Ihmisillä vaikuttaa olevan hyvin yleinen ja pinttynyt luulo siitä, että kaikki olisivat henkiseltä rakenteeltaan ja psyykeeltään jotenkin samalla viivalla. Aivan kuin kasvuympäristöstä riippumatta kaikki ihmiset kehittyisivät "täydellisiksi" ja ainoa jakaja olisi se että suositut ovat onnellisia ja syrjityt masentuneita tai että toiset ovat ekstroverttejä ja toiset introverttejä.
Tosiasiassa kaikkia henkisiäkin ominaisuuksia pitää harjoittaa samalla tavalla kuin esimerkiksi jalkapalloa. Samalla tavalla kielen ja puhumaan oppiminen tuntuu automaatiolta, mutta täytyyhän sekin lapselle opettaa. Opettaminen vaan tapahtuu vanhempien kautta automaattisesti. Mutta eihän esim. somaliassa asuva lapsi opi puhumaan automaattisesti suomea, koska kukaan häntä siihen opeta. Samalla tavalla ihan vauvasta lähtien täytyy lapselle opettaa sosiaalisia taitoja ja tunteiden ilmaisua ja käsittelyä. Nuokin tapahtuvat lähinnä automaattisesti, mutta jos vanhemmilla on omia ongelmia (jotka eivät läheskään aina ole näkyviä), tapahtuukin eri-asteista oppimatta jäämistä. Tietysti myös kaikki myöhempi ympäristö vaikuttaa, mutta ratkaisevinta on vanhempien tarjoama tuki.
Oppia vaille jäänyt ihminen ei ole samalla viivalla muiden kanssa, vaan aivan kuin yrittäisi mennä pelaamaan pihapeleissä hankituilla taidoilla sm-liigaan. Monesti esim. kiusatuksi joutuva ja siitä voimakkaasti kärsivä ihminen on jäänyt vaille tarvittavia ominaisuuksia jo paljon nuorempana lapsena. Koulukiusaus ja siitä aiheutuva syrjäytyminen ovat ainoastaan sekundaarisia oireita. Huonosti voivan ihmisen kannattaa ehdottomasti hakeutua hoitoon, eikä ajatella tällä palstalla tyypillisesti että "en ole hullu, en tarvitse hoitoa". Ja nimenomaan terapiaa, eikä lääkkeitä, jotka vain peittävät väärin käsiteltyjä tunteita ja ongelmia.
Tosiasiassa kaikkia henkisiäkin ominaisuuksia pitää harjoittaa samalla tavalla kuin esimerkiksi jalkapalloa. Samalla tavalla kielen ja puhumaan oppiminen tuntuu automaatiolta, mutta täytyyhän sekin lapselle opettaa. Opettaminen vaan tapahtuu vanhempien kautta automaattisesti. Mutta eihän esim. somaliassa asuva lapsi opi puhumaan automaattisesti suomea, koska kukaan häntä siihen opeta. Samalla tavalla ihan vauvasta lähtien täytyy lapselle opettaa sosiaalisia taitoja ja tunteiden ilmaisua ja käsittelyä. Nuokin tapahtuvat lähinnä automaattisesti, mutta jos vanhemmilla on omia ongelmia (jotka eivät läheskään aina ole näkyviä), tapahtuukin eri-asteista oppimatta jäämistä. Tietysti myös kaikki myöhempi ympäristö vaikuttaa, mutta ratkaisevinta on vanhempien tarjoama tuki.
Oppia vaille jäänyt ihminen ei ole samalla viivalla muiden kanssa, vaan aivan kuin yrittäisi mennä pelaamaan pihapeleissä hankituilla taidoilla sm-liigaan. Monesti esim. kiusatuksi joutuva ja siitä voimakkaasti kärsivä ihminen on jäänyt vaille tarvittavia ominaisuuksia jo paljon nuorempana lapsena. Koulukiusaus ja siitä aiheutuva syrjäytyminen ovat ainoastaan sekundaarisia oireita. Huonosti voivan ihmisen kannattaa ehdottomasti hakeutua hoitoon, eikä ajatella tällä palstalla tyypillisesti että "en ole hullu, en tarvitse hoitoa". Ja nimenomaan terapiaa, eikä lääkkeitä, jotka vain peittävät väärin käsiteltyjä tunteita ja ongelmia.
Vastaukset 94
Vanhimmat
Asiaa puhut... tosin en usko että aina kiusatuksi joutuminen johtuu millään lailla ihmisestä itsestään. Mutta tuosta henkisten ominaisuuksien kehittämisestä olen samaa mieltä, itselleen voi tehdä jotain. Kaikilla meillä on hiottavia ominaisuuksia.
Kiusaaminen johtuu kyllä myös kiusatusta, ainakin periaatteessa. Koska kiusaajat omaavat huonon itsetunnon eikä heillä olisi pokkaa alkaa haastamaan riitaa kenenkään oman kokoisten tai vahvan näköisten tyyppien kanssa niin he tietysti, säälittäviä kuin ovat, etsivät helppoja maaleja. Niitä jotka ovat hiljaa eivätkä puhu eikä lyö takaisin. Eihän kukaan niin hullu ole että lyö tai ärsyttää koiraa joka puree.
Surullista on se että yksi varma keino estää tulemasta koulu kiusatuksi on vetäistä kiusaajaa/jia kaaliin yllätyshyökkäyksellä jos niitä on enemmän kuin yksi HETI kun he kokeilevat etsiä potentiaalista uhria. Esim. Isolla kirjalla suoraan päähän niin että korvissa soi. Kiusatuksi tulija joutuu mahdollisesti maksamaan sakkoja tai saa erotuksen MUTTA ajatellaan että tämä arka ihminen aloittaa ensimmäistä päivää ylä-asteella. Jos hän ei tee mitään niin häntä nämä samat ihmiset kiusaa sitten kolme vuotta joka helvetin päivä. Kumpi on pahempi vaihtoehto?
Voin kertoa että perus kiusaaja ei uskalla enää kiusata jos hänet pieksee tai pistää kunnolla takaisin koska et ole enää hiljainen tai helppo kohde. Koska heillä ei ole pokkaa "oman vertaistensa" kanssa painimaan.
Olen muuta mieltä. Minua ei pysty kiusaamaan ja se johtuu no. minusta ja luonteestani ja muista 'eväistäni'. Mutta jooo, ei se tarkoita, etteikö hiottavaa olisi.
Meidän luokalla oli ala-asteella poika jota nimenomaan toiset pojat kiusasi koska saivat hänet suuttumaan ja käymään päälle niin helposti. Niissä raivokohtauksissa hajosi koulun kattolamput ja heiteltiin jos jonkinlaista esinettä. Joten siinä mielessä tämä huomiosi hiljaisten tyyppien kohteeksijoutumisesta ei päde.
Kiusattavan persoonallisuus on sivuseikka. Ainoa merkityksellinen asia on se, näkeekö kiusaaja kiusatussa jonkin häntä kiinnostavan reaktion, mikä kannustaa jatkamaan.
Aito yksinäinen/Pisterivi/Visible man-trolli se onkin oiva esimerkki mainostamansa terapian puolesta. Mitä ne 4-pykälää mitä koet edistyneesi tarkoittivatkaan, saat terapiassa itsellesi huomiota ja tunnet olosi tyytyväisemmäksi? Oman persoonallisuushäiriödiagnoosisi tyrkyttäminen Yksinäisyys-palstan kirjoittajile ei kerro huikeasta menestyksestä. Olet lukenut paljon aiheesta mutta et ole sisäistänyt sitä omalla kohdallasi, me emme ole sinun terapeuttejasi etkä sinä todellakaan ole kykenevä terapioimaan muita. Suosittaisin sinulle laitoshoitoa ilman internet-yhteyksiä.
En ole aito yksinäinen. 4-pykälää 10:stä oli pelkkä heitto, jolla tarkoitin etten ole itsekään vielä lainkaan kunnossa. Minua ei kiinnosta mitkään persoonallisuushäiriö diagnoosit, niillä ei tee yhtään mitään. En ole lukenut aiheesta kuin pari sattumanvaraista artikkelia, ja niistäkin vain pätkiä. En edes yritä terapioida muita. Jos yrittäisin edes "nettiterapiaa", niin lähestymistapani olisi aivan eri. Sävyni on tälläinen nimenomaan siksi, etten ole teidän terapeuttini, vaan pelkkä netti-kirjoittaja joka laukoo omia mielipiteitään.
Kirjoituksesi vain vahvisti epäilemiäni.
Persoonallisuushäiriöiselle tyypillisesti, et mielestäsi kyseistä häiriötä edes omaa. Käännät asiat päälaelleen, teet kirjaimellisesti omista ongelmistasi muiden ongelmia ja pakotat muut osallistumaan sisäiseen keskusteluusi. Koetat näin auttaa vain itseäsi, muut ihmiset eivät tästä juuri hyödy. Kuvitelmissasi keskustelet toisten ihmisten kanssa, todellisuudessa vain pitelet peiliä edessäsi ja puhut itsellesi. Aika harva ihminen jaksaa loputtomiin kiikkua tuollaisen pohjattoman kuilun reunalla, sen vuoksi tällä palstalla kai trollaatkin.
Paras ohje palstan muille käyttäjille olisi varmaan tuo "Älä ruoki trollia", vänkääminen jatkuu tasan niin kauan kun 'näkyvä mies' löytää ongelmansa ytimen, mahdollisesti ei koskaan.
En sanonut ettei minulla ole persoonallisuushäiriöitä (mutta mihin mahdat viitata "kyseisellä häiriöllä"?), sanoin etten tee niillä diagnooseilla mitään. Ymmärrätkö? Eivät ne diagnoosit minua auta tai paranna. Minun täytyy päästä jyvälle siitä mikä minut on tilanteeseen ajanut ja käsitellä vaille jäämisen kokemukset. Taisit tulkita tekstiäni sillä tavalla mitä halusit nähdä.
Mielestäni suurin osa muista palstan kirjoittajista on trolleja. Maristaan samoista asioista vuodesta toiseen muka vakavissaan, vaikka ratkaisu on aivan nenän edessä: hakeutua hoitoon!
Ulkopuolisen ei ole vaikea löytää ristiriitaisuuksia sun kirjoitteluista, itsepähän et niitä ilmeisesti näe.
Millä oikeutuksella kuvittelet voivasi käyttää muita ihmisiä omiin tarpeisiisi, sinusta ja sinun tarpeistahan jankkaamisessa on kyse, et sinä ketään auta.
Sivuhuomautuksena toivoisin että ylläpito perustaisi osion persoonallisuushäiriölle, narsismi-palsta on lähinnä vain vitsi, tarvinneeko edes selvittää miksi.
Mies peilisalissa on saanut jo ihan riittävästi huomiota minulta, että röllöllöö vaan!
Jokainen ihminenhän lähtökohtaisesti täyttää ensin omia tarpeitaan. En oikein ymmärrä mitä ajat takaa? Kyllähän palstalla marisijatkin ajavat omia tarkoituksiaan ja jankkaavat. Eivät he ketään auta. Miksi lähtökohdan pitäisi olla toisten auttaminen? Ihmisen kannattaa mennä hoitoon jos haluaa apua.
Herätän sussa ilmiselvästi jotain tunteita kun olet tällä tavalla ottanut minut silmätikuksi. Ei siinä sinällään mitään...olisi vain antoisampaa lukea viestejä joiden pääasiallinen sisältö ei olisi jonkinlainen hyökkäys minua kohtaan. Olisi myös paljon kiinnostavampaa jos avaisit kirjoituksiasi enemmän; puhut esim. ristiriitaisuuksista, mihin kaikkeen mahdat viitata?
Oma lähestymistapani on ehkä hieman ratkaisukeskeisempi, kuten äsken laittamani Haastekin osoittaa :-) Tekemällä aina samaa saa tulokseksi aina samaa. Jos haluaa irti yksinäisyydestä niin pitää tehdä jotain toisin. Jos sekään ei toimi niin sitten kannattaa kokeilla kolmatta tapaa. Ja sosiaalisia taitoja voi harjoitella vaikka ei kävisikään terapeutin kanssa läpi syitä, jotka ovat taitamattomuuteen johtaneet. Toki monella olisi terapian tarvetta mutta Kelan korvaamaan terapiaan pääsy on niin vaikeaa, että ei sitä voi kaikille suositella.
Ihmiset eivät ole treenaamisesta huolimattakaan samalla viivalla. Synnynnäiset ominaisuudet ratkaisevat, kuinka hyvin joku asia omaksutaan. Jos ei ole matemaattisesti lahjakas, ei ole mitään hyötyä ottaa esim. lukiossa pitkää matematiikkaa, koska perusteidenkin oppiminen on työlästä. Et voi tehdä spagaatia jatkuvasta venyttelystä huolimatta, jos jänteesi ovat ns. lyhyet, ne eivät veny. Älykkyyksiä on monia. Sosiaalinen älykkyys on yksi näistä, ja siihen pätee myös samat säännöt, kuin muihinkin älykkyyksiin. Jos et ole syntymässäsi saanut sosiaalisia lahjoja, et voi olla pätevä supliikkimies, joka puhuu itsensä suosioon joka tilanteessa. Voit harjoitella sosiaalisuutta, mutta se ei kumminkaan tee sinusta sosiaalisesti lahjakasta, se vain helpottaa niitä perusjuttuja.
Koulukiusaus taas ei johdu mistään synnynnäisestä. Se on asia, jolle voi jotain tehdäkin ja se ei johdu siitä, että joku on saanut huonot lahjat, vaan siitä, että jollain lotisee päässä. Tämä jälkimmäinen on se syypää siihen, että kiusaamista tapahtuu ja tämä johtuu siitä, että vanhemmat eivät ole osanneet hommiaan. Vanhempien tehtävä on opettaa, mikä on oikein ja mikä väärin, ja jos ei sellaiseen kykene, ei pitäisi niitä pentuja tehdäkään. Nämä kiusaajat sitä terapiaa ja hoitoa tarvitsevat. Jos ihmisillä olisi sydäntä ja pinnallisuus olisi halveksuttavaa, ei olisi sellaista ongelmaa, että joku jää ulkopuolelle. Tämä koko hiton yhteiskunta tarvitsisi peräruiskeen.
Miksi sinun pitäisi edetä perus-juttuja pidemmälle? Ongelmahan on se, että monella yksinäisellä ei ole edes niitä perustaitoja.
Koulukiusauksen kohteeksi joutuminen voi aiheutua monista synnynnäisistä ominaisuuksista ja kasvatuksellisista lähtökohdista, miksi sinun on niin vaikea myöntää sitä? Eihän se tarkoita sitä että olisit itse syypää kiusatuksi tulemiselle?
Kiusaajatkin voivat tietysti henkisesti huonosti, heidätkin pitäisi laittaa terapiaan. He ovat kuitenkin usein paljon toimintakykyisempiä kuin kiusatuksi joutuvat, ja pystyvät edes jollain tasoilla nauttimaan elämästään, toisin kuin yksinäiset marisijat.
Koulukiusaus johtuu aina vain kusipäisyydestä. Se, että joku ei syntymässään saanut käsiä, ei tarkoita sitä, että siitä pitää ruveta vittuilemaan. Se, että joku on tyhmä, ei tarkoita sitä, että häntä pitää vetää turpaan, ymmärrätkö? Se, että joku on jonkinlainen ei tarkoita sitä, että siitä pitää ruveta heittämään paskaa hänen niskaansa. Ne, jotka tuollaista harrastavat, ovat itse syypäitä kiusaamiselle, eivät ne, jotka poikkeavat massasta. Kenessä on vika, jos mustan ihon omaava joutuu tuosta ominaisuudestaan muiden kiusaamaksi? No, sinähän varmasti syytät tätä mustaihoista, muilla kun pitää olla oikeus vittuilla vittuilun aiheuttajalle ja aiheesta. Adolf Hitlerkin oli paljon toimintakykyisempi, kuin kiusaamansa ihmisryhmät, ja hän pystyikin nauttimaan enemmän elämästään, kuin keskitysleirillä "marisijat". Tuostako nyt pitää vetää johtopäätös, että Aatu oli parempi ihminen ja ne muut olivat aiheesta siinä jamassa?
Tarkoitin niillä perusjutuilla sitä, että treenaamisesta huolimatta, kaikki eivät ole kumminkaan samalla lähtöviivalla, koska joillekin jo perusjuttujen omaksuminen on työlästä, treenistä huolimatta. Lukiossa voi valita sen lyhyen matikan, joka keskittyy enemmän niihin perusjuttuihin, mutta siitä huolimatta siinäkin porukassa on suuria tasoeroja, ja joillekin ei vain avaudu.
En minä mitään tuollaista ole väittänyt. Etkö osaa tehdä eroa syyn ja oikeutuksen välille? Syy kiusaamiselle voi olla musta iho, ilman että se on oikeutus. Samaten henkiset vaillinaisuudet, esim. huono itsetunto saattavat olla kiusaamisen syy.
Hitler oli luullakseni niin narsistinen, että hänellä oli vaan paha olo koko ajan. En tosin ole tutustunut asiaan laisinkaan. Jeesuskin oli luullakseni jonkinlainen vaikea narsisti, joka olisi tarvinnut psykoterapiaa.
Ja miksi kaikkien pitäisi olla samalla viivalla? Riittävät perustaidot pystyvät kaikki (paitsi jotkut pahemmat "aspergerit") omaksumaan.
Mutta se ongelma ei ole se musta iho, vaan se, että joillain on tarve ruveta vittuilemaan siitä. Se, että sellaisia ihmisiä on olemassa, on se ongelma, mikä pitäisi hoitaa pois.
Jos kaikki eivät ole samalla viivalla, niin silloin on niitä, jotka ovat muita heikommilla. Minulle se ei ole ongelma, mutta joillekin on, ja silloin taas pädetään omalla "paremmuudella", mikä ilmenee kiusaamisena. Joten sillä synnynnäisten vajausten treenamisella ei sinänsä ole mitään vaikutusta kiusaamisen kitkemisessä. Ongelma on ne kiusaajat itse.
Niin mutta kun niitä kiusaajia maailmassa on, niin sinun täytyy vaan oppia suhtautumaan heihin. Niin kuin normaalit ihmiset pystyvät. Et sinä marisemalla ole hävittämässä kiusaajia ja sotia ja sairauksia ja nälänhätää. Pieniä askelia maailman ongelmien eteen voit tehdä (muilla keinoin kuin marisemalla), suuriakin jos yrität kovaa ja olet onnekas tai jos sinulla on paljon rahaa. Sinun ongelmasi on ettet pysty suhtautumaan siihen ettei maailma ole täydellinen.
Mikä johtuu varmaan siitä ettei alkoholistiäitisi kyennyt auttamaan sinua käsittelemään pettymyksen tunteita.
"Koulukiusaus taas ei johdu mistään synnynnäisestä. Se on asia, jolle voi jotain tehdäkin ja se ei johdu siitä, että joku on saanut huonot lahjat, vaan siitä, että jollain lotisee päässä. Tämä jälkimmäinen on se syypää siihen, että kiusaamista tapahtuu ja tämä johtuu siitä, että vanhemmat eivät ole osanneet hommiaan."
Olet täysin väärässä tuossa asiassa.
Syy miksi koulukiusausta tapahtuu johtuu siitä että yhteiskunta sallii sen. Jos sitä ei sallittaisi niin sitä ei tapahtuisi.
Tuo taas johtuu siitä että kait sen ajatellaan kuuluvan ns. yhteiskunnan rakenteeseen ja toisaalta varsinkin Suomessa on tullut käsitys siitä ettei ns. lapsia saisi kurittaa. Tämän takia noudatetaan todella pehmeitä keinoja ja vannotaan niiden nimeen.
Voisi sanoa että kyse on ns. vasemmistolaisesta kasvatuksesta... Se näkyy siinä että Suomi on tasa-arvoinen maa, mutta samalla se näkyy siitäkin ettei rikoksista tai tihutöistä tai kiusaamisestakaan saa oikein minkäänlaisia rangaistuksia.
Jos yhteiskunta haluaisi puuttua kiusaamiseen niin se loppuisi sen sileän tien. Halua sille ei vain tunnu olevan.
Mutta yksilön omasta moraalistahan kaikki on lopulta kiinni. Ei minulla, eikä monella muullakaan ole ollut tarvetta kiusata ketään, vaikka yhteiskunta sallisikin sen. Jos osaa ajatella, miltä itsestä tuntuu, kun joutuu kiusatuksi, niin se jo vähentää halua kiusata. Jotkut taas eivät välitä ja haluavat itse saada siitä jonkinlaista ylemmyydentunnetta. Tässä yhteiskunnassa tapahtuu myös paljon asioita, joita yhteiskunta ei salli, mutta se ei kumminkaan liikuta joitain. Koulukiusaamisen suhteen voisi tehdä jotain, mutta tuntuu, etteivät vanhemmat osaa olla vanhempia. Jos jotain ilmenee, niin sieltä monesti tulee näitä "Ei meidän poika..." -kommentteja, ja ruvetaan syyllistämään muita. Vanhempien kykenemättömyys heijastuu sitten jälkikasvussa kusipäisyytenä. Tai en tiedä, voihan se kiusaaminen johtuakin jostain synnynnäisestä, joillakin, kun aivot eivät tunnu toimivan. Puuttuu empatiankyky, sekä ei ymmärretä oikean ja väärän eroa. Vanhemmilla on suuri vastuu tästä jälkimmäisestä, mutta tiedän kumminkin ihmisiä, joiden vanhemmat olivat kaikkea muuta, kuin vanhempia, mutta silti jälkikasvulle kehittyi terve moraalikäsitys. Jotkut eivät kumminkaan tähän kykene. Tiedä sitten, onko se täydellistä itsekkyyttä ja omaan pussiin pelaamista, vaiko vajaan aivotoiminnan tulosta.
Mikä / mitä on yhteiskunta?
"Mutta yksilön omasta moraalistahan kaikki on lopulta kiinni. Ei minulla, eikä monella muullakaan ole ollut tarvetta kiusata ketään, vaikka yhteiskunta sallisikin sen. Jos osaa ajatella, miltä itsestä tuntuu, kun joutuu kiusatuksi, niin se jo vähentää halua kiusata."
Kyse on siitä että yhteiskunta sallii sen ja tämän takia siitä ei ole ns. kiusaajalle mitään haittaa. Se voi päinvastoin jopa nostaa tälläisten tyyppien arvoa siinä pienessä yhteisössä, koska teoista ei seuraa mitään todellisia rangaistusta.
Tuollaiset moraalijutut ovat lähestulkoon yhdentekeviä, koska niillä ei ole mitään todellista väliä tai merkitystä.
Kuten edellä mainitussa tilanteessakin niin kiusaaja koska ei saa mitään rangaistusta teostaan niin on periaatteen tasolla yhdentekevää jatkaako hän tekojaan vai ei.
-----
"Koulukiusaamisen suhteen voisi tehdä jotain, mutta tuntuu, etteivät vanhemmat osaa olla vanhempia. Jos jotain ilmenee, niin sieltä monesti tulee näitä "Ei meidän poika..." -kommentteja, ja ruvetaan syyllistämään muita. Vanhempien kykenemättömyys heijastuu sitten jälkikasvussa kusipäisyytenä."
Ei se ole vanhempien vika, jos yhteiskunta sallii jonkun asian.
Sama juttu jos yhteiskunta sallii vaikka muidenkin rikosten tekemisen, niin ei se olisi poliisin vika että kyseiset tyypit tekevät rikoksia.
Eikä sekään ole poliisin vika, jos törkeistäkin tapauksista saat todella lyhyen rangaistuksen.
-----
"Tai en tiedä, voihan se kiusaaminen johtuakin jostain synnynnäisestä, joillakin, kun aivot eivät tunnu toimivan. Puuttuu empatiankyky, sekä ei ymmärretä oikean ja väärän eroa. Vanhemmilla on suuri vastuu tästä jälkimmäisestä, mutta tiedän kumminkin ihmisiä, joiden vanhemmat olivat kaikkea muuta, kuin vanhempia, mutta silti jälkikasvulle kehittyi terve moraalikäsitys. Jotkut eivät kumminkaan tähän kykene. Tiedä sitten, onko se täydellistä itsekkyyttä ja omaan pussiin pelaamista, vaiko vajaan aivotoiminnan tulosta."
Ihmiselämässä tekee kovin vähän empatiakyvyllä.
Vasta siinä vaiheessa sillä tekee jotakin kun omat asiat ovat siinä mallissa että "voi näytellä enkeliä".
Niin yhteiskunta tarkoittaa tietysti isompaa kokonaisuutta. Yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat varsin rajalliset.
Kyse on siis siitä että salliiko tämä tietty asioista päättävä taho nykyisen tilanteen jossa asioihin ei puututa vai haluaako toimia sen ennalta ehkäisemiseksi.
Suomessa ei tunnu olevan juuri halua siihen.
Onko ongelma sitten lainsäätäjissä, kouluviranomaisissa, "kasvatusalan asiantuntijoissa" vai missä... Mutta onhan se outo juttu jos suomalais ja ruotsalaiskouluissa helpoin vaihtoehto on jos kiusattu vaihtaa koulua. tai työpaikkaa...
Kertoo vain siitä että asioista päättävät tahot eivät juuri välitä nykyisestä tilanteesta....
Herätyksen paikka(?).
Elämme kumminkin hyvinvointivaltiossa, emmekä missään favelassa, jossa muu ihmishenki ei merkkaa mitään, kun täytyy itse selvitä päivästä toiseen. Jos joku haluaa tehdä toiselle pahaa, se on tasantarkkaan kusipäisyydestä kiinni. Ei se ole mikään syy tehdä jotain, kun siitä ei saa rangaistusta. Kyllä se on moraalikysymys. Jos haluaa satuttaa toista omien etujen tähden, niin silloinhan kyseessä ei ole kiltti ihminen, ja jos ei ole kiltti, on tuhma. Tuhmat tarvitsee vain kasvattaa tavoille, jolloin he tuntevat syyllisyyttä satuttaessaan toista.
"Ei se ole vanhempien vika, jos yhteiskunta sallii jonkun asian."
