Lääkis + matikka, fyssa ja kemma?

Pitkä matikka on se, mitä vähiten tarvitset. Siitä kyllä on hyötyä fysiikkaa ja kemiaa lukiessa, mutta mikään ehdoton välttämättömyys se ei ole. Minusta olisi tyhmää lukea sitä fysiikan ja kemian kustannuksella.

Tietysti kannattaa miettiä, onko se lääkis oikea paikka, jos ei luonnontieteissä pärjää...

JBA taas levittää hyvää mieltä täällä..

Nojuu mutta oli siinä mielessä oikeassa et lääkiksen pääsykokeisiin tarvii osata kyllä fyssaa ja kemmaa. Matikkaa ei tosiaa suoranaisesti tarvita mutta fyssan tajuamista helpottaa.

En sinuna lukisi iltaluokiossa pitkää matikkaa ainakaan lääkistä varten, lähtisin liikkeelle fyssan ja kemian opettelusta ja kävisin jotain matikan juttuja läpi jos tulee ongelmia matkan varrella esim fyssan laskujen tajuamisesta. Fyssasta ja kemmasta on tärkeää saada hyvä laskurutiini. Sitä tarvitaan, tarvittiin todella paljon esim viime kevään kokeessa.

Jos vain jaksat tehdä tarpeeksi hommia päämäräsi eteen niin lääkikseen pääsy ei ole mikään mahdottomuus. Paljon työtä se vaatii, kuitenkin moni on lukiossa kolmen vuoden aikana lukenut fyssat ja kemmat mitä sun pitäis vuodessa sisäistää. Mutta ei ole mahdottomuus. Ja muista ettei ole häpeä jos et pääse ekalla, moni joutuu käymään kokeessa pari kertaa ennenkuin ovet aukeaa.

Sitten vaan keväämmällä ahkeraa Galenoksen lukemista. Jos tuntuu että asiat on vielä vähän epäselviä niin mene ihmeessä valmennuskurssille. Siellä saat lisää laskutehtäviä joilla voit kartuttaa laskurutiinia. Lisäksi helpottaa usein kun joku muu selittää Galenoksen epäselvyyksiä (niitä on aika paljon).

Niin, vinkkinä voisi vielä sanoa että katsopa mitä fyssaa ja kemmaa Galenoksessa käsitellään. Sitä kautta saat kuvaa siitä mitkä kurssit sun kannattaa käydä iltalukiossa. Jos et halua kyseistä kirjaa vielä ostaa nii käy lainaamassa kirjastosta.

pääsin tokalla yrittämällä sisään. Lyhyestä matikasta olin tosin kirjoittanut C:n (aika vitsi ku ei jaksanut lukiossa edes kotitehtäviä tehdä).

Harmittaa etten jaksanut kunnolla lukea ekalla yrittämällä. Kyllä tarvittavat asiat pystyy hyvin sisäistämään siinä ajassa mikä sinulla on.

Siis minä kyllä toivotan kaikille lääkikseen yrittäjille paljon tsemppiä, ja uskon, että fysiikan ja kemian oppimäärät voi sisäistää kovalla työllä jopa vuodessa. Mutta minua ihmetyttää se, miten ihmiset, jotka eivät ole lukeneet lukiossa kuin pakolliset fysiikan ja kemian kurssit saavat yhtäkkiä päähänsä hakeutua sellaiselle alalle kuin lääketiede? Jos statusta haluaa, sen saa muiltakin aloilta ja jos taas tykkää terveydenhuollosta ja ihmisten hoitamisesta, voi mennä sairaanhoitajakouluun. Eikö jo lukiossa valitse vaistomaisesti ne aineet, joista on kiinnostunut/joihin on lahjakkuutta? Luulisi, että jo yläasteen jälkeen tietäisi, kiinnostavatko fysiikka ja kemia.

Älkää käsittäkö väärin, en epäile kenenkään mahdollisuuksia päästä sisään. Ihmettelen vain.

Yritän kovasti olla kannustava, vaikka sinun tapauksessa se ei riitä.

Luin itse lukiossa 15 kurssia fysiikkaa eli kätännössä kaikki fysiikan kurssit. Luin myös pitkän kemian ja pitkän matikan (matikan tosin huonoilla arvosanoilla). Sain valkolakin tänä keväänä ja hain Turun lääkikseen ilman mitään valmennuskurssia. Sisälle en päässyt, vaikka luin paljon ja osasin paljon (kuitenkin liian vähän).
Moni on edellä kirjoittanut, että lääkikseen hakiessa ei tarvitse osata hyvin pitkää matematiikkaa. Se väite on väärä. Pitkässä matikassa on todella paljon ns. turhaa tietoa, jota ei todellakaan tarvitse lääkikseen pyrkiessä. Kuitenkin et pysty lyhyen matikan tiedoilla mitenkään ratkaisemaan lääkiksen laskuja, koska ainakaan integraalilaskentaa ei opeteta lyhyessä matikassa ja sen avulla ratkeaa aika moni lääkiksen lasku. Kemian ja fysiikan osalta sanon sen, että edes laajojen oppimäärien suhteellisen hyvä osaaminen ei riitä. Ne pitää osata täydellisesti. Kemiassa ainoastaan sähkökemian osion voi jättää vähemmälle, fysiikasta tulee osata vähän kaikesta kaikki.

Viime keväänä moni hakija yllättyi lääkiksen kokeessa. Koe koostui suurimmaksi osaksi täysin erilaisista tehtävistä kuin koskaan ennen. Suurimmassa osassa tehtävistä edellytettiin nopeaa oppimista, koska uusia tehtävässä annettuja kaavoja tuli soveltaa vanhoihin kaavoihin. Lisäksi monimutkaiset ja pitkät tehtävänannot veivät aikaa ja hermoja ja olivat todella outoja.

Viime vuonna tilasin itseopiskelumateriaalia Valmennuskeskuksesta. Materiaali on siinä mielessä hyvä että siinä kerrotaan suurin osa siitä mitä kannataa erityisen hyvin opetella fyssasta ja kemmasta.

Jos saan antaa hyvän neuvon... Jos tosissasi haluat lääkikseen, sinun kannattaa hakea vuodeksi jonnekin opistoon, missä saat fysiikan ja kemian tiedot vahvoiksi. Myös biologia on osattava hyvin ja ainakin Helsingin seudulla on monta opistoa jossa sitä opetetaan. Kannattaa harkita lääkikseen haun siirtämistä. Lue ensin vuosi tai kaksi vuotta opistossa fysiikkaa ja kemiaa ja se pitkä matematiikka. Tämä vain siksi että et voi aloittaa lääkiksen pääsykirja Galenoksen lukemista ennen kun pohjatietosi ovat rakoilemattomat. (TÄMÄ ON TOTTA).
Sitten varaat itsellesi vähintään vuoden aikaa Galenoksen opetteluun ja ilmoittaudut valmennuskurssille. Sitten voit päästä sisälle. Vain tällä tavalla se sinun kohdallasi on mahdollista.

Olen itse ollut aina kiinnostunut fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta. Vaikka osaan aineiden lukiotiedot suhteellisen hyvin, en silti pärjännyt valintakokeissa. Ens vuonna aion päästä sisälle. Se vaatii kovaa työtä ja ulkopuolista apua. Siksi ilmoittauduin Valmennuskeskuksen valmennuskurssille. Tee sinä samoin :)

Ja mitä arvosanoihisi tulee,
9/10 saa kemian ja fyssan pakollisesta kurssista jopa ilman lukemista. Ne on tarkoitettu ponnahduslaudaksi aineeseen.

Ihailen r0hkeuttasi ja sitä että ilmeisesti olet sinnikäs. Toivon todella että pääset lääkikseen, mutta sanon sen että joudut tekemään paljon työtä.

kun olette vastailleet. :)

Otin myös tuon "vähemmän kannustavan" asian mielenkiinnolla vastaan, koska tottahan se on; parempi olisi jos olisi lukiossa suorittanut jo nuo kaikki aineet pitkinä.

Olen myös todella paljon miettinyt sitä, että pystynkö opiskelemaan ja tajuamaan nuo aineet, mutta en oikeasti osaa sanoa. Eihän sitä kai pysty tietämään ennen kuin on yrittänyt?

Se on kyllä totta, ettei minulla koskaan ole ollut kiinnostusta fyssaan, kemmaan ja matikkaan niiden itsensä vuoksi vaan siksi, että ne liittyvät oleellisesti mielestäni kiinnostaviin asioihin. Eihän lääkiksessä kuitenkaan sisäänpääsyn jälkeen kai ole hirveästi "puhdasta" fyssaa ja kemmaa vaan enemmänkin ne liittyvät siellä muuhun?

Lukiossa minua kiinnosti eniten biologia ja psykologia, ja siihen ei sitten enää oikein mahtunut esim. pitkää matikkaa... Tietysti olen harkinnut psykologin, hoitajan yms. ammatteja, mutta lääketiede vain on se ykköshaave ja -unelma. Olen oikeastaan toivonutkin, että pääsisin siitä haaveesta eroon, mutta enpä ole päässyt...

Lääkärin työssä ei minulle olisi tosiaankaan tärkeintä status, vaan lähinnä monet mahdollisuudet (psykiatri/lastenlääkäri...) ja hyödyllinen, ihmisiin kohdistuva työ. Tietysti hyvä palkkakin olisi plussaa (verrattuna esim. hoitajan surkeaan palkkaan).