ujous

Olen 30 v nainen, ollut hiljainen ja syrjäänvetäytyvä aina, en ole koskaan ystävystynyt helposti, mun on vaikea samaistua ihmisiin, tai aloittaa mitään kontaktia. Luulin olevani yksin aina ja se sopikin mulle oikein hyvin, ajattelin aina etten ole samanlainen kuin muut ihmiset ja etten edes kaipaa muiden seuraa. Miesten seurassa lukkiudun täysin, siis aivan totaalisesti, ellen ole kännissä, ja siltikin.

Nyt olen, mystistä kyllä, tavannu tosi ihanan ja kiltin miehen, baarissa tavattiin. Ollaan kaks kertaa nyt oltu treffeillä, molemmilla kerroilla baarissa ja molemmilla kerroilla olen kännissä, koska en pysty toimimaan selvinpäin. Ongelma on, että tää mies ei juo koskaan, on aina selvinpäin, joten olen ainoa joka häpäsee aina itsensä kännissä :D

Pelkään etten koskaan opi rentoutumaan ja vain olemaan selvinpäin hänen kanssaan, en myöskään usko pystyväni rakastelemaan hänen kanssaan, koskaan, tai ainakin mun on opittava luottamaan ihan täysin ensin ihmiseen ja siinä voi kestää jopa vuosia ja kukapa jaksaisi odottaa. En ole edes mitenkään erityisen kaunis, että siksi jaksaisi odottaa.

Onko ujouteen olemassa mitään lääkitystä? Tunnen kyllä itseni ja tiedän etten pysty rentoutumaan. Olen ennenkin seurustellut, kerran vuoden enkä koskaan kyennyt edes suutelemaan selvin päin.

Mulle on tapahtunut lapsena aika paljon pahaa ja luultavasti johtuukin näistä kokemuksista mun ongelmat. Olen käynyt ammattiauttajalla, mutta eipä juuri auttanut.

Voiko olla jotain muuta kuin ujoutta, jokin sairaus, joku joskus mainitsi asbergerin oireyhtymän(?). Koska mun ujous ei ole mitenkään normaalia, koska lamaannun täysin. Viimeksi baarissa ollessamme, ja olin juonut, en pystynyt koko iltana kunnolla edes katsomaan miestä silmiin. Mies sanoo että se on hyvä että olen ujo jne mutta tuskin jatkossa on sitä mieltä.
3309
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Se voi olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Ja todennäköisesti onkin.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00492

Jos kävit ammattiauttajalla niin varmaan häneltä saat tietoa myös lääkityksestä.

Uudessa suhteessa olisi nyt tärkeää pystyä olemaan rehellinen. Niin että pystyisit kertomaan hänelle miksi on vaikeaa olla selvinpäin hänen kanssaan ja mikä pelottaa. Jos hän on järkevä niin hän ymmärtää kun tietää mitä kaikkea olet joutunut kokemaan ja miksi käyttäydyt niin kuin käyttäydyt. Meinaan ei mitään suhdetta voi aloittaa teeskentelyllä ja salailulla vaan avoimuus on kaiken a ja o heti alusta alkaen. Se myös helpottaa jännittämistä ja häpeämistä kun saa nostettua kissan pöydälle ja paljastamaan omat haavoittuvuudet. Jos hän ei pysty käsittämään tätä niin hän ei ole sinun arvoisesi.

Äänestä

ihana viesti, kiitos :)

Äänestä

n iinjkkö

Äänestä

Kommentoi aloitusta


strange one. kirjoitti:

Olen 30 v nainen, ollut hiljainen ja syrjäänvetäytyvä aina, en ole koskaan ystävystynyt helposti, mun on vaikea samaistua ihmisiin, tai aloittaa mitään kontaktia. Luulin olevani yksin aina ja se sopikin mulle oikein hyvin, ajattelin aina etten ole samanlainen kuin muut ihmiset ja etten edes kaipaa muiden seuraa. Miesten seurassa lukkiudun täysin, siis aivan totaalisesti, ellen ole kännissä, ja siltikin.

Nyt olen, mystistä kyllä, tavannu tosi ihanan ja kiltin miehen, baarissa tavattiin. Ollaan kaks kertaa nyt oltu treffeillä, molemmilla kerroilla baarissa ja molemmilla kerroilla olen kännissä, koska en pysty toimimaan selvinpäin. Ongelma on, että tää mies ei juo koskaan, on aina selvinpäin, joten olen ainoa joka häpäsee aina itsensä kännissä :D

Pelkään etten koskaan opi rentoutumaan ja vain olemaan selvinpäin hänen kanssaan, en myöskään usko pystyväni rakastelemaan hänen kanssaan, koskaan, tai ainakin mun on opittava luottamaan ihan täysin ensin ihmiseen ja siinä voi kestää jopa vuosia ja kukapa jaksaisi odottaa. En ole edes mitenkään erityisen kaunis, että siksi jaksaisi odottaa.

Onko ujouteen olemassa mitään lääkitystä? Tunnen kyllä itseni ja tiedän etten pysty rentoutumaan. Olen ennenkin seurustellut, kerran vuoden enkä koskaan kyennyt edes suutelemaan selvin päin.

Mulle on tapahtunut lapsena aika paljon pahaa ja luultavasti johtuukin näistä kokemuksista mun ongelmat. Olen käynyt ammattiauttajalla, mutta eipä juuri auttanut.

Voiko olla jotain muuta kuin ujoutta, jokin sairaus, joku joskus mainitsi asbergerin oireyhtymän(?). Koska mun ujous ei ole mitenkään normaalia, koska lamaannun täysin. Viimeksi baarissa ollessamme, ja olin juonut, en pystynyt koko iltana kunnolla edes katsomaan miestä silmiin. Mies sanoo että se on hyvä että olen ujo jne mutta tuskin jatkossa on sitä mieltä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu