Onko epäluottamukseni muka aiheetonta ?

Mitenkään en tunnu saavan enää luottamusta mieheeni takaisin.

Itse hän sanoo olevansa aivan syytön eikä ymmärrä miksen luota.
Hän on ihan loukkaantunut siitä, että epäilen hänen uskolisuuttaan.

Luottamuksen söi nämä seikat:

- Olimme seurustelleet vasta puoli vuotta , kun mies oli jo deittipalstoilla , vastailemassa naisten ilmoituksiin.
Hän tapasi siellä naisen joka oli huonossa parisuhteessa ja puutteessa, ja mieheni lupaili tälle kuumia seksioppitunteja jos nainen lähtee treffeille. En tiedä kauanko tämä suhde jatkui ja menivätkö sänkyyn asti vai ei, mies ei ollut katuva vaan sanoi että hän vain piti hauskaa kun oli tylsää.

- Samoihin aikoihin kun tuo edellinen tapahtui, mies ja minä emme vielä asuneet yhdessä enkä tiennyt deittailusta. Hän tuli joskus kotikaupungistaan luokseni ja halasimme. Hän oli jotenkin nolon näköinen ja halasi kaukaa, ei lämpimästi kuten ennen ( tyhmä pikku juttu , mutta vaikutti minuun, koska yleensä meillä oli hyvin kiihkeät kohtaamiset ja lujat halaukset . Siksi tämäkin jäi mieleen )

- Samalla hän aina tolkutti kuinka olen hänen elämänsä ainoa rakkaus,ja minä uskoin... muutimme yhteen.

- Kumminkin mies jatkoi outoa käytöstä , hän kuskasi puhelintaan suihkuun mukaan, vaikka olisi mennyt sinne muuten ilman vaatteita / taskuja, puhelin oli silti kourassa

- Vahti kännykkää ja hankki lopulta kotikäyttöön ihan itselleen neljä liittymää, kaikille liittymillä oma puhelin

- kun puhelin soi hän katsoi kuka soittaa ja säntäsi kesällä ulos puhumaan

- kerran hän katsoi kuka soittaa ja säntäsi sitten eri huoneeseen puhumaan, veti oven kiinni perässä..ja sanoi sieltä tultuaan että se oli vain puhelinmyyjä (!?)

- Kerran kun tulin töistä mies, joka ei koskaan siivoa, oli siistinyt makkarimme nätiksi ja se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun hän on meillä siivonnut. Makkarissa oli muuten siistiä, mutta lakana oli kastunut. Mies sanoi äkkiä " Tämä ei ole sitä mitä luulet ".. Ei kuitenkaan pystynyt sanomaan miksi lakana oli kastunut.

- Miehen ystävät kyseenalaistavat hänen luotettavuutensa ihan suoraan, ja yksi heistä kysyi minulta suoraan miksen ole jo laittanut miestä ulkoruokintaan

- Kun miehelläni oli synttärit, menin kotiin töistä ruusun kanssa. Halusin ilahduttaa, lin ( Olin jo aamulla antanut pikku lahjan ja kortin jossa lukiettä rakastan, mutta mies hymähti jotain kiusaantuneena.Paketti jäi sängylle ja mies ei ottanut koko korttia. Myöhemmin itse sen pois siivosin.) Mies ei ollutkaan kotona vaan jossain talkoissa kuulemma, joista soitti.. Pyysi että haen hänet keskustasta. Kun ajoin sinne muistin että kaupasta tarvii hakea jotain..Kun mies sen kuuli, hän kauhistui ja sanoi ettei mennä tuohon kauppakeskukseen, ei ainakaan ihan vielä . Minun seurassani ei yhtäkkiä olisi halunnut sinne mennä.

- Baarissa mieheni flirttali itseään 10 v nuoremmalle blondillle ja kyseli koska tämä aikoo alkaa lisääntymään. Nainen ei tuntunut panevan pahakseen.
Seuraavan kerran kun menimme baariin, tuo nainen ampaisi jo ovelle mieheni luo ja alkoi silitellä mieheni kättä, tuijottaen tätä pitkään silmiin sillä ilmeellä kuin olisi kyllikseen kermaa saanut.


Tässä vain muutama esimerkki yhteisetn vuosiemme ajalta, mutta olen jo kurkkuani myöten täynnä hänen selittelyjään ja en ole tehnyt mitään väitteitä..

Toimiiko joku noin huvikseen, kuten edellä kuvasin hänen tekemisiään, jos on puhtaat jauhot pussissa ?

Ja kysymys teille täällä, jokaiselle joka tämän lukee...luottaisitkio sinä kumppaniin joka on toiminut näin ?