ei löytynyt kuukelistakaan
Dacia duster ketju vai hihna
daci.
3113409
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
eli hihnoilla kaikissa
Narulla hinataan. Uskoisin.
Naruilla joutuu vetelemään niitä ketjujakopäällä olevia TSI-vokkeloita.
Rellun koneet vaan hyrisee hiljaisella hammashihnalla.
Ei rallata ketju kuten Tsih-moottoreissa.
Kunhan muistaa vaihtaa remmin hyvissä ajoin. Muuten kuuluu kilikalikolinaa.
Dasiassa on muutenkin semmoinen kilinä ja kolina että vaatii kuulosuojaimien käyttöä.
jep, ei ole tyttöjen auto...
Dacia on tyttöjen auto. Skoda on Miesten auto.
Audi on puppelipoikien auto ja skodajormat samaa sukua.
Joo Dacia on ehdottomasti tyttöjen auto . avovaimo ajaa mielellään silllä mieluummin kuin omallaan toyota corollalla toyota on tosin vanhempi
Ennen pilkkua ei tule välilyöntiä.
Lause alkaa isolla alkukirjaimella.
Pilkkua suosittelen myös käyttämään.
Skeida,maailman huonoin öljypoltin
..ja sillässä ei ole kolmea ällää 🤣
1. sukupolven Dustereissa tosiaan olivat hihnalla jakopäät, bensassa ja dieselissä.
2014 myyntiin tulevassa uudessa Dusterissa samat koneet edelleen, mutta lisäksi uutena vaihtoehtona 1.2 bensa-turbo (tyyppi TCe 125), joka on ketjulla.
Yksi tärkeimmistä syistä, miksi meillä jäätiin vielä miettimään Dusterin hankintaa vuodenvaihteen yli. Uudistuneen mallin ulkonäkö ei mielestäni parantunut, mutta jakohihnalla olevaa moottoria en ole enää moneen kertaan autooni halunnut. Hihnanvaihtohuolto on ärsyttävä 250 - 1000 euron ylimääräinen huoltokulu 4 - 6 vuoden välein (autosta riippuen), jota en vähäisistä ajoista huolimatta uskalla enkä halua jättää tekemättä, koska aikakin syö kumia ja olen tarkka autojeni huolloista muutenkin, että ne on tehtävä ajallaan. Ketjukoneisesta ei tarvinne ikinä huolehtia.
Samaa mieltä.
Näissä hihnakoneissa kun on vielä sellainen mukava ominaisuus että jos laturin hihna sattuisi menemään rikki niin sen osia voi hyvinkin mennä sinne jakopään koteloon ja rikkoa nokkahihnan, jolloin venttiilit on solmussa ja tulee kansiremontti.
Eli ehdottomasti ketjukone.
Missä autossa on toimiva ketjukone?
Tuntuu japseissa kestävän 300tkm
Kaikissa japanilaissa ketjut kestää bensakoneissa.
Volkkarissa ketju venyy ja hajottaa paikat.
Jännä miten ketjusta on nykyään saatu kauhukuva vaikka vielä -90 luvulla kestivät. esimerkiksi mersun, saabin, bemarin koneet kestivät hienosti 4-5tkm ilman ketjuremppaa vaikka ainahan joku sai tietysti rikki, mutta kaikenhan saa hajotettua kun oikein kokeilee. Nyt sitten ketjukoneita pelätään kun volkkari alkoi yrittämään vähähuoltoista konetta, mikä ei kyllä vag ideaan tunnu mahtuvan. DSG hyvänä esimerkkinä. VAG tuotteet olivat hyviä ainoastaan -80 luvun lopussa ja -90 kuvun alussa kun volkkari ja skoda teki karvalakkimalleja kun niissä ei ollut mitään mikä voisi hajota (audi teki "varusteltuja" ja rikkihän ne oli).
Jännä miten ketjusta on nykyään saatu kauhukuva vaikka vielä -90 luvulla:::::::: 90 luvulla ei vielä ollut antureita joka akselissa moottorissa eikä vikalamppua moottorille. Vanhoissa Saabeissa ja Mersuissa ja monessa muussa silloin oli montakertaa aikalailla venyneet ketjut mutta niillä kävi vielä ajaa. Sen on tuonut tullessaan nämä nykyiset päästönormit ja kun on muuntuvat nokka akseleitten säädöt yms. niin moottorilamppu syttyy ja se on sitten siinä korjausta vailla. Toinen syy on myös tullut kun auton valmistajat ovat luulleet että samoilla öljyillä voi ajaa maailman ympäri. Öljynpaine kiristeiset ketjun kiristäjät eivät pitemmän päälle saa öljynpainetta koska öljyreikäkin on tukkeutunut noesta ja löysää ilmaantuu ketjuun monenlaisin lopputuloksin. Voi niitä tietenkin olla huonoja ketjujakin tehty . Itse sanoisin että öljynvaihto viimeistään 15000km ja nokkaremmit useimmissa autoissa 100000-120000 ja Audi/VW max140000- 150000 niin remontit vähenee
Ja idioottimaisia juttuja 2013 vuoden viestiin, hyvin sä vedät.
Taitaa turhat öljynvaihdot ja menneisyyteen jäänyt usko sotkea esson setämiehen täysin?
Millä japanilaisilla merkeillä on toimiva ketju? Onko niitä dieseleissä? Millaista huoltoa ne vaativat, hullusaabisti, puhuit helppohoitoisista? Kai ne huollossa tarkastetaan, mutta mitä muuta? Saab on muuten paras koskaan lakkautettu automerkki. En tiedä ennättivätkö sen lopulta pilata, niin kuin tuntuu käyvän saksalaismerkeille. Lienekö niitäkään enää oikeasti hyviä muutoin kuin huonontuvalla brändillä varustettuja.
Ketju ei vaadi huoltoa. Tojotissa on ketjut bensa- ja diisselimalleissa ja kaikissa muissakin. Ketju kestää Tojotan käyttöiän eli vähintään miljoona kilometriä. Nissaneissa, Hondissa ja muissa laadultaan alemman luokan japanilaismerkeillä käyttöikä voi olla tietenkin lyhyempi.
Miksi tojota mielestäsi on paras japanilainen. Vanha corolla kyllä kesti melkeinpä isältä pojalle, mutta kestääkö nykyään? Esim. Rav4, miten se on parempi kuin Hondan CRV? Onko niiden komponenteissa eroja? Auto tehdään komponenteista ja niiden laatu ratkaisee.
Nykyään valitettavasti valmistusmaa pilannut japskien kestävyyden.Aito japski kestää, britti ei.
Kyllä CRV on mielestäni RAV4:ää parempi, mutta muut Hondan mallit eivät kiinnosta.
Japski accordi erittäin kestävä ja luotettava.
Tehdäänkö auto eri komponenteista briteissä kuin japanissa? Siihen tultu ainakin väitti, että japsit olisivat parempia??
Empä kauheasti kehuisi autovalmistajaa, jonka tuotantoprosessit tuottavat maasta riippuen erilaatuisia tuotteita. Voisi kuvitella, että tänäpäivänä on aivan sama, minkä valtion lipun alle on autotehtaan peruskivi muurattu, kun robotit ja loppuun asti hiotut valmistuslinjat sen laatan päällä pyörivät. Tehtaita suunnitellaan vuosikaudet, jokainen liike on harkittua ja tarkkaan kellotettua, laatu tarkastetaan moneen kertaan, joten itse kokoonpanosta johtuvat virheet ovat erittäin harvinaisia. Auton perussuunnittelunkin tekevät samat henkilöt riippumatta kokoonpanomaasta.
Eri asia oli joskus 60-luvulla, kun autojen kokoonpano oli vielä pitkälle käsityötä. Tuolloin saattoi vielä vaikuttaa työskentelytavat ja kokoonpanolinjojen työkulttuuri valmiin tuotteen laatuun.
Eräs tuttu kertoi Ford Caprista, jonka lokasuojan sisältä löytyi restauroinnin yhteydessä 25 vuotta aiemmin tehtaalla hitsarilta jääneet lukkopihdit. Oli kuulemma tehtaan massat ja maalit päällä...kenties ruokatunti oli alkanut kriittisellä hetkellä...
Olen kuullut myös tarinoita Ladoista, joiten ovipahvien takaa on löytynyt tyhjiä Vodka pulloja jne. Nykyään tuo on mahdotonta.
Tietysti jotain laatueroa teoriassa voi tulla, jos esim. japanissa käytetään eri alihankkijoiden osia kuin Euroopassa kootuissa.
Luin aikanaan jutun Skodan tehtaasta, jossa jokainen valmis auto ajetaan erilliseen tehtaan osaan, missä tehtaan vakihenkilöstöstä riippumattomat täysin ulkopuoliset ja säännöllisesti vaihtuvat (eivät turru työhönsä) työntekijät tarkastavat valmiin auton. Pienikin poikkeama saa aikaan valtavan prosessin, jossa virheen tehnyt työpiste keskeytetään ja sen tuotantoprosessi tarkastetaan perinpohjin virheen jäljittämiseksi.
Kialla puolestaan jokainen valmistettu auto kuvataan koko sen matkan valmistuslinjan läpi.
Ei välttämättä eri komponenteista, mutta työntekijöiden laatu jotain luokkaa kura briteissä.Kiristellään vaihdelootat liian tiukalle että menee sylinterit kieroksi ym.mukavaa pientä virhettä.
Narulla yleensä hinataan. Nokka-akseli taasen pyörii ohuella kumiremmillä.