Kakarathan ovat vanhempien vastuulla. Heillä pitää olla ohjakset käsissä ja he vetävät rajat, joita pennut noudattavat. Vanhemmat ovat pentujen ensisijainen auktoriteetti ja ohjastaja. Se, että yhteiskunta sallii jonkun asian, johtuu juuri siitä, että vanhemmat lepsuilevat. Yhteiskuntahan on vanhemmat ja pennut. Kun ollaan vuosien myötä siirrytty kurista vapaaseen kasvatukseen, niin nämä nykyiset vapaan kasvatuksen hedelmät, kasvattavat omia pentujaan omalla moraalittomalla moraalillaan ja antavat mallia vain itsekkääseen elämäntapaan.
Eihän se olekaan poliisin vika, jos jotkut tekevät rikoksia. Poliisin tehtävä ei ole kasvattaa niitä pentuja, vaan vanhempien.
"Ihmiselämässä tekee kovin vähän empatiakyvyllä.
Vasta siinä vaiheessa sillä tekee jotakin kun omat asiat ovat siinä mallissa että "voi näytellä enkeliä"."
Itsekkäät ihmiset ovat juuri siksi itsekkäitä, koska heiltä puuttuu tuo kyky. Kuten jo sanoin, emme elä keskellä kriisiä, tai muuta, jossa oma selviytyminenkin vaatii jo ponnisteluja, vaan meillä asiat ovat sen verran hyvin, että toisten huomioon ottaminen ei ole liikaa vaadittu. Siltikin ihmiset ovat puutteellisia tuon kyvyn suhteen ja se on vain omien etujen ajamista, mikä on itsekkyyttä, joka sekin on vain pissapäisyyttä
Missaat mielestäni pointin täydellisesti:
Miksi tehdä jotakin jos siitä ei seuraa mitään todellista hyvää itselle vaan päinvastoin? Jos et kiusaa muita niin riski joutua itse kiusatuksi on suurempi.
Jos yhteiskunta ei rankaise ikävistä teoista, niin mitä sillä on väliä mitä teet?
Ei ihmisen tarvitse olla kiltti koska "se on niin fantsuu ja kivaa olla mukava".
Mitä väliä on jollakin moraalilla jos sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä?
No, jos sinä pystyt raiskaamaan väkivaltaisesti lapsen, tyydyttääksesi omia halujasi ja vedät häneltä vielä lopuksi kurkun auki vain, koska et saa rangaistusta, niin se kertookin kaiken oleellisen sinusta. Normaali ihminen ei voi satuttaa muita tuosta vain, ilman syyllisyyden tuntoa. Suuri osa ihmisistä on tekopyhiä paskiaisia ja oman edun tavoittelijoita, jotka esittävät hienoa ihmistä, mutta paskat välittävät muista ja ovatkin valmiita aiheuttamaan muille pahaa oloa, omien etujensa vuoksi. Nämä ovat häikäilemättömiä kusipäitä. Kaikki eivät kumminkaan ole tällaisia, vaikka heilläkin olisi mahdollisuus käyttäytyä samalla tavalla. Nämä ovat ihmisiä, jotka ymmärtävät muidenkin pahaa mieltä, eivätkä aja omia etujaan muista piittaamatta. Muutkin voisivat olla tällaisia, mutta kun heillä on sitä pissaa päässä. Tässä yhteiskunnassa tunnutaan kumminkin arvostavan enemmän häikäilemättömiä oman edun tavoittelijoita, joita kutsutaan aikaansaaviksi ja ihaillaan heidän "saavutuksiaan", kun taas ihmisiä, jotka ottavat muutkin huomioon pidetään tyhminä, kun he eivät käytä tilaisuuksia hyväkseen. Minkä takia ihmiset sitten kiroavat mamujen tekemät joukkoraiskaukset, jos moraaleilla ei ole väliä? Kateutta, kun ei itse uskalla?
Minkähän takia, tosiaan, joissain asioissa sitten ollaan hyvinkin radikaaleja? Otetaan nyt taas tämä seksi alaikäisen kanssa. Suomessa on Euroopan korkein suojaikäraja ja jos joku täysi-ikäinen nykäisee alle 16-vuotiasta, niin se lynkkausporukkahan on jo kasassa, huolimatta siitä, että suuressa osassa Euroopan sivistysvaltioissa on suojaikärajana 14-15 vuotta ja homma toimii. Suomessakin on kahteen otteeseen yritetty alentaa rajaa siihen 15 vuoteen, jota asiantuntijat perustelivat aikaisemmalla kypsyydellä, eikä alentamiselle ollut mitään esteitä, mutta päätettiin kuitenkin pitää rajana se 16. Jos joku siis nusauttaa 15-vuotiasta Suomessa, niin minkä takia tämä asia nostaa hitonmoisen haloon? Jos se on pelkästään siksi, kun laki kieltää sen, niin miksei ylinopeuden ajamiseen suhtauduta yhtä suurella antaumuksella, auto kun on tehokas tappoväline? Tai alaikäisten kännäämiseen, lakihan kieltää alle 18-vuotiaille alkoholin luovutuksen, ikärajan ollen siis korkeampi, kuin paneskelun suhteen. Onko tässä kenties kyseessä kateus niitä kohtaan, jotka ovat onnistuneet saamaan "nuorta lihaa", ja koska ei itse saa, niin ei muidenkaan pitäisi? Hyväksytäänkö alkoholin käyttö alaikäisillä siksi, että humalaiselta teiniltä irtoaa helpommin? Onko sillä lopulta mitään väliä, jos joku tulee ja lyö sinua pesismailalla ohimoon, ryöstää kämppäsi, raiskaa kroppasi ja mahdolliset muut asukit ja polttaa lopuksi kaiken? Onko ainut voivottelemisen aihe se, että tämä henkilö meni rikkomaan yhteiskunnan pelisääntöjä ja nimenomaan siitä häntä pitää rangaista, eikä mistään muusta?
Kyllä täysijärkisellä ihmisellä on jonkinlainen moraali, joka estää tekemästä pahoja, vaikka siitä itse hyötyisikin. Joillain se kusi vain on täyttänyt sen tyhjiön, jossa muilla on käsitys hyvästä ja pahasta.
Terapia on kallista ja sitä ei ole riittävästi. Onnekis on saatavilla myös hyvää terapeuttien tekemää kirjallisuutta; esim. Seppo Jokinen ja Tommy Helstein. Lukemalla ja pohtimalla alkaa ajattelemaan asioita toisin.
"Mene hoitoon" -ohje voi auttaa joitakin mutta ei kaikkia. Syitä on varmaan monia, eikä kaikkia voida korjata (edes hoidon kautta). Oma veikkaus on että aika monelle riittäisi että menisi vain ihmisten ilmoille ja rupeaisi harrastamaan jotain jossa joutuu olemaan muiden kanssa.
Olen samaa mieltä kuin Invisible boy - kaikki eivät ole samalla viivalla.. kaikista ei tule tohtoreita saati edes ylioppilaita vaikka kuinka yrittäisivät.
Lisäksi kuva itsestäsi voi olla erilainen kuin miltä näytät muiden silmissä - etkä sitä välttämättä millään tajua. Omasta mielestäsi voit olla ihan normaali mutta muiden silmissä pelle. Esimerkiksi miten moni naiivi, tyhmä tai puhevikainen tajuaa olevansa sellainen? Erilaisuus ei oikeuta kiusaamista taikka 'mene hoitoon' tokaisua.
Ei sieltä hoidosta ainakaan huonompana tule takaisin ja kaikkia se auttaa ainakin jonkun verran.
Jos ihmisten ilmoille meneminen ja harrastuksen aloittaminen riittäisi, niin mikseivät ihmiset palstalla tee sitä, marisemisen sijaan?
Kai siinä vaiheessa ymmärtää itsessään olevan jotain "vikaa" jos jää täysin yksin. Ei sitä itse välttämättä tarvitsekaan heti ymmärtää mikä se vika on, hoidossa sitä voi pohtia.
Miksi kehoitus mennä hoitoon on mielestäsi negatiivinen asia, jos ihminen selvästi kärsii? Hoitoon meneminenhän on positiivista. Sinun sanasi ovat paljon vahingollisempia, kun yhdistät hoitoon menemiseen jonkinlaisen häpeän.
"Jos ihmisten ilmoille meneminen ja harrastuksen aloittaminen riittäisi, niin mikseivät ihmiset palstalla tee sitä, marisemisen sijaan?"
Vastikään kommentoit toisessa tekstissä miten seuraa saa kun menee vain ihmisten ilmoille.
Mutta ei se tietysti noinkaan ole. Ei seuraa saa mitenkään noin yksinkertaisilla konsteilla. Pitäisi tuntea oikeat paikat ja tilanteet miten sitä seuraa saadaan.
Eikä tälläkään palstalla kaikki saata olla kovinkaan yksinäisiä... Aika moni sellainenkin tuntuu kirjoittavan jolla on aika paljonkin seuraa yms. ihmisiä ympärillään. Mutta kaikille ei sekään tietysti riitä.
Jos henkilö on sitten täysin yksin niin siihenkin voi olla monia syitä. Joko terveydelliset ongelmat tai sitten muu epäsosiaalisuus. Totuus on tietysti että seurustelukumppanin rooli on "tärkeimpiä" ja jos ihmiseltä sellainen puuttuu niin silloin kokee itsensä usein yksinäiseksi.
Mutta ideana tuo että monille riittäisi sekin jos saisi seuraa vaikka harrastamisen yms. kautta niin varmasti riittäisi. Yksikin läheinen ystävä riittäisi monille.
Seuraa saa ihmisten ilmoille menemällä jos on terve. Jos seuraa ei saa ihmisten ilmoille menemällä niin kannattaa mennä hoitoon.
Ei suomalaisessa yhteiskunnassa. Argentiinalainen työkaverini kertoi että hänen oli vaikea tottua suomalaisen yhteiskunnan -pidä huolta vain itsestä ja ystävästäsi mentaliteettiin. Tämä näkyy muunmuassa arjessa esim niin, että Argentiinassa et joudu tekemään mitään yksin. Menet esim ruokaravintolaan syömään yksin niin vieraat ihmiset vetää sinut omaan pöytäänsä syömään. Sitä ei tapahdu suomessa. En ole yksinäinen, minulla on paljon seuraa ja olen sosiaalinen mutta jopa minun taidoillani ei saada seuraa esm, kaupasta, kerhoista, kadulta. Yhdessä tekemiseen kun tarvitaan kaksi ja harvoin se toinen on just silloin seuran kaipuussa.
Joo, Suomi on paska maa, koska vieraat eivät tule juuri ravintolassa vetämään sinua pöytääsi, itse passiivisena istuskellessasi. Siksi on mahdotonta saada seuraa. Aivan mahdotonta.
No kerropas visible man kuinka paljon sä saat seuraa kun aktiivisesti tunget ihmisten seuraan?
Mullahan on paljon ongelmia itseni kanssa, sen takia vaikea muodostaa suhteita. Mutta mitä parempaan kuntoon olen tullut, sitä paremmin myös muut ihmiset ovat suhtautuneet minuun. Enkä aivan ymmärtänyt mihin viittasit tuolla aktiivisella tunkemisella? Pakkoko sitä seuraa juuri ruoka-ravintolasta löytää?
Eikö sain sun ekasta vastauksesta mulle kuvan kuin olisit ironisoinut sitä, että onpa ihme ku passiivinen ei saa seuraa ravintelosta. Mun moka...
"Seuraa saa ihmisten ilmoille menemällä jos on terve. Jos seuraa ei saa ihmisten ilmoille menemällä niin kannattaa mennä hoitoon."
Kovin vaivalloista se seuran saaminen on pelkästään sillä että menee ihmisten ilmoille.
Tunsin yhden "seuramagneetin" ja vaikka tämä henkilö sai seuraa, niin kovin pinnallista se seura oli... Uudessa kaupungissa taisikin olla niin ettei mitään todellista seuraa kuitenkaan löytynyt vaikka tälläisiä osapäivätuttavuuksia saattoi tullakin (ja kyse oli todella sosiaalisesta henkilöstä).
Mutta harva suomalainen on yhtä sosiaalinen tapaus... Valtaosa ei saisi tuotakaan määrää seuraa tai muitakaan sosiaalisia suhteita. Yhdenkin ihmisen löytyminen voi olla "luvattoman vaikeaa".
Ei siinä mitkään hoitoon menemiset auta... Voi käydä päinvastoin eli menee vain tilanne huonompaan suuntaan.
Nainen parantaa masentuneen ei terpaia.
Entä mitä nainen sellaisesta suhteesta saa? Miten masentuneelle käy kun tulee riita/välirikko? Miksi terve nainen hakisi tieten tahtoen masennusta sairastavan seuraa? Mitä iloa masentuneelle olisi terveestä kumppanista, jolla olisi töitä, opintoja, harrastuksia, ystäviä ja muita menoja? Parantaisiko se masentuneen itseluottamusta, kun hän istuisi toimintakyvyttömänä kotona sillä aikaa kun tyttöystävä olisi zumbassa ja jumpassa ja shoppailemassa ja tulisi iloisella mielellä kotiin iltamyöhällä?
Vai oliko ajatuksena, että sen naisenkin kuuluisi masentua ja menettää toimintakykynsä? Miksi kukaan haluaisi sellaisen suhteen?
Jotkut näistä aivopieruistanne ovat vaan kerta kaikkiaan uskomattoman rasittavia. Ei minkäänlaista todellisuuspohjaa, ei pienintäkään halua tehdä itse jotain elämälleen, vain hirvittävä katkeruus siitä kun muut uskaltavat elää ja itse ei.
Haluan vain jonkun naisen. jota käyttää muutaman kerran viikossa seksiin.
Jos olisit hyvä rakastaja niin sinulla olisi sellainen nainen. FYI: naiset haluavat seksiä ihan yhtä lailla kuin miehetkin. Mutta vain miehiltä, jotka osaavat tyydyttää heidät.
Sehän tässä se ongelma onkin, kun muut vaativat minulta, enkä vain minä heiltä.
Aivan, eli yksinäiset ja kokemattomat jäävät ilman ja ne pari rupikyrpää pelimiestä, jotka näkevät naisessa ainoastaan pillun, saavat sitä. Miten naista voisi muka kunnioittaa, kun eihän se edes ole tarpeen?
Ei se uskalluksesta ole kiinni se eläminen.
Miksi kutsut seksiä harrastavia miehiä "rupikyrviksi"? Tunnistatko tunteen tuossa takana? Se on kateus.
No miksi niille ei olisi kateellinen? Kateus on luonnollinen reaktio, vaikkakin negatiivinen.
Se nyt tuppaa olemaan niin, että kun paneskelee jatkuvasti eri reikiä, niin riski saada sukupuolitauti kasvaa. Herpes ja nämä iki-ihanat visvasyylät voivat tarttua kortsusta huolimatta, koska se ei tarvitse muuta, kuin että kassisi koskettaa panosi reisiä, missä mahdollisesti on pipi kohta ja sinulla on hubaa alapäässä. Mutta kun kaikki eivät edes käytä sellaista välinettä, niin riski, vielä isommalle kivalle on toki suurempi. Tällaisten idioottien takia ei nykyään oikeastaan edes uskalla vilkaistakaan ketään muijaa, kun on itselläkin jo kuppa ja herpes laakista.
Mikset keskitä energiaasi itseesi, niin että sullakin olisi jonakin päivänä naisia?
Ei ne sukupuolitaudit ole käsittääkseni suhun vaarassa tarttua?
Minulle olisi tällä hetkellä henkisesti tyydyttävintä käyttää sinuun fyysistä väkivaltaa.
Joo, mutta etkö pysty havaitsemaan mikä tunne siinä on takana, mitä yrität peittää? Eihän asioiden ulkoistaminen tai toiminnallisuus vie sitä tunnetta tai pahaa oloa pois (paitsi todella sairailta ihmisiltä joksikin aikaa).
Muttet voi kiistää sitä, että panomiehet ovat potentiaalisia rupikyrpiä.
Mutta miksi sua kiinnostaa ruvet toisten kyrvissä? Eikö kannattaisi keskittyä itseensä enempi? Sulla niitä "rupia" on pään sisällä.
Pointti oli se, että ihmiset, jotka ehkä osaisivat oikeasti arvostaa naista naisena, eikä vain panopuuna, jäävät ilman, koska, kuten täti limasuukin tuossa ylempänä sanoo, he eivät osaa tyydyttää naista kokemattomina. Sen sijaan naiset piirittävät juuri niitä muutamaa potentiaalista rupikyrpää, jotka ovat juuri sellaisia, koska he osaavat pelata joka ilta itsensä sinisilmäisten naisten jalkojen väliin. Heitä kiinnostaa vain pillu, ja sitten kun naiset tämän tajuavat, he haukkuvat taas kaikki miehet kusipäiksi, joilla on vain se yksi asia mielessä. Tämän jälkeen he sortuvat taas samanlaiseen, karttaen samalla, kuin ruttoa, niitä, jotka eivät ole onnistuneet treenauttamaan itseään lukemattomilla helpoilla nakeilla, käynyt hakemassa siinä välissä pallitohtorilta salvaa kikkelin kutinaan ja mennyt jokaisen panon jälkeen kaveriporukkaansa antamaan arvosanaa kaadolleen.
Mutta jos ne naiset haluavat sellaista seuraa? Se jälkeenpäin haukkuminen on pelkkä leikki, tunteiden purkamista. Kerrot taas tuossa jotain ihmeellistä tarinaa peittääksesi kateuden ja huonommuuden tunteitasi, huomaatko?
Sanot aina kaikille tuota samaa, huomaatko?
Huomaan kyllä. Tuo tunteiden peittäminen ja väärinkäsittely on yleinen ongelma.
Ihmeellistä tarinaa? Juuri tuollaiset keikarit ja pelimiehethän naisia kiinnostavat, sekä pahat pojat ja retkut. Kiltit miehet vain sanoissa. Sitten, kun retku nykäisee turpaan, muijille se tulee muka yllätyksenä.
Mutta voihan tuo ollakin joku leikki, osaavathan jo alaikäisetkin metsästää vanhempaa kikulia ja sen jälkeen, juu, leikitään ja mennään valittamaan, että "Tuo setä pani pääni sekaisin, olen nyt kovin järkyttynyt", tulee tuomio ja "hyväksikäytetty" saa vielä korvauksiakin, ja ikää "uhrilla" oli se pari viikkoa vajaa 16. No, raiskarithan ovat sitten hyvällä asialla, saavat naiset haluamaansa seuraa hetkeksi ja pääsevät sen jälkeen taas harrastamaan sitä leikkiään.
Omat juttusi ovat ihmeellistä tarinaa, jotka ovat vain omia ajatuksiasi, ja joilla pyrit kumoamaan asioita, jotka on monesti todettukin olevan muuta, kuin pelkkiä ajatuksia päässä. Motiiviasi en tiedä, mutta ehkä oletkin itse turhan vahvalla lääkityksellä.
Millaisen miehen äitisi valitsi? Entä mahdolliset sisaresi? Serkkutyttösi? Jos koko suku on retkahtanut renttuihin ja rikollisiin niin sitten ymmärrän ajatusmaailmasi. Jos taas tuttavapiirisi on täynnä tällaisia pareja niin kehotan vaihtamaan tuttavapiiriä. Omassa ystävä-/tuttavapiirissäni ei ole yhtään tällaista paria. Tunnen kyllä myös ihmisiä, jotka ovat livenneet "laitapoluille", mutta heille on yhteistä että elämäntapa koskee molempia. Ei ole sellaisia pareja, joissa rehellistä ja päihteetöntä elämää viettävä nainen hoivaisi renttumiestä.
Kyllä minä olen Visible manin kanssa samaa mieltä, että kannattaisi laittaa energiaa itseen eikä siihen että pyrkii muuttamaan muita ihmisiä mieleisikseen.
Niin nimenomaan ihmeellistä tarinaa retkuista ja naisista ja panoista. En tunne tai edes tiedä henkilökohtaisesti yhtäkään retkua tai renttua ja ylipäänsä vain pari tyyppiä joista voisi suoralta kädeltä sanoa että heidän käytöksessään muita kohtaan on parantamisen varaa. Silti 80% tutuistani on ollut suhteessa ja 90% harrastanut seksiä. Ja nyt siis puhutaan vielä nuorista ihmisistä (monet tutuistani ovat minua jonkin verran nuorempia). Tulevaisuudessa nuo prosentit tulevat kasvamaan entisestään.
Sulla on ollut vaikeuksia saada naista ja olet sitten kehittänyt tuollaisen vihaisen harhan päässäsi. Mutta kai ymmärrät sen tunteen siinä taustalla? Se on häpeän ja huonommuuden tunne, jota et halua kokea, vaan alat sen sijaan ajaattelemaan että naisissa ja heidän käytöksessään on vikaa.
Ja mitä tarkoitat kilteillä miehillä? Kaltaisiasi ongelmaisia ihmisiä? Ihmisiä jotka eivät osaa pitää puoliaan? Ihmisiä jotka eivät uskalla ilmaista tunteitaan? Passiivis-aggressiivisia ja katkeria ihmisiä? Eivät nuo ole kiltteyttä.
Kertoisitko vielä mitä pyrkinyt kumoamaan, joiden on todettu olevan muuta? Täällä esitetään jatkuvasti kritiikkiä minua kohtaan, mutta mitään ei avata tai yksilöidä. Se ei oikein johda mihinkään.
Siinä sinulle vihaista harhaa:
http://www.terve.fi/miksi-naiset-rakastuvat-renttuihin-0
Googlaa, aiheesta löytyy paljon keskustelua. Mene lueskelemaan jonkun tv-sarjan keskustelupalstalle, niin löydät kuola suusta valuen kirjoitettuja ylistämisviestejä sarjan pahista koskien, ja näet, että naiset itsekin sanovat, että niissä pahoissa pojissa on sitten sitä jotain.
Kiltteys on sitä, että ottaa muut huomioon, on kohtelias, huomaavainen ja kiltti. Se, että paskat nakkaa muista ja ajaa vain omia etujaan, ei ole kiltteyttä. Arvaa, kummat kiinnostavat naisia enemmän? Onko se sitä, ettei osaa pitää puoliaan, jos ei survo nyrkkiä heti sellaisen ihmisen turpaan, joka ei päästä sinua etuilemaan snagarijonossa? Ja tunteettomuus nimenomaan kiehtoo naisia. Ne miehet, jotka osaavat näyttää tunteensa ja itkevät, ovat nössöjä. Häikäilemättömyys omien etujen saavuttamiseksi on se avain naisten suosioon, eikä se ole kiltteyttä.
Tuo viimeinen juttusi, tsekkaa se linkki.
On ne elukoita.
http://www.avatv.fi/rakkausjaseksi/artikkeli.shtml/naiset-eivat-halua-kilttia-miesta---lue-miksi/2011/04/1305857
http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33297-miesten-muokkaaminen-haluttuun-suuntaan
Naiset viehättyvät itsevarman oloisista miehistä. Ihminen voi olla itsevarma terveen itsetunnon kautta tai sitten vaikuttaa itsevarmalta suojaamalla psyykeensä heikkouksia epäterveellä tavalla, ääri-esimerkkinä juuri klassiset narsistit. Mitä henkisesti kypsymättömämpi nainen on, sen vaikeampaa tai haluttomampaa on tehdä eroa aidon ja esityksen välillä. Sen takia naiset rakastuvat sekä retkuihin että itsevarmoihin kunnon miehiin. Sitten ovat tietysti vielä naiset, jotka ovat itse henkisesti hyvin sairaita ja hakevat miehistänsä nimenomaan kaltoinkohtelevia tekijöitä.
Mutta miksi sinä keskityt niin paljon näihin renttuihin? Tuossa tutkimuksessahan puhuttiin kumppanien määrän keski-arvoista. Samalla tavalla voin sanoa että miehillä joiden testosteroni on lähellä nelkyt nmol/L on keskimäärin eniten partnereita. Mutta mitä väliä sillä on? Onhan niitä partnereita suurimmalla osalla muistakin miehistä.
Yksi tämän hetken läheisimmistä tuttavistani on hyvinkin kiltti, mutta saa silti halutessaan joka viikko baarista naisseuraa ja useat naiset soittelevat jatkuvasti hänen peräänsä. Eikä kyseinen kaveri ole koskaan hakannut ketään snägäri-jonossa.
Monet ihmiset sekoittavat kiltteyden alistumiseen, tahdottomuuteen, miellyttämisen haluun, kyvyttömyyteen ilmaista "negatiivisia" tunteita, itsensä väheksymiseen ja moniin muihin hyvin sairaalloisiin piirteisiin. Ja monet kyseisellä tavalla sairaat kutsuvat itseään kilteiksi. Mikä vaikuttaa olevan kyseessä sinunkin kohdalla.
Huomaatko tässäkin mikä oli avatv:n artikkelissa pahan pojan vastakohta? Ovimatto. Arka. Tylsä. Mies joka käy töissä ja muun aikaa katsoo sohvalla televisiota. Pelkää riitelyä. Ja niin edelleen. Jos nuo ovat vaihtoehdot, niin varmasti "pahat pojat" kiinnostavat enemmän.
Sekä kiltteyden että pahan pojan määritelmät ovat monessa yhteydessä pahasti vääristyneet. Pahalla pojalla saatetaan viitata aivan normaaliin ihmiseen ja kiltillä taas hyvin varhaisesti häiriintyneeseen terapian tarpeessa olevaan potilaaseen.
Minä en yritä miellyttää ketään, enkä pidä muita parempana, kuin itseäni ja ilmaisen myös negatiivisia tunteitani, kuten olet myös itsekin huomautellut, mutta olen myös kiltti, tai ainakin olen tähän saakka ollut.
Kaverillasi on joko pasku lompsa, tai paksu muna, tai sitten hän on supliikkimiehiä, kyllähän tuollaisen perään soitellaan. Jos hän ei edustaisi noita, hänen perään soiteltaisiin vain, jos hän olisi väkivaltainen.
Niin, ja siinä puhuttiin myös naisten eläimellisyydestä, eli hoivaamisvietistä ja alkukantaisesta uskomuksesta, että jos osaa heiluttaa nyrkkiä, osaa heiluttaa myös heppiä, sekä saman asian luomasta turvallisuuden illuusiosta. Myöskin naisten sinisilmäisyys ja pelkuruus mainittiin.
Tylsänä naiset pitävät jo miestä, joka ei polta spaddua, tai kallista pulloa ja pelkkä pukeutumistyyli kertoo heille jo kaiken oleellisen. Eikä tarvitse olla mikään ovimatto, kun jo on vässykkä.
