Olin lähes vuosi sitten viimeksi,mutta en muistanut rekisterönti-alkua. No, olen edelleen, puolivälissä yli 50v. Ja 3v.saakka olen saanut osakseni mielestäni liikaa sairauksia. Polion jälkitila,ja 4 muuta diagnoosia. Pääsen vielä lyhyitä matkoja kävelemään. Mutta masennuksen,ja rankkojen mieliala-ongelmien, en katso olevan suurimpia tällä hetkellä. Mutta olen raitis,ihan ns.katseenkestävä, osaan ottaa toiset huomioon. En enää hae seksikumppania,koska en näköjään koskaan tule sitä löytämään. Enkä em.sairauksien takia edes pysty siihen. Mutta ylivoimainen ongelma on, läheisyyden,kosketuksen,hyväilyn puute. Psykiatri antoi lausunnon,"on puutteelliset sosiaaliset taidot,suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen". Se on totta. Minulla ei ole mitään käsitystä,miten pitäisi lähestyä naista? Tämä sitten EI ole feikki,eikä ns heikko vitsi,mutta kun olen jo elämässäni näin pitkällä,käytännössä en ole seurustellut,juuri koskaan. Olen ollut viikkoja itsemurhan partaalla,mutta en ole varma mikä lääkesekoitus olisi riittävä. Melkein maksaisin omaisuuden,yhdestä yöstä,johon ei kuuluisi kun toisen huomioimista,ja läheisyyttä,ja hyväilyä. MITEN tämä voi olla näin vaikeaa? Jos joku, joka on vaikka samassa tilanteessa,kertoisi itsestään,olisin kiitollinen.
Tulin takaisin
arto18
163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinulla on valtava yhteyden ja läheisyyden tarve. Onko ollut psykiatrin kanssa puhetta tai tiedätkö että olisit lapsuudessa tai vauvana jääny vaille hellyyttä ja rakkautta. Jokainen aikuinenkin tarvisee sitä mutta sinulla on tuollainenaltavaikävä. Ja kun sinulla on todettu myös puutteelliset sosiaaliset taidot. Jos ei saa lapsena hellyyttä niin mistäpä sitä sitten oppinsa saa?
Eiköhän vielä löydy muita vaihtoetoja kuin lähtö ennenaikaisesti!