Jo toisena vuonna peräkkäin kerätään ylimääräistä hoitovastiketta heti vuoden alussa (Merilapin alueella). Me maksamme isännöitsijälle siitä että hän tekee ammattilaisena budjettilaskelmat jotka hyväksyy hallitus ja yhtiökokous. Ei voi olettaa että näissä ryhmissä on asiantuntijoita jotka arvaisivat oikoa isännöitsijän virheellisiä laskelmia, ei ole purnattu että olisi liian iso korotus.
Maksamme läpi vuoden samansuuruista vastiketta ja jos "joulukuussa on mennyt yllättävän paljon öljyä" niin sitäpä ei mene kesällä! Mihin ne kesärahat häviää?
Nyt ei ole edes ollut yllätyspakkasia eikä öljynhinnassa ole suuria korotuksia tapahtunut. Lisäksi kaikenlaisia pikkusotkuja on vuosien mittaan ollut autosähkö-pesutupa-vesimaksujutuissa.
Onko muilla näin osaamatonta hoitoa?
Maksamme läpi vuoden samansuuruista vastiketta ja jos "joulukuussa on mennyt yllättävän paljon öljyä" niin sitäpä ei mene kesällä! Mihin ne kesärahat häviää?
Nyt ei ole edes ollut yllätyspakkasia eikä öljynhinnassa ole suuria korotuksia tapahtunut. Lisäksi kaikenlaisia pikkusotkuja on vuosien mittaan ollut autosähkö-pesutupa-vesimaksujutuissa.
Onko muilla näin osaamatonta hoitoa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ylimääräinen hoitovastike on tarkoitettu yllättäviin arvaamattomiin menoihin, lämmitys ei ole sitä.
Luvasta kerätä tarvittaessa esim. 1kk ylimääräinen vastike, päättää yhtiökokous eikä sitä yleensä määritellä mihin tarkoitukseen sen voi kerätä (näinkin voitaisiin toki tehdä). Se kerätään juuri siitä syystä, että kassasta loppuu rahat, olipa syy sitten mikä hyvänsä. Toinen käytetty tapa on tililimiitti.
Ylimääräinen hoitovastike on helppo tapa hoitaa "yllättäen" tavanomainen talousarvioimattomuus.
Kyllähän viime joulukuu oli edellisiin vuosiin verrattuna perin kylmä.
Meillä oli joulukuun sähkölasku 45% suurempi kuin vuonna 2011, OK-talossa..
"Maksamme läpi vuoden samansuuruista vastiketta ja jos "joulukuussa on mennyt yllättävän paljon öljyä" niin sitäpä ei mene kesällä! Mihin ne kesärahat häviää?"
Jos ajattelukyky on tuolla tasolla, kannattaa se (ajattelu) jättää suosiolla muille.
Sitähän aloittaja varmaan tarkoittikin että isännöitsijän pitäisi osata laskea vuosibudjetti niin että se riittää vielä joulukuussakin, silloinhan oli rahat loppunut.
Omakotitaloissa pitää itse ymmärtää varata rahaa talven varalle, siitähän joillakin on tullut ongelmia etäluettavien sähkömittareiden kanssa kun tulee isot laskut talvella, taloyhtiöissä vastike on yhtä suuri koko vuoden (jos on osattu laskea).
Vuosibudjetissa pitää osata arvioida mitä lämmitykseen menee vuositasolla.
Ei taloyhtiön budjettia tehdä kuukausitasolla.
usealla paikkakunnalla kaukolämpötoimittaja antaa vuosiennusteen ja siihen kuluvtat eurot, aina on pitänyt paikkansa melko hyvin. Ei ainakaan enempää ole maksanut.
Olette yhtiökokouksessanne antaneet hallitukselle luvan kerätä tai olla keräämättä yhden kuukauden hoitovastikkeen verran varoja ns yllättävien kulujen varalle. Oljylämmitteinen rivitaloyhtiö on lämmityskystannusten arvioinnin suhteen joskus hiukan vaikea arviointikohde. Sillä jos yhtiössä kuluu öljyä vuodessa noin 3-4 täyttöä, niin toisena vuonna mennee kolme täyttöä ja toisena neljä täyttöä ja eli keskimäärin 3,5 täyttöä, niin arvioi sitten öljyn kustannukset vuositasolle. Ottakaa parin kuukauden hoitovastikepuskuri yhtiössänne käyttöön, niin ei tulle ikäviä yllätyksiä ylimääräisen vastikkeen kanssa.