Kuten olen huomautellut? Enhän ole edes tavannut sinua. Ei kehoitus netissä jollekulle "mennä syömään lääkkeensä" ole sama asia kuin terve vihan ilmaisu. Kirjoitustesi perusteella et myöskään vaikuta ihmiseltä joka arvostaa itseään, joten vaikea nähdä miten et pitäisi muita itseäsi parempana.
Kaverini on köyhä opiskelija, munansa on keskiverto-mittainen, eivätkä hänen puhelahjansakaan ole poikkeukselliset. Ulkonäkö ja olemus on toki naisten mieleen, loppu on kiinni itsevarmuudesta ja ystävällisyydestä. Olen nähnyt hänet nuorempana vähemmän itsevarmana, jolloin naiset eivät hänelle samalla tavalla lämmenneet, vaikka ulkonäöstä pitivätkin.
Taisit sanoa tuolla jossain alempana ettet puhu "ATM-soopaa", mutta ihan samaa katkeraa ja vihaista settiä heität. Kysytään nyt sitten sinultakin että kuinka moneen naiseen olet edes elämäsi aikana tutustunut hyvänpäivän tuttavuutta syvemmin?
Ja vieläkin, pystytkö tunnistamaan tunteen kaiken tuon vihamielisen soopan takana, vaikket sitä uskaltaisi tai sietäisi kokeakaan?
Mutta onhan miehilläkin eläimellisiä viettejä, eläimiä kun olemme?
Pysähdy hetkeksi miettimään, että onko tuo naisten lyttääminen tehnyt sinut onnelliseksi? Ylipäänsä onko toisten mitätöiminen koskaan tehnyt sinua onnelliseksi? En oikein usko.
Puhut kyvyttömyydestä ilmaista negatiivisia tunteita, ja kaiken aikaa sanot minua katkeraksi ja vihamieliseksi tekstieni perusteella. Mitäs muuta tekstini ovat, kuin negatiivisten tunteideni ilmaisua?
Kysyit minulta, että olenko se joku nimimerkki, joka puhuu atm-soopaa, ja vastasin, etten ole, enkä olekaan. Minä en jaottele ihmisiä ylempiin, tai alempiin, vaan kivoihin ja kusipäihin, jälkimmäisiä en diggaa.
En moneenkaan naiseen, mutta mitäs väliä sillä on minkään muun kanssa, kuin sen, että naiset itse jaottelevat miehet ylempiin ja alempiin?
Ja se tunne on vitutus.
Se, että minä puhun tosiasioita ei ole mitään lyttäämistä. Miksi naiset ovat vuosikausia saaneet puhua miesten eläimellisyydestä ja nyt kun minä vain totean tosiasian, että naisillakin on eläimellisiä viettejä, niin se ei ole edelleenkään sallittua? Aivan samalla tavalla miehet ovat saaneet vuosikausia kuulla olevansa sikoja, vain koska ovat miehiä. Miksi naiset eivät ymmärrä, että he ovat aivan samanlaisia elukoita, huolimatta siitä, että pistävät parfyymiä ja stailaavat tukkansa ja koreilevat ulkoisesti? Jos mies arvostelee naisen ulkonäköä, siitä nousee helvetinmoinen haloo ja sinun kaltaisesi orhetkin paheksuvat sitä, mutta naisilla on täysi oikeus vaatia miehiltä tiettyjä ominaisuuksia ja jaotella törkeästi miehet ylemmän- ja alemman tason yksilöihin. Miesten pitäisi ikäänkuin nuolla naisten perseitä jatkuvasti ja samalla muijat vaativat miehiä sopeutumaan heidän muotteihinsa. Jo ala-asteelta lähtien opettajat tekivät selväksi kuinka poikien pitää tyttöjä käsitellä. Pojat olivat lähtökohtaisesti syyllisiä ja pahantekijöitä, kun taas tytöt viattomia pulmusia. Yläasteella tehtiin selväksi, että pojat juoksevat vain pillun perässä ja jatkuvasti kuuli, naisopettajilta varsinkin, sitä samaa "Ja pojat muistavat sitten, että....", eihän tytöillä koskaan ollut mitään mielessä, sen takia he pukeutuivatkin suht. hutsahtaviin vaatteisiin ja keimailivat vanhemmille jätkille ja pamahtelivat paksuksi jo alaikäisinä. Miesten luontaiset halut ovat paheksuttavia, mutta naisillahan ne ovat täysin hyväksyttäviä. Mainitaan nyt taas tämä miesten Thaimaan matkailu, kuinka naiset ja mediakin paheksuvat näitä "huorareissuja" ja taas haukutaan miehiä sioiksi. Naiset matkustavat Gambiaan mustan mulkun perässä ja ne ovatkin vain ihania lomaromansseja. Naisten kohdalla kaikki silotellaan ja annetaan ymmärtää, että kyseessä on viatonta touhua, kun taas miehillä vastaava on räkäistä sikailua ja aina on likaisia ajatuksia takana. Koko yhteiskunta myötäilee naisia ja naiset vaativat tasa-arvoa. Nainen kärähtää alaikäisen kanssa vehtaamisesta ja hyvä kun asiasta edes mainitaan missään, ja tuomio on tottakai lievempi, kuin miehillä, koska naisethan ovat viattomia ja kilttejä, hoivaavia olentoja. Mies kärähtää samasta asiasta ja heti on koko maa tuomitsemassa tuollaisen saastan ja hakkaamassa munia poikki, vaikka kyseessä olisikin ollut ihan viaton, vaikkapa yksinäisen ihmisen, läheisyyden tarve. Naisen motiivia tuskin edes kyseenalaistetaan, vaikka naisethan saavat aina, kun haluavat. Mies on automaattisesti hyväksikäyttäjä.
Vituttaa siis se, että MIEHET OVAT SIKOJA JA NAISET PULMUSIA PUHTOISIA! Ja se, että ajatus katkesi, enkä muista mitä piti kirjoittaa.
Tarkalleen ottaen, emme ole eläimiä, koska ihminenhän sen on määritellyt, mikä on eläin, ja niillähän tarkoitetaan kaikkia muita otuksia, kuin ihmisiä. Olemme kaikki samanlaisia olentoja, mutta kaikki muut olennot, kuin ihmiset, ovat ihmisen mielestä eläimiä.
Maailma tarvitsee naisia, miehiä ei juurikaan.
Niitä tunteita pitää osata ilmaista terveellä tavalla (ja ulkomaailmassa muille ihmisille). Ei katkera nettikirjoittelu auta.
Jos sanot että naiset antavat pillua kusipäille ja kiltit miehet jäävät ilman, olet tehnyt aivan samanlaisen jaottelun alempi- ja ylempitasoisiin kuin "at-miehet".
Vitutus on vain lopullinen olotila kaikista tunteistasi, etkö pysty tunnistamaan ja myöntämään niitä? Suosittelen terapiaa.
Sä olet kopioinut jotain vihaisia ja katkeria tilityksiä ja tarinoita nettipalstoilta ja yhdistänyt ne päässäsi tälläisiksi ajatuksiksi. Ei sillä ole edes väliä mikä on totta ja mikä ei, tälläinen vihainen ja alentava suhtautuminen esim. naisiin ei auta sua millään tavalla. Eihän se sua tee paremmaksi vaikka naiset olisivat kuinka pahoja tahansa. Tekisikö se sut onnelliseksi, jos kaikki maailman naiset tulisivat sanomaan että ovat pahoja? Ei tekisi. Tyytyväiseksi ehkä viikoksi tai kuukaudeksi, kunnes sun täytyisi taas keksiä joku uusi kanava mihin purat pahan olosi.
Sun pitää alkaa enemmän ja enemmän pohtimaan sun kateuden, häpeän ja huonommuuden tunteita.
Jos sinua itkettää, sinä itket, jos olet iloinen, sinä naurat, jos sinua vituttaa, niin eikös se ole aivan tervettä ilmaisua päästää höyryjä pihalle? Jos yritätä hymyillä tuon tunteesi päälle, silloinhan syntyy niitä patoumia, jotka taas saattavat sopivan laukaisijan kohdalla räjähtää silmille.
Ei kyse ole mistään tasoeroista, vaan siitä, että joillain vain lotisee päässä, eivätkä he silloin ole kivoja. Jos ihminen pyrkii tekemään hallaa muille, heidän seuransa ei vain yksinkertaisesti ole terveellistä ja tämä on täysin perusteltu syy välttää tällaisia ihmisiä. Ytm/Atm-skeidassa kyse on ihmisten luokittelusta paremmiksi ja huonommiksi ja se on oikeastaan ihan sama periaate, kuin miten natsit luokittelivat ihmisiä herrarotuun ja ali-ihmisiin.
Pysty myöntämään mitä? Sitä, että vituttaa? Juurihan sen tein.
Kuinka?
Vihaan vääryyttä ja tämä yhteiskunta tekee sitä kaiken aikaa. Tämä naisten nuoleminen ja muu tekopyhyys vituttavat todella. Siinä syyt tunteisiini.
Kyllä minä muodostan omat ajatukseni, minulla on kumminkin silmät ja korvat, sekä omakohtaiset kokemukset, jotka auttavat muodostamaan käsityksiä tietyistä asioista. Mistäs tiedät, vaikka olisit lukenut minun tekstejäni muilla palstoilla?
Et pysty näkemään noiden pinnalla olevien ajatuskuvioittesi ja pahan olosi taakse. Ymmärrätkö sä toimintasi edes teoreettisesti? Millä tavalla ihminen suojautuu häpeän tunteelta?
Minkä takia nuo asiat eivät häiritse muita yhtä paljon? Ovatko kaikki muut tyhmiä?
Ei minua mikään hävetä, jos sitä meinaat. Minua ei hävetä sellaisetkaan asiat, jotka saavat muut noloksi. Jos teen jotain, mikä mielletään noloksi, minua ei nolota, tai hävetä se juttu itsessään, mutta se, että muut luultavasti kuvittelevat minun olevan nolona sillä hetkellä, saa oloni lievästi epämukavaksi.
Kun se on niin, että jos joku vie lompsasi kädestäsi, niin ei silloin nolota, vaan vituttaa moiset. Sanotaan nyt taas niin, että elämä on vienyt minulta monta lompsaa ja ymmärrät varmaan tunteeni.
Joo, muut ovat tyhmiä. He eivät välitä mistään, koska pelaavat kaikki omaan pussiin. He myyvät itsensä päästäkseen tavoitteeseen, mikä ei ole minun juttuni, koska en ole huora. Minua vituttaa se, että ihmisillä ei ole selkärankaa olla ihmisiksi, vaan he ovat itsekeskeisiä omaa viihtyvyyttään, muiden kustannuksella vaalivia sontakasoja. Jos he saavat jotain, mistä he hyötyvät, he unohtavat periaatteensa ja muuttuvat osaksi sitä paskaa, jota vastaan he ovat puhuneet, ja tällä tavalla työntävät kaikkea kohti tunkiota. Minä taas en viihdy sellaisessa paikassa, joten ymmärtänet, että tämä liikuttaa minua vahvasti. Nämä ns. herrasmiehet esim. ovat vain pimpin perässä juoksevia pukkeja, jotka tekevät ihan mitä tahansa saadakseen. Tällaiset ovat niitä, jotka rupeavat ajamaan naisten etuja, huonontaen näin edelleen miesten asemaa, ja kaikki vain voidellakseen naisia. Nämä ovat oikeastaan itsekin mulkulla varustettuja akkoja, jotka joutaisivatkin sinne tunkiolle.
Tämä keskustelu ei ole oikein hedelmällistä, jos et tunnista lainkaan tunteitasi. Suosittelen ehdottomasti psykoterapiaa.
Ei pidä aina paikkaansa. Minä olen ollut pienenä sosiaalinen tapaus ja ilopilleri. Suosittu myös ala-asteella. Ei ollut pulaa kavereista.
Muutos täysin päinvastaiseen suuntaan tapahtui teini-iässä. Päässä naksahti ja lapsuus loppui. Silloin minusta tuli "synkkä", syrjäänvetäytyvä ja ujo. En jaksanut kavereiden lapsellisia juttuja. Minua ne ärsytti, eikä inhottavat pojat kiinnostanu ollenkaan. Voisin sanoa että silloin kasvoin älyllisesti ulos lapsuudesta ja naiiviudesta. Taisin harpata ohi nuoruuden. Eihän sellaisen murroksen jälkeen todellakaan enää pysty olemaan lapsenmielinen. Olen kauan ollut henkisesti vanha.
Joskus minua hävetti olla niin yksinäinen kouluissa ja ihmisten ilmoilla. Oman ikäiset katselee kummeksuen ja nokan vartta pitkin. Myös opettajat jne. Fakta on kuitenkin se, etten jaksa kauaa ihmisten seurassa. Haluan mennä ja tulla oman aikataulun mukaan, en muiden. Voisin sanoa olevani HC nörtti, nokka kiinni tietokoneessa ym. ruudussa. Tarttisin tod.näk. samanlaisen henkilön seuraa.
Mistä tiedä johtuiko tuo naksahdus lapsuuden kasvuympäristöstä? Ja jos tiedät millaisen ihmisen seuraa kaipaat, niin miksei sinulla ole sellaista seuraa?
geneettistä.
eipä ole löytynyt kyllin samankaltaista seuraa. Kaikki tuntuu olevan liian erilaisia, yks tykkää juosta urheilemassa, toinen ryyppää, kolmas liehuu missä lie!!!!
Mikset siedä erilaisuutta muissa ihmisissä? Veikkaan sen johtuvan pieleen menneestä äiti-suhteesta.
Kiitos kirjoituksestasi, se on hieno. Siitä sain lohtua minäkin, jo elämää kokenut. Käsittääkseni just se symbioottinen vaihe jos on mahdollisimman kunnossa vauvana, niin silläkin jo ihminen pötkii pitkälle, ja sitten sen jälkeen kun uhmaiässä tunteita näytetään ja käytetään. Jos sitten niihin ei jotenkin kyetä vastaamaan, niin ihminen suoraan sanottuna vinksahtaa.
Tunne-elämän häiriöt ja pystymättömyys liittyä ihmisiin, läheisiin suhteisiin, juontaa tuosta. Ja varsinkin siitä, jos tilanne läheisyyden ja kaikenlaisen mainitsemasi harjaantumisen saamiseen ei myöhemminkään jostakin syystä toimi. Omasta kokemuksestani kirjoitan.
Koulukiusaaminen on joskus kyllä henkimaailman juttu, se kenet otetaan kohteeksi, mutta eikös useinmiten erilaisuus riitä - ihan missä tahansa asiassa, eniten taitaa olla ulkonäkö. Myös jos koulutoverit kaivavat jonkin perheeseen liittyvän asian esiin, niin se ainakin aikoinaan oli kauhea kiusaamisen aihe. Nykyään en asiaa niinkään tunne, vain tiedän, että liian yleistä ja kamalaa.
Edellä oleva siis Aloittajalle. En lukenut vielä muita kommentteja.
kiusaajia katselee, niin on vallan hyvä olla erilainen kuin he. En haluaisi olla kiusaaja mistään hinnasta.
>>Käsittääkseni just se symbioottinen vaihe jos on mahdollisimman kunnossa vauvana, niin silläkin jo ihminen pötkii pitkälle, ja sitten sen jälkeen kun uhmaiässä tunteita näytetään ja käytetään. Jos sitten niihin ei jotenkin kyetä vastaamaan, niin ihminen suoraan sanottuna vinksahtaa.
Joo, toiset ovat geneettisesti herkempiä kuin toiset. Sitä suurempi syy heille hakeutua hoitoon, jos asiat ovat menneet pieleen.
Edellisessä viestissäni pohdin ihmistä ja vieläpä ihan tavallista. Meillä kaikilla on oma tasonsa sietää vastoinkäymisiä ja erikoisesti niitä, jotka ovat pitkäkestoisia. Taas kukaan ihminen ei mahdollistu ohjaamaan arkea ja arjentapahtumia / vastoinkäymisiään.
Mutta se on todellisuutta. Jos ihmisellä on ympäristö /yhteiskunta rauhallinen ja toisia ihmisiä positiivisesti huomioiva, niin me kaikki voimme paremmin. Tavallaan ihmiset ovat samassa veneessä ja näin syyllistäminen tai jonkun ongelman kohdistaminen yksittäiseen ihmiseen on väärin. Kovuus ja väinpitämättömyys on pahasta kaikille. Olkoompa ihminen tämän arvomaailman viestittäjä tai viestin saaja.
Sekin on todellisuutta, miten herkät /ylireagoivat ihmiset imuroivat ympäristöstään (muista ihmisistä) tätä mielensa järkyttäjää sanattoman viestinnän kautta. Niin, perusongelma mielestäni on juuri siinä kun ihminen (siis kollektiivisesti) reagoi sanattomaan viestintään n 85 % ja sanalliseen vain 15%. ja toisin päin ihminen ilmentää itseään sanattomalla viestinnällä 85% ja sanallisella vain 15%.
Niin, ihmisen mielikuvat vääristyvät erittäin helposti sanattoman viestinnän kautta liittyen herkkyyteen.
Visible man, olet sanonut jo asiasi monta kertaa. Hoet vain joka viestissä tuota samaa terapia paskaa. Sinusta tulee mieleen joku hullu lahkon perustaja joka saarnaa sanomaansa. Siis: Luimme mielipiteesi jo ensimmäisellä kerralla, lopeta jankuttaminen.
Samalla tavallahan ihmiset jankuttavat minulle takaisin, takertuen puolustuskeinoihinsa häpeää vastaan. Miksei heidän jankutuksensa häiritse sinua?