Kiitosta Jumalalle!

Koeta ymmärtää että kaikkien Raamattu haku ei toimi 58. viittaa jesajaan ei vain ehkä ollut 1 moos=50 ..ei ole Ps. ..niin mikä sitten onko kauhen iso pula kirjoittaa mistä .
Ei ollut Jeremias luvu loppui enen 40 . Ja kuitenkin minunkin pitää tietää "kusta".

Jumalan sana on aina hyvä sana siloin kun sen lukee itselleen. JUmalan sana tuo siunauksen sille joka sen uskoo omakseen.

Siitähän me Jumalaa kiitämme mitä olemme häneltä lahjaksi saaneet.

Ne jotka ovat vähemmän saaneet (omasta mielestään siis) he rakastavat Jeesusta vähemmän. Tämän Jeesus opetti fariseuksen huoneessa hyvin kouriin tuntuvalla tavalla.

No mitä tämä tarkoittaa tämän päivän esikoislestadiolaisuudessa? Ja mitä tämä tarkoittaa juuri minun kohdallani?

Henkilöt jotka uskovat tulleensa soviteuiksi JUmalan kanssa Jeesuksen uhrilla, eikä omilla parannuksenteoillaan, HE ovat saaneet Jeesukselta koko elämän, aivan uuden identiteetin. Ne joiden autuus on parannuksentekojen (eli itse uhrattujen uhrien) varassa, he ovat saaneet hyvin vähän. Niinpä heidät tunnetaankin siitä, että esimerkiksi WC kaynnillä, puhumattakaan seuratilaisuuksista ja muusta arkisesta kotielämästä, heidän suustaan ei
kuulu ylistystä Jeesukselle Kristukselle.

Rauha JUmalan kanssa on heillä hirveän ponnistelun pelon häpeän ja kyynelten takana.

TÄMÄ ON VAKAVA ASIA: Uskotko sinä tulleesi sovitetuksi Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren uhrilla, - vai omilla parannuksen teoillasiu?

1.Kor 15:
Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka meille voiton antanut on meidän Herran Jesuksen
Kristuksen kautta!
58. Sentähden, minun rakkaat veljeni, olkaat vahvat, järkähtymättä ja aina yltäkylläiset Herran töissä, tietäen, ettei teidän työnne ole turha Herrassa.

2.Kor 8:
15. Niinkuin kirjoitettu on: joka paljon kokosi, ei hänellä ollut liiaksi, ja joka vähän kokosi, ei häneltä mitään puuttunut.
16. Mutta Jumalan olkoon kiitos, joka senkaltaisen ahkeruuden antoi Tituksen sydämeen teidän tähtenne!
17. Sillä hän otti sen neuvon hyväksi, ja tosin oli sitä ahkerampi, että hän läksi mielellänsä teidän tykönne.

2.Kor 9:
14. Ja heidän rukouksissansa teidän edestänne, jotka teitä ikävöitsevät, sen ylönpalttisen Jumalan armon tähden, joka teissä on.
15. Mutta kiitos olkoon Jumalan hänen sanomattoman lahjansa edestä!

APT 16:
25. Mutta puoliyön aikana oli Paavali ja Silas rukouksissa, ylistäin Jumalaa kiitosvirsillä, ja vangit, jotka siellä olivat, sen myös kuulivat.

Hebr 13:
15. Niin uhratkaamme siis aina Jumalalle kiitosuhri hänen kauttansa, se on: niiden huulten hedelmät, jotka hänen nimensä tunnustavat.
16. Mutta älkäät hyvin tekemistä ja jakamista unohtako; sillä senkaltaiset uhrit kelpaavat Jumalalle.

Room 6:
17. Mutta Jumalan olkoon kiitos, että olitte synnin palveliat, mutta nyt te olette sydämestänne kuuliaiset sen opin esikuvalle, johonka te annetut olette.
18. Ja että te olette vapahdetut synnistä, niin te olette vanhurskauden palvelioiksi tulleet.
19. Minä puhun ihmisten tavalla, teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuutta ja vääryyttä palvelemaan vääryyteen, niin antakaat nyt jäsenenne vanhurskautta palvelemaan pyhitykseen.

Kiitos ja ylistys on Jumalalle mieluista, kun kiitämme pelastuksestamme Häntä, joka antoi itsensä puolestamme. Tämä siksi, ettei puheemme olisi pelkkää epäkohtaa

Useasti rukoukseni on sitä anomista ja pyytämistä. Mihin se kiitos unohtuu? Kuitenkin totisesti olisi kiitoksen aihetta. Toisaalta kiitos ja pyyntö kuuluvat yhteen. Uskovaisen rukouksessa on hiljainen, kätketty kiitos: rukoilija luottaa siihen, että Jumala kuulee kaikki rukoukset ja vastaa niihin - omalla ajallaan ja omalla tavallaan.