreikka oli vielä 80- luvulla edullinen, itsenäinen maa.
        Mukavat ihmiset ja hyvää ruokaa.
        Kaunista ja rauhallista.

        Ei ole enää.

        Kreikka on Eu aikakaudella lähinnä sotatanner.

        sorry, ei ollut euroja vaan Markkoja.
        Muutamalla satasella aurinkoon.
        Kyllä se oli totta.


      • Anonyymi

        Älä höpötä, korot saanut vähentää verotuksessa ja inflaatio söi ne muutenkin. Jopa isohkon maatilan pystyi ostamaan velaksi, mutta nytmiljardien tukiaiset nostaneet maatilojen hinnat keinotekoisesti järjettömiksi. Rahaa syydetään aivan vääriin kohteisiin eikä riitä sinne mihin pitäisi.


      • Anonyymi

        "Vuona 1988 otettu 450.000 silloisen markan asuntolaina, 12% vuosikorolla kuormitti ottajaansa 1.193€/kk korolla (Huom. rahan nykyarvo tarkistettu SP:n muunnoskertoimella)."

        Jos käyttää tuollaisia hevonkukkua olevia muuntokertoimia, pitää niillä muistaa kertoa myös sen aikuinen palkka.

        Virallisella euron muuntokertoimella korko tuollaisesta lainasta olisi ollut 763 e/kk.

        Lisäksi 12% oli huippua ja seurausta vahvan markan tukemisesta. Kun ketjussa on paljon puhuttu juuri 1970-luvusta, niin silloin korko ei ollut likikään noin korkea.

        Sitten tulee vielä sekin, että nykyään sillä 300 000 eurolla saa vähemmän neliöitä, vaikka se rahana on paljon suurempi summa.

        Suurempi kysymys on se, että 1988 ei Suomessa tehty pätkätöitä, vaan maassa vallitsi täystyöllisyys ja duunarit tosiaan ostivat asuntoja. Nykyisin viron nysvät pyörivät joka paikassa ja vuokrakasarmien mielialalääkkeiden vetäjät eivät osta mitään. Melkoisella osalla suomalaisia menee selvästi huonommin kuin meni 1988.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä höpötä, korot saanut vähentää verotuksessa ja inflaatio söi ne muutenkin. Jopa isohkon maatilan pystyi ostamaan velaksi, mutta nytmiljardien tukiaiset nostaneet maatilojen hinnat keinotekoisesti järjettömiksi. Rahaa syydetään aivan vääriin kohteisiin eikä riitä sinne mihin pitäisi.

        Siihen aikaan eivät nousseet vain hinnat, vaan myös palkat. Inflaatio söi velat aika äkkiä.

        Nyt niin ei tapahdu ja osalla työvoimasta palkat pyrkivät vain laskemaan "kilpailukyvyn" takia. Mitähän heitä mikään kilpailukyky kiinnostaa, kun eivät itse siitä hyödy mitään?


    • Anonyymi

      >80- luvulla?
      >Olimme aina hotellissa. Se kuului paketin hintaan, jos osti sellaisen paketin.
      >Peruustuspaikalla saattoi päästä 400 eurolla viikoksi aurinkoon.

      Me ei tuollaisia viikon reissuja tehty. Matkalla oltiin aina yli 2 viikkoa vähintään. Pelkkä viikon kaupunkilomapaketti yhteen EU-kaupunkiin ei oikein kiinnostanut.

      Ajeltiin kolmena kesänä Italiaan rannoille saakka, ja siellä sitten vuokrattiin viikoksi apartementos myös.

    • Anonyymi

      Kylmä fakta on se että ostoivoimaame on tahallisesti heikennetty, eri tavoin lahjottujen poliitikkojemme ja suurimpien pankkiiri- ja talouseliittimme toimesta.

      Suomi oli huipussaan 80-luvulla. Kuunnes valtiovarainministeri Erkki Liikanen (sdp) , presidentti Mauno koivisto (sdp) johdolla, Kokoomuksen Harri Holkerin kanssa ajoivat Suomen talouden täysin tahallisesti syvään lamaan.

      Talous piti saada kuralle, jotta meidät voitiin liittää euroon, etaan ja euroopan yhteisöön (nyk. EU). Maksumieheksi suurpankeille, sijoittajille ja korruption ja mafian kyllästämille manamaille.

      Mauno Koivistolla oli jo 60-luvulla ajatuksia saada Suomi noihinn yhteisöihin mukaan. Silloisen Neuvostoliiton olemassaolo kumminkin esti nuo aikeet jo pelkällä olemassaolollaan. Suomi meni kuin ojasta allikkoon.

      Kaikki hallitukset tuosta ajasta lähtien ja nykyinen hallitus mukaan lukien, puuhastelevat Suomen alasajoa. Kuten varmaan Sannan punaviherhallituksen velanotosta ja rahan lahjoittamisesta voitte havaita.

      Samaan aikaan pakolaisia, maahanmuuttajia lossataan ja lennätetään maahan valtiovaroin. Heitä virtaa parhaillaankin vaikka on koronarajoitukset voimassa.

      Virkamiehistöäkin on paisutettu ddr:n kaavan mukaan, eli kestämättömästi. Suomessa on 750 000 virkamiestä, 5,5 miljoonaiselle kansalle. Se on liikaa. Palkkakulut ovat hirmuiset.

      Meidät ja valtiomme halutaan velkaannuttaa niin pahoin ja korkojen nousun jälkeen totaalisesti, ettemme enää koskaan olisi itsenäinen vamtio, vaan kuuluisimme Euroopan liittovaltioon (yksi provinssi muiden joukossa).

    • Anonyymi

      Rahan arvoa on laskettu. On tapahtunut suuri huijaus. Mikä vielä 90-luvulla maksoi maksoi markan. Maksaa nyt keskimäärin kuusi markkaa. Hinnat ovat siis jopa kuusinkertaistuneet. Yksi euro on noin kuusi markkaa.

      Esim. 90-luvulla pystyit viidellä markalla saamaan pehmiksen vohvelilla ja toisella mokomalla kahvin siihen kylkeen vielä. Että ihan turha hehkuttaa tätä helkasen nykypäivän euro-onnelaa joksikin täyskn korvaamattomaksi hyvinvoinnin paratiisiksi, tavan kansalaisille, koska se ei sitä heille ole.

      • Anonyymi

        Älä lässytä. Et edes 90 -luvun alussa saanut markalla juuri mitään. Bensa maksoi 4mk/litra. 5mk tuon ajan markkaa vastaa nykyrahassa yli euron summaa. Keskipalkka oli9800mk vuonna 96. Ja se ei todellakaan ole nykyrahassa mitään 1700e. Ottakaa selvää mitä on tapahtunut palkoille ja muistakaa inflaatio. Duunareiden palkoissa on tapahtunut kehitystä parempaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä lässytä. Et edes 90 -luvun alussa saanut markalla juuri mitään. Bensa maksoi 4mk/litra. 5mk tuon ajan markkaa vastaa nykyrahassa yli euron summaa. Keskipalkka oli9800mk vuonna 96. Ja se ei todellakaan ole nykyrahassa mitään 1700e. Ottakaa selvää mitä on tapahtunut palkoille ja muistakaa inflaatio. Duunareiden palkoissa on tapahtunut kehitystä parempaan.

        Älä itse lätise. Tiedät itsekkin etteet puhu ollenkaan totta. Jokainen duunari on huomannut että oma ostovoima on heikentynyt. On velkaannuttu yhä pahemmin ja jokainen ostos päivittäiselintarvikkeissakin sasttaa monelta vaatia mihin rahat riittää. Mistä karsii jne.

        Mutta eihän se sinulla tietenkään tunnu kun olet osa mätää systeemiä, mikä lie juoksupoika/tyttö joka hyötyy kansan kusetuksesta. Sinä ja he tietenkin haluavat pitää kulissit pystyssä mahdollisimman pitkään ja kehua vuotavaa mätäpaisetta. Niinhän Neuvostoliitossa ja DDR:ssäkin toimittiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä itse lätise. Tiedät itsekkin etteet puhu ollenkaan totta. Jokainen duunari on huomannut että oma ostovoima on heikentynyt. On velkaannuttu yhä pahemmin ja jokainen ostos päivittäiselintarvikkeissakin sasttaa monelta vaatia mihin rahat riittää. Mistä karsii jne.

        Mutta eihän se sinulla tietenkään tunnu kun olet osa mätää systeemiä, mikä lie juoksupoika/tyttö joka hyötyy kansan kusetuksesta. Sinä ja he tietenkin haluavat pitää kulissit pystyssä mahdollisimman pitkään ja kehua vuotavaa mätäpaisetta. Niinhän Neuvostoliitossa ja DDR:ssäkin toimittiin.

        Omassa palkassa on tapahtunut parannusta koko työuran ajan(24v) ja ihan tavallinen duunari olen. Taidat itse olla jo parhaat päivät nähnyt katkeroitunut kääkkä joka haikailee markkojen perään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä lässytä. Et edes 90 -luvun alussa saanut markalla juuri mitään. Bensa maksoi 4mk/litra. 5mk tuon ajan markkaa vastaa nykyrahassa yli euron summaa. Keskipalkka oli9800mk vuonna 96. Ja se ei todellakaan ole nykyrahassa mitään 1700e. Ottakaa selvää mitä on tapahtunut palkoille ja muistakaa inflaatio. Duunareiden palkoissa on tapahtunut kehitystä parempaan.

        "Älä lässytä. Et edes 90 -luvun alussa saanut markalla juuri mitään. Bensa maksoi 4mk/litra. 5mk tuon ajan markkaa vastaa nykyrahassa yli euron summaa. Keskipalkka oli9800mk vuonna 96. Ja se ei todellakaan ole nykyrahassa mitään 1700e. Ottakaa selvää mitä on tapahtunut palkoille ja muistakaa inflaatio. Duunareiden palkoissa on tapahtunut kehitystä parempaan."

        Nimenomaan inflaatio juuri muistetaan. Se että kahvikuppi maksoi ennen siirtymistä 6 mk ja sen jälkeen 6 euroa, kun taas palkat eivät samassa ajassa 6-kertaistuneet, on syönyt ostovoiman.

        Tosiaan bensiini oli halvimmillaan 4 mk / l, Euroaikana se ei ole koskaan ollut niin halpaa.

        Ja höpinäsi siitä, että suhteet pitäisi laskea jollain muulla kuin virallisessa kertoimella ovat puuta heinää. Markan arvon heikkeneminen ei olisi mitenkään voinut aiheuttaa sellaista hintojen nousua kuin pelkkä euroon siirtyminen aiheutti. Eikä palkkojen ostovoimaa verrata kansainvälisin vaihtokurssein vaan oman maan hintatasoon. Edes tuontihyödykkeiden kallistuminen ei nosta kokonaishintatasoa samalla prosentilla siksi, että varsinkin sllloin melkoinen osa tuotteista valmistettiin Suomessa ja ne olivat laadultaan paljon parempia kuin nykyinen tuontipska.

        Siinäkin teidän eurotorveloiden jutut ovat aivan tyhjästä keksittyä soopaa. Suomessa ei ole koskaan tehty mitään neuvostolaatua ja alimillaankin 80% Suomen viennistä meni länteen, jossa ainoa keino saada kalliihkoja suomalaisia tuotteita kaupaksi oli juuri panotaa hyvään laatuun.

        Muistan hyvin kun 1988 tilasin Time-lehden (on vieläkin ne tallella). Paperi oli ohutta ja muste tarttui käsiin. Suomen Kuvalehteä lukiessa ei koskaan olleet sormet mustina eikä sivuista näkynyt läpi toiselle puolelle painettu teksti. Että niin "rikasta" se oli siellä "lännessä".

        Ja nyt alkaa olla yhtä "rikasta" täällä Suomessakin. Voi vttUUU!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omassa palkassa on tapahtunut parannusta koko työuran ajan(24v) ja ihan tavallinen duunari olen. Taidat itse olla jo parhaat päivät nähnyt katkeroitunut kääkkä joka haikailee markkojen perään.

        Palkat nousivat markka-aikanakin ja silloin taas eivät asunnot ja muutamat muut tuotteet kallistuneet moninkertaisesti palkkoja enemmän kuten "europaratiisissa" on tapahtunut.

        Sen huomaa, että et ole ollut työelämässä 1980-luvulla. Silloin oli aivan toinen meininki ja maa vaurastui silmissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Älä lässytä. Et edes 90 -luvun alussa saanut markalla juuri mitään. Bensa maksoi 4mk/litra. 5mk tuon ajan markkaa vastaa nykyrahassa yli euron summaa. Keskipalkka oli9800mk vuonna 96. Ja se ei todellakaan ole nykyrahassa mitään 1700e. Ottakaa selvää mitä on tapahtunut palkoille ja muistakaa inflaatio. Duunareiden palkoissa on tapahtunut kehitystä parempaan."

        Nimenomaan inflaatio juuri muistetaan. Se että kahvikuppi maksoi ennen siirtymistä 6 mk ja sen jälkeen 6 euroa, kun taas palkat eivät samassa ajassa 6-kertaistuneet, on syönyt ostovoiman.

        Tosiaan bensiini oli halvimmillaan 4 mk / l, Euroaikana se ei ole koskaan ollut niin halpaa.

        Ja höpinäsi siitä, että suhteet pitäisi laskea jollain muulla kuin virallisessa kertoimella ovat puuta heinää. Markan arvon heikkeneminen ei olisi mitenkään voinut aiheuttaa sellaista hintojen nousua kuin pelkkä euroon siirtyminen aiheutti. Eikä palkkojen ostovoimaa verrata kansainvälisin vaihtokurssein vaan oman maan hintatasoon. Edes tuontihyödykkeiden kallistuminen ei nosta kokonaishintatasoa samalla prosentilla siksi, että varsinkin sllloin melkoinen osa tuotteista valmistettiin Suomessa ja ne olivat laadultaan paljon parempia kuin nykyinen tuontipska.

        Siinäkin teidän eurotorveloiden jutut ovat aivan tyhjästä keksittyä soopaa. Suomessa ei ole koskaan tehty mitään neuvostolaatua ja alimillaankin 80% Suomen viennistä meni länteen, jossa ainoa keino saada kalliihkoja suomalaisia tuotteita kaupaksi oli juuri panotaa hyvään laatuun.

        Muistan hyvin kun 1988 tilasin Time-lehden (on vieläkin ne tallella). Paperi oli ohutta ja muste tarttui käsiin. Suomen Kuvalehteä lukiessa ei koskaan olleet sormet mustina eikä sivuista näkynyt läpi toiselle puolelle painettu teksti. Että niin "rikasta" se oli siellä "lännessä".

        Ja nyt alkaa olla yhtä "rikasta" täällä Suomessakin. Voi vttUUU!

        Ei se kahvikuppi missään maksa 6 euroa. Bensa maksoi vuonna -70 0.73mk/litra. Nyt polttoaineveron nousun myötä tietysti kalliimpaa kun koskaan.

        Kummasti ihmisten rahat riittivät, jos euroon siirtyminen nosti hinnat kuusin kertaisiksi ja tulot eivät nousseet.

        VOIT NYT JO LOPETTAA TUON NAURETTAVAN PASKAN JAUHAMISEN HINNOISTA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Palkat nousivat markka-aikanakin ja silloin taas eivät asunnot ja muutamat muut tuotteet kallistuneet moninkertaisesti palkkoja enemmän kuten "europaratiisissa" on tapahtunut.

        Sen huomaa, että et ole ollut työelämässä 1980-luvulla. Silloin oli aivan toinen meininki ja maa vaurastui silmissä.

        Asuminen on kallistunut. Mitkä muut tuotteet ovat kallistuneet moninkertaisiksi? Taidat olla jo niin seniili, että et muista edes missä asut tällä hetkellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omassa palkassa on tapahtunut parannusta koko työuran ajan(24v) ja ihan tavallinen duunari olen. Taidat itse olla jo parhaat päivät nähnyt katkeroitunut kääkkä joka haikailee markkojen perään.

        Hah. Sulla on punakirja ja joku kauheen kiva virka sen myötä. Vaikutat kovasti poliitikolle. Ja kyllähän se rahan arvo vaan aleni, kun kerran kuudella markalla sai vaihdossa vain yhden euron, ja siihen päälle kaikki kuluttajahintojen nousut. Palkathan eivät ole käytännössä nousseet. Ruokakassi on pienentynyt/kallistunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hah. Sulla on punakirja ja joku kauheen kiva virka sen myötä. Vaikutat kovasti poliitikolle. Ja kyllähän se rahan arvo vaan aleni, kun kerran kuudella markalla sai vaihdossa vain yhden euron, ja siihen päälle kaikki kuluttajahintojen nousut. Palkathan eivät ole käytännössä nousseet. Ruokakassi on pienentynyt/kallistunut.

        Väärässä olet tuossakin. Ruokakassi on nykyään halvempi, kuin esim 70-80 luvulla. tuosta on olemassa tutkimustietoa. Eikä mitään vanhojen kääkkien muisteloihin perustuvia vääristyneitä tietoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Älä lässytä. Et edes 90 -luvun alussa saanut markalla juuri mitään. Bensa maksoi 4mk/litra. 5mk tuon ajan markkaa vastaa nykyrahassa yli euron summaa. Keskipalkka oli9800mk vuonna 96. Ja se ei todellakaan ole nykyrahassa mitään 1700e. Ottakaa selvää mitä on tapahtunut palkoille ja muistakaa inflaatio. Duunareiden palkoissa on tapahtunut kehitystä parempaan."

        Nimenomaan inflaatio juuri muistetaan. Se että kahvikuppi maksoi ennen siirtymistä 6 mk ja sen jälkeen 6 euroa, kun taas palkat eivät samassa ajassa 6-kertaistuneet, on syönyt ostovoiman.

        Tosiaan bensiini oli halvimmillaan 4 mk / l, Euroaikana se ei ole koskaan ollut niin halpaa.

        Ja höpinäsi siitä, että suhteet pitäisi laskea jollain muulla kuin virallisessa kertoimella ovat puuta heinää. Markan arvon heikkeneminen ei olisi mitenkään voinut aiheuttaa sellaista hintojen nousua kuin pelkkä euroon siirtyminen aiheutti. Eikä palkkojen ostovoimaa verrata kansainvälisin vaihtokurssein vaan oman maan hintatasoon. Edes tuontihyödykkeiden kallistuminen ei nosta kokonaishintatasoa samalla prosentilla siksi, että varsinkin sllloin melkoinen osa tuotteista valmistettiin Suomessa ja ne olivat laadultaan paljon parempia kuin nykyinen tuontipska.

        Siinäkin teidän eurotorveloiden jutut ovat aivan tyhjästä keksittyä soopaa. Suomessa ei ole koskaan tehty mitään neuvostolaatua ja alimillaankin 80% Suomen viennistä meni länteen, jossa ainoa keino saada kalliihkoja suomalaisia tuotteita kaupaksi oli juuri panotaa hyvään laatuun.

        Muistan hyvin kun 1988 tilasin Time-lehden (on vieläkin ne tallella). Paperi oli ohutta ja muste tarttui käsiin. Suomen Kuvalehteä lukiessa ei koskaan olleet sormet mustina eikä sivuista näkynyt läpi toiselle puolelle painettu teksti. Että niin "rikasta" se oli siellä "lännessä".

        Ja nyt alkaa olla yhtä "rikasta" täällä Suomessakin. Voi vttUUU!

        https://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyv_033_koskimaki.pdf

        Jos lukea osaat niin lukasehan tuo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyv_033_koskimaki.pdf

        Jos lukea osaat niin lukasehan tuo.

        Osaan lukea toki, luenhan sunkin sepustuksiasi. Mutta sä et osaa nyt joko laskea, tai olet osa systeemiä. Kyllähän se euro, eu, eta ja puolutoimistot, mediapajat, viestintätoimistot ym. niihin liittyvät työllistää kivasti kivoilla palkoilla ja eduilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osaan lukea toki, luenhan sunkin sepustuksiasi. Mutta sä et osaa nyt joko laskea, tai olet osa systeemiä. Kyllähän se euro, eu, eta ja puolutoimistot, mediapajat, viestintätoimistot ym. niihin liittyvät työllistää kivasti kivoilla palkoilla ja eduilla.

        Sinäkö et ole osa systeemiä? Oletko yhteiskunnan ulkopuolella noiden naurettavien väitteidesi kanssa? Kaikesta tuli kuusikertaa kalliimpaa heti euroihin siirryttäessä. Naurettavampaa en ole hetkeen lukenutkaan. Ostovoiman kehityksestä löytyy tutkimuksia vaikka kuinka paljon. Kannattaa tutustua niihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinäkö et ole osa systeemiä? Oletko yhteiskunnan ulkopuolella noiden naurettavien väitteidesi kanssa? Kaikesta tuli kuusikertaa kalliimpaa heti euroihin siirryttäessä. Naurettavampaa en ole hetkeen lukenutkaan. Ostovoiman kehityksestä löytyy tutkimuksia vaikka kuinka paljon. Kannattaa tutustua niihin.

        Pahimmillaan kuusi kertaa kalliimpaa. Johan siinä on menetetty kansalaisilta isot rahat kun käytännössä on pakko ollut siirtyä euroon, jos aikoi/aikoo jotain täällä ostaa ja/tai myydä. Ei kaikilla ole esim. kultaharkkoja kassakaapissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahimmillaan kuusi kertaa kalliimpaa. Johan siinä on menetetty kansalaisilta isot rahat kun käytännössä on pakko ollut siirtyä euroon, jos aikoi/aikoo jotain täällä ostaa ja/tai myydä. Ei kaikilla ole esim. kultaharkkoja kassakaapissa.

        Mikään ei ole kallistunut kuusinkertaiseksi vuoden 2002 jälkeen, ei sitten yhtään mikään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä lässytä. Et edes 90 -luvun alussa saanut markalla juuri mitään. Bensa maksoi 4mk/litra. 5mk tuon ajan markkaa vastaa nykyrahassa yli euron summaa. Keskipalkka oli9800mk vuonna 96. Ja se ei todellakaan ole nykyrahassa mitään 1700e. Ottakaa selvää mitä on tapahtunut palkoille ja muistakaa inflaatio. Duunareiden palkoissa on tapahtunut kehitystä parempaan.

        Itseasiassa yksityisellä siivousalalla tuo 1700 ja rapiat on normipalkka.

        1991 vuonna oma tuntipalkkani oli euroiksi muutettuna 7.83 e.

        2005 tuntipalkka oli 10.51 ja 2021 tuntipalkka oli 11.02.

        Eli 30 vuodessa alan tuntipalkka noussut 3 e 19 snt.

        Alan työtunnit kokopäivätöistä kuukaudessa 161.25. Siitä vaan laskemaan paljonko kuukaudessa tienas. Paitti, ettei ollut kokopäivätöitä.


    • Anonyymi

      Mutta 1970-luvulla ihmisen tarvitsi ostaa vain leipää, kaljaa ja olutta.

      • Anonyymi

        Joo anustappeja ja muita välttämättömyyksiä ei ollut edes myynnissä.


      • Anonyymi

        Voi olla, että tarvitsi9. Meille ei kyllä ostettu kaljaa eikä olutta, mutta kaikenlaista muuta kyllä, joista osa on vieläkin käytössä: teltta, virveli, vene, perämoottori, pakastin, uusi sähköhella, sähkökiuas, talon täydellinen remontti, uudet kalusteet, polkupyöirä useita, jalkapallo, suksia useita pareja, monoja, vaatteita isot kasat, työvaatteita... ja se on vasta alkua.

        Niin tosiaan, radioita, TV, kasetteja, lehtiä ja sarjakuvia vaikka kuinka paljon... leluroinaa lapsille, joka joulu useita kirjoja ja suklaata laatikkotolkulla.

        Että sellaista "köyhyyttä" ainakin meillä 1970-luvulla. Sen öljykriisin aikaankin.

        Kuinkas kokoomuksen työllisyystoimin pätkätyöllistynyt nykyperhe? Mitäs ne ostelee ja kuinka huima on elintaso?


      • Anonyymi

        70-luvulla ihminen tarvitsi vain maitoa kaljaa ja itseluottamusta.


    • Anonyymi

      1970 kykeni normaalituloinen timpuri palkallaan elättämään viisihenkisen perheensä. Ajamaan kohtalaisen uudella autolla. Ja ostamaan siinä sivussa omakotitalon tontin ja rakentamaan sille kohtuukokoisen omakotitalon.

      Onnistuuko sama temppu 2021?

      • Anonyymi

        Ei pidä paikkaansa. Duunareiden palkoissa se kehitys on tapahtunut. Mikä oli normaalituloisen timpurin palkka vuonna 1970?


      • Anonyymi

        Rahamuseon hinta/palkkavertailu antaa vuonna 1970 työmiehen tuntipalkaksi 5.79mk. Vuonna 2020 se on 17.36e. Miten tuo työmies sitten määritellään on eri asia. Tuo 5.79mk on nykyrahassa 8.62e. Eli vuonna 70 moni työmies oli 900-1200mk/kk palkalla. Tuolla sitten muka elätettiin perhe ja rakennettiin talo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa. Duunareiden palkoissa se kehitys on tapahtunut. Mikä oli normaalituloisen timpurin palkka vuonna 1970?

        Riittävä juuri tuohon. Vai millä ne timpurit sitten niin tekivät, jos kerran eivät palkallaan? En muista yhtään timpuria, joka olisi asunut vuokralla. Enkä kovin monta muutakaan duunaria. Nuoret asuivat vähän aikaa vuokralla, mutta heti kun ASP-tilin säästöosa oli tienattu, ostivat OMAN ASUNNON.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rahamuseon hinta/palkkavertailu antaa vuonna 1970 työmiehen tuntipalkaksi 5.79mk. Vuonna 2020 se on 17.36e. Miten tuo työmies sitten määritellään on eri asia. Tuo 5.79mk on nykyrahassa 8.62e. Eli vuonna 70 moni työmies oli 900-1200mk/kk palkalla. Tuolla sitten muka elätettiin perhe ja rakennettiin talo.

        No mietipä niin sitä. Perhekoot olivat vielä suurempia kuin nyt.

        Olisko kenties myös hintataso ollut matalampi kuin nyt? Liikevaihtovero ainakin oli alempi kuin nykyinen ALV. Silloin "YYA sosialismissa".

        Missä vtun Virossa sinä oikein luulet suomalaisten eläneen silloin, kun et ollut olemassa edes siittiönä?


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mietipä niin sitä. Perhekoot olivat vielä suurempia kuin nyt.

        Olisko kenties myös hintataso ollut matalampi kuin nyt? Liikevaihtovero ainakin oli alempi kuin nykyinen ALV. Silloin "YYA sosialismissa".

        Missä vtun Virossa sinä oikein luulet suomalaisten eläneen silloin, kun et ollut olemassa edes siittiönä?

        Isäni on syntynyt vuonna -46, joten aika vahvasti olin siittiönä olemassa vuonna -70. Isäni kanssa näistä hinta/palkka-asioista on tullutkin juteltua. Sillä äijällä sentään on järkeä päässä eikä väitä hintojen kuusinkertaistuneen euroihin siirryttäessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rahamuseon hinta/palkkavertailu antaa vuonna 1970 työmiehen tuntipalkaksi 5.79mk. Vuonna 2020 se on 17.36e. Miten tuo työmies sitten määritellään on eri asia. Tuo 5.79mk on nykyrahassa 8.62e. Eli vuonna 70 moni työmies oli 900-1200mk/kk palkalla. Tuolla sitten muka elätettiin perhe ja rakennettiin talo.

        Ainakin paperi ja sellupaikkakunnilla tehtaan patruuna sanoi että jos hän kävisi repimässä omat naulansa pois kylän taloista niin kaikki talot romahtaisivat.


    • Anonyymi

      Joka oli työttmänä ja sai ansiosidonnaista niin se oli 1977 vuonna 56 mk/ päivä verottomana . Ne ketkä eivät saaneet liitonrahaa saivat 33 mk/päivä verottomana. Esimerkiksi kaupan kassa sai palkkaa minimi 7 mk /h ja verot pois.

    • Anonyymi

      Ainakin viina oli hyvin kallista 1970-luvulla. Isä oli kova juomaan ja me muu perhe kärvisteltiin jatkuvassa rahapulassa. Juurikin sen äijän juomisen takia.

    • Anonyymi

      Minimipalkkalaki tuli voimaan joskus 1970 livulla muistaako kukaan tarkempaa vuosilukua? Muistan kun palkkani nousi puolella silloin eli 3,50 markkaa uusi tuntipalkka.

    • Anonyymi

      Nojooo mut 70-luvulla elettiin maalla köyhinä mutta onnellisina ja osa meijeritilistä meni suoraan kepullen

    • Anonyymi

      Ootas vaan jos vaalien jälkeen Kokoomuksen isojalkanen kääpiö on pääministeri ni kyllä asiat muuttuu ja palaatte takas siihen 70 luvun malliin.

    • Anonyymi

      Ainakin se oli onnellisempaa aikaa.

    • Anonyymi

      Nyt meille sanotaan 'olet onnellinen ja et omista mitään', great reset.

    • Anonyymi

      hyvin yleistä että 60 ja vielä 70 luvulla tavallisessa harjakattoisessa 100 m2 omakotitalossa asui kaksi perhettä. Toinen yläkerrassa ja toinen alakerrassa.
      Eli ok-talon yksittäinen huone tai toinen asuinkerroksista annettiin vuokralle.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      39
      1701
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1361
    3. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1327
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1315
    5. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      10
      1313
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      7
      1284
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1264
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1230
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1190
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1173
    Aihe