Sitä paitsi yhtiökokous on antanut hallitukselle valtuuden ylimääräisen vastikkeen keräämiseen vain sille tilikaudelle, jonka talousarvion laatimisesta on ollut kysymys. Eli hallituksenne tulee seurata yhtiönne taloudellista tilaa jo syksyn alussa ja arvioida rahojen riittävyys loppuvuodeksi ja laittaa sitten ylimääräinen vastike keruuseen joulukuussa. On ikävää saada joulun alla tai tammikuussa ylimääräisen vastikkeen maksulappu käteensä, joten älkää antako hallitukselle lupaa kerätä ylimääräisiä vastikkeita! Budjetoikaa seuraavalle vuodelle 13 kk vastike jakaen se kahdella, niin siinä se on. Jo se ei vieläkään auta, niin kerätää parin kuukauden vastikkeen ylijäämä pussin pohjalle, jos miinukselle menoa pelkäätte. Huolehttikaa maksuvalmiudestanne, sillä ylimääräisiä viivästyskorkoja maksaessanne sotkua tulee enemmän kuin muutamasta autopaikasta, vesimaksusta tai pesutupamaksusta. Esim. lämmityksessä yhden asteen lämpötilan muutos, vaikuttaa 5 % lämmityskustannuksissa. Samoin yksi vuotava WC-pytty vie seteleitä hurjasti jätevesiin. Ottakaa kiinni piilevät rahansyöjät ja vasta sitten näkyviin rahasyöppöihin ja vapaamatkustajiin niskasta kiinni naapurisovun säilymiseksi.
Sen verran huomautan ylläolevaan asialliseen tekstiin, että yhtiökokouksen valtuutus kerätä ylimääräinen yhtiövastike on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen asti ellei sitä nimenomaan ole rajattu koskemaan määrättyä tilikautta.
Onhan tämä kohta pakko korjata: "Budjetoikaa seuraavalle vuodelle 13 kk vastike jakaen se kahdella = kahdellatoista, niin siinä se on. Jo se ei vieläkään auta, niin kerätKää parin" Muuten pienet kirjoitusvihreet saavat olla rauhassa....
Kyllä hallitukselle annettu valtuutus koskee vain tilivuotta, sillä yhtiökokouksessa käsitellään yhden tilikauden tapahtumia. On lainvastaista on mitoittaa yhtiövastike liian alhaiseksi, jolloin väistä-mättömänä seurauksena on yhtiön velkaantuminen. Kannattaa tutustua Asunto-osakeyhtiölaki kommentaari s. 171-172.
"Kyllä hallitukselle annettu valtuutus koskee vain tilivuotta"
Kommentaattorissa ei tuosta asiasta puhuta mitään.
Yhtiökokouksen pöytäkirjaan merkitään päätös omana asiana:
"annetaan hallitukselle valtuudet periä enintään x määräiset yhtiövastikkeet".
silloin valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Eri pykälässä on sitten päätös talousarvion hyväksymisestä.
ts.. niillä ei ole mitään tekemistä keskenään.
rakennetut kolhoositalot, kerros- ja rivitalot joissa on yhteiset vesi- ja sähkömittarit ovat oikeita kukkaron kuluttajia.Samoin talonasukkaat eivät ymmärrä sitä, että jos jokaisella olisi omat huoneistokohtaiset mittarit maksettaisiin vain siitä mitä kulutetaan
Niin maksetaan vain siitä, mitä kulutetaan jokainen oman perusmaksunsa, joka voikin olla jo sitten paljon.
Voin kertoa että yksi kahdestakymmenestä laatimastani budjetista menee sellaisenaan läpi, budjetti kun on HALLITUKSEN TALOUSARVIOESITYS - ei isännöitsijän. Mutta yhtiökokouksessa sanon aina "minun näkemyksen mukaan" tai "hallituksen näkemyksen mukaan" riippuen kenen käsialaa se on. Ja näissä yhdeksässätoista kysymys on siitä ettei haluta nostaa vastiketta todellisten kulujen mukaan ja karsitaan jostain samalla tietäen että tällä budjetilla voi pyyhkiä vaikka ikkunoita.
Budjetin alareunassa lukee myös milloin se on laadittu ja maininta siitä ettei sitä voida pitää sitovana ennusteena yms. Budjettia kun laitetaan issarin mukaan pahimmillaan yli vuosi sen laatimisen jälkeen jos uuttakaan ei ole vielä vahvistettu.
Suosittelen tulemaan yhtiökokoukseen mukaan ja etenkin hallitukseen.
taloyhtiössä on näitä juntaajia jotka olevinaan ajavat "taloyhtiön asioita asukkaiten parhaaksi".Todellisuudessa nämä henkilöt ovat juuri niitä jotka ajavat omaa omaisuuttaan rempalleen,mitään ei saa korjata tai huoltaa,kunse MAKSAA.
Maksaa se omakotitallossakin asuminen ja joutuu tekemään korjauksia,Omakotitalossa vain joutuu itse kaikki maksamaan ei voi ratsastaa toisen kustannuksella.Kokemusta on molemmissa asumisessa,nyt asuttu vuosi uudessa rivitalossa omat mittarit vedelle jämmin ja kylmä,sähkö autopaikka ja kaukolämpömittarit ei tarvitse maksella toisten kulutuksia.
Juuri näin.
Näistähän ei saa puhua tai kirjoittaa ettei kukaan pahoita mieltään, mutta tasaisin väliajoin tulee vastaan näitä aktiivisia nuoria asukkaita jotka tietysti pääsee hallitukseen. Kaikki halutaan muuttaa sellaiseksin kuin itse halutaan aidan väristä lähtien, asenne on sellainen että omakotitalo olisi ainoa vaihtoehto. Siihen kun ei ole varaa niin hetki asutaan ja parin vuoden päästä lähdetään, joko tulee ero tai rahat omakotitaloon saadaan kasaan. Taloyhtiöllä on käsissään ihmeellinen viritys nettisivuja, palveluja, kamalannäköisiä aitoja ja sääntöjä joita oikeastaan kukaan ei olisi halunnut. Ei vaan osattua sanoa ei. Yleensä se hyvä kokenut isännöitsijä on joko lähtenyt tai lähetetty pois.
Isännöitsijä on ASIANTUNTIJA koko palkan edestä ja vähintään odotan että hän kertoo hallituksen/yhtiön jäsenille mitä as.laki sanoo budjetin laadinnasta ym. Ja hallituksen/osakkaiden pitää noudattaa näitä lakeja.
Jos hallitus vänkää vastaan, niin mikä estää panemasta yhtiökokukseen menevän budjettiesityksen yhteyteen lauselman "hallituksen laatima".
Sitten yhtiökokouksessa isännöitsijä voi perustella oman kantansa, ja olen varma että kalliimpi budjetti menee läpi kun sen asiantuntemuksella perustelee.
Eri värisiin aitoihin otan kantaa sen verran että kaupungin rakennusjärjestys määrää minkäväriset- korkuiset ne saa olla. Niistä ei voi sooloilla taloyhtiöissä.
ISÄNNÖITSIJÄ ON PALKAA NAUTTIVA RENKI, HALLITUS ESITTÄÄ ASIAT YHTIÖKOKOUKSESSA JA OSAKKEENOMISTAJAT JOKO HYVÄKSYY TAI HYLKÄÄ. .PÄÄTÖKSEN JÄLKEEN HALLITUS SAA VALTUUDET SUORITTAA ESIM:KORJAUKSEN.,HÄTÄTAPAUKSESSA ASIAAN EI TARVITSE ETES HALLITUSTA KUTSUA KOKON.
Budjetin pitäisi riittää, mutta jos joudutaan perimään ylimääräisiä vastikkeita, niin onhan se tietyssä mielessä ikävää, mutta ei tavallaan keneltäkään pois. Kysehän on siitä, että ylimääräisiä peritään siksi, että hoitovastike oli alimitoitetu. Eli isommalla kertasuorituksella peritään se, joka muutoin olisi pitänyt periä kuluneen vuoden aikana pieninä puroina.
Eli eivät ne ylimääräiset vastikkeet mihinkään isännöitsijän taskuun mene, vaan taloyhtiön kulujen maksuun. Ikävä puoli on lähinnä siinä, jos osakas elää niin suu säkkiä myöten, ettei tällä ole varaa maksaa ylimääräistä vastiketta koska on tuhlannut rahat.
Budjetti pitäisi aina pyrkiä laatimaan niin että se riittää, mutta en jaksaisi vetää ranteita auki näistä ylimääräisistä - periaatteessahan se on yksittäisen osakkaan kannalta parempi juttu, mitä myöhäisemmässä vaiheessa hän joutuu vastikkeensa maksamaan. Rahan arvo nimittäin koko ajan heikkenee ja inflaatio laukkaa, ja etukäteen maksettu on kalliimpi kuin jälkikäteen. Tietysti kukaan ei tätä ymmärrä, mutta näin se tosiasiassa on.