Miten suhtaudutte omaan alastomuuteen parisuhteessa?

Jos seksiä meinaat paljaalla pinnalla, niin itse yhdyntään asti ei olla oman poikaystäväni kanssa edetty. Ikä, halu tai se tunne, etteikö henkilö ois oikea, ei ole esteenä, pikemminkin arvomme. Ollaan ajateltu säästää kyseinen asia vielä vähän myöhemmäksi. (ei kuitenkaan sillä mielellä, että avioliittoon asti odoteltais tmv. mutta ei nyt ensimmäisenä haluta ihan loppuun asti mennä sänkypuuhissa).

Jos muuten alastomuutta ajattelit, niin voisin sen verran kertoa, että itse en käy esim. uimahalleissa koskaan, kesäisin rannallakin ehkä kerran tai kahdesti. En koe mitenkään varmuutta kehostani, joten ei ole haluja näyttäytyä uima-asussa. Kaikki kaverinikaan minua eivät siis ole nähneet näin. Poikaystäväni kuitenkin on ja suhteessamme paljasta pintaa näkyy sen verran enemmän, että voidaan vaikkapa vaatteet vaihtaa samassa huoneessa. Ei nyt ehkä tyylillä "jee katso heilun täällä alasti", mutta ei se ongelmiakaan tuota, kun luottamukselle perustuva suhde. Oma paska itsetunto hetkittäin toki tekee tilanteista epämukaviakin, mutta kyllä minä alusvaatteilla tai alastikin voin olla poikaystäväni edessä. Samoin hän minun edessäni.

Eli on se vähän erilaista, kuin muiden kavereiden kanssa. Harvemmin sitä kuitenkaan ihan alusvaatteisillaan heilutaan kavereiden seurassa. Itseasiassa sukupuolesta riippumatta kovin harva ystäväni on nähnyt esim. alusvaatteisillani minut. Kolme parasta ystävääni ovat tainneet nähdä, joista heistäkin vain kaksi täysin alasti. (ja näistä kolmesta kaksi on tyttöjä kuten minäkin, joten..)