Vauvat + kissat

Minäkin mietin tuota samaa asiaa odotusaikana. Ja kun kissa sai enenn vauvaa nukkua meidän sängyssä ja odotusaikanakin nukkui vatsan päällä/kyljessä kiinni.
Meillä tyttö nyt puolivuotias. Ja kissa ei ole saanut nukkua makuuhuoneessa silloin kun siellä on vauva. Eli yöllä ovi kiinni ja päivällä täytyy vahtia, jos vauva nukkuu pinnasängyssö tai vaunuissa ettei kissa mene sinne.
Meillä kyllä toi kissa ei mee vaunuihin/pinnasänkyyn jos tyttö siellä nukkuu.. Tyhjiin vaunuihin/sänkyyn kyllä sitten menee..

Ei meillä ainakaan tuo kissa ole '"protestoinut" mitenkään lapsen tulon myötä..

Meillä 4 kissaa kun vauva tuli...eikä minkäänlaisia ongelmia ole ollut. Kissat lähinnä kiersivät rääkyvän paketin kaukaa eikä vauvakaan osannut vielä kiinnostua kissoista

Pinnasänkyyn ostimme kissasuojan. Todella kätsy vehje,eikä tarvinnut pelätä meneekö kissa pinnikseen. Kun lapsi siirrettiin omaan huoneeseen niin pidimme huoneen oven aina kiinni nukkuessa.

Mielestäni lapsi ei ole mikään syy laittaa lemmikkiä pois. Se on omasta asenteesta kiinni ja ottaa asioista selvää.

Nii ja kaiken 4 keskelle meille tuli vielä koira. Eikä YHTÄKÄÄN ongelma tilannetta ole tullut tai ollut lapsen ja eläimien kesken.

Idiootteja nämä, jotka ehdottavat lemmikistä luopumista lapsen takia. Se on perheenjäsen, ei lelu.

Hienoa kuultavaa!
Itse en jaksa myöskään ymmärtää näitä jotka "pelkää" pitää kissoja ja muita lemmikkejä kotonaan. Monia tiedän jotka ovat laittaneet eläimiä pois odotusaikanaan, meidän mirrit ainakin niin rakkaita otuksia etten itse osannut pitää sitä edes vaihtoehtona :)

Samaa kuuntelin minä odotus aikana. Kaikki sanoi, että kissat pitää hävittää. Tuo kuulemma ongelmia ja peloteltiin ties millä. En jaksanut kuunnella ja totesin, että kissani jää, ne on perheen jäseniä siinä missä tuleva lapsikin. Kautta aikain on eläimet ja vauvat pystyneet elään samassa taloudessa...
mutta joo, itsellä 2 kissaa ja aika tutulta kuulostaa tuo Angel8427 kertomus. Makkarin ovi on tosissaan öisin kiinni. Pientä totuttelua se vaati, että kissat ei makkariin pääse. Muuten mennyt ihan loistavasti. Toinen kissa pelkää meidän vauvaa välillä ja juoksee karkuun, mutta ei mitään ongelmia ole kuitenkaan ollut. Kissat kyllä tottuvat uuteen perheenjäseneen, ällä vaan luovu rakkaista.

Minulla 4kissaa.Totuteltiin pikku hiljaa kissat uuteen tulokkaaseen,siten että kun minä ja poika olimme vielä sairaalassa,mies toi kotiin vauvan tuoksuisia vaatteita/peittoa yms,että kissat saivat nuuskia ja tottua vauvan tuoksuun.
Kotiin päästyämme annoimme kissojen lähestyä ihan omaan tahtiin vauvaa.. ja sai tehdä tuttavuutta valvovien silmien alla.
Kaksi kissaa oli mukana sohvalla "syömisaikaan"änkesivät syliin mukaan.
Rapsutukset pystyi hoitamaan siinä ohessa.
