on kauhean kuormittavaa luonnolle ja eikähän se ihmisillekään ole hyväksi. Ei muuta kuin marjoja ja luonnonantimia syömään. D-vitamiinia saa kalasta ja kananmunista esimerkiksi ja kesällä tietenkin auringosta. No, kalaöljyä tietenkin voi käyttää ja bio-orgaanisessa muodossa olevia vitamiineja.
Synteettisten vitamiinien valmistusprosessi
luonto.
492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
1 kanamuna sisältää peräti 1µg D-vitamiinia.
Laskehan siitä, pajon niitä pitää syödä, jotta saa 100µg D-vitamiinia päivässä.
Suomessa syödään kassilohta, jossa on n. 2µg D-vitamiinia, joten taas pääset laskemaan.
Kolekalsiferoli (D3-vitamiini) valmistetaan kerityn lampaan villarasvaa lanoliinia UVB-säteilyttämällä. Näin saadaan luonnollista D3-vitamiinia, samalla mekanismilla kuin ihossakin syntyy auringon UVB-säteilyn tuloksena. D2-vitamiinia valmistetaan hiivasientä UVB-säteilyttämällä. Lisäksi kalan maksasta eristetään D3-vitamiinia. Luonnon eläimet saavat D-vitamiininsa nuolemalla rasvaista turkkiaan, johon on muodostunut D3-vitamiinia auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta.
D-vitamiinin saannin suositus on 7,5 ug päivässä, joten ihan hyvä lisä päivän D-vitamiiniannokseen on yksi kananmuna. D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja on 100 ug. Tätä annosta ei siis tule tavoitella vaan pikemminkin välttää terveydellisten riskien kasvaessa.
Synteettisiä vitamiineja käytetään mm. syövän hoidossa.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Miksi Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
Syöpää hoidetaan lääkkeillä.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm