Katsoin eilen Lara Croftin kun tuli telkkarista, ja siinä näytteli Gerard Butler - nam, mikä mies - ja nam, mikä skottilainen aksentti...
Eilen tuli myös Olipa kerran -sarja, jossa näyttelee Robert Carlyle (ei tosin ollut kyseinen herra eilisessä jaksossa ollenkaan, mikä oli sääli), vähän persoonallisempi mies, mutta ihana - ja aah, se skottilainen aksentti. Oon jotenkin aina tykännyt skottilaisesta ja irlantilaisesta aksentista, ne on vaan seksikkäitä...
Nyt sitten tässä arvon, että alanko kaivata ja haaveilla G -miehestä, eli Gerardista, vai R -miehestä, eli Robertista... Lakkaan ikävöimästä J -miestä. Tuntuu nimittäin, että nuo telkkarissa ja valkokankaalla esiintyvät miekkoset on ihan yhtä todellisia kuin sinä J... - ihan yhtä saavutettavissa ja lähellä, eli toisin sanoen täysin saavuttamattomissa.
Sunhan kanssa J... olen ihan oikeasti ollut fyysisestikin erittäin läheisissä tekemisissä, mutta aikaa on jo vierähtänyt niin paljon, että alat tuntua mielikuvitushahmolta. En tiedä osaanko edes ikävöidä sua enää, tahtoisinko todella että vielä kävisit, kun olen jo tottunut siihen ettet ole osa elämääni. Se on surullista... :(
Kai pitäis yrittää mennä eteenpäin, mutta miten osaisin? Sydän ei meinaa antaa periksi, vaikka järki on jo kauan sitten antanut... Et sinä minusta välitä, etkä koskaan välittänyt, olet varmasti jo unohtanut, ja minä en pysty unohtamaan sinua sattuneesta syystä koskaan... :(
Eilen tuli myös Olipa kerran -sarja, jossa näyttelee Robert Carlyle (ei tosin ollut kyseinen herra eilisessä jaksossa ollenkaan, mikä oli sääli), vähän persoonallisempi mies, mutta ihana - ja aah, se skottilainen aksentti. Oon jotenkin aina tykännyt skottilaisesta ja irlantilaisesta aksentista, ne on vaan seksikkäitä...
Nyt sitten tässä arvon, että alanko kaivata ja haaveilla G -miehestä, eli Gerardista, vai R -miehestä, eli Robertista... Lakkaan ikävöimästä J -miestä. Tuntuu nimittäin, että nuo telkkarissa ja valkokankaalla esiintyvät miekkoset on ihan yhtä todellisia kuin sinä J... - ihan yhtä saavutettavissa ja lähellä, eli toisin sanoen täysin saavuttamattomissa.
Sunhan kanssa J... olen ihan oikeasti ollut fyysisestikin erittäin läheisissä tekemisissä, mutta aikaa on jo vierähtänyt niin paljon, että alat tuntua mielikuvitushahmolta. En tiedä osaanko edes ikävöidä sua enää, tahtoisinko todella että vielä kävisit, kun olen jo tottunut siihen ettet ole osa elämääni. Se on surullista... :(
Kai pitäis yrittää mennä eteenpäin, mutta miten osaisin? Sydän ei meinaa antaa periksi, vaikka järki on jo kauan sitten antanut... Et sinä minusta välitä, etkä koskaan välittänyt, olet varmasti jo unohtanut, ja minä en pysty unohtamaan sinua sattuneesta syystä koskaan... :(
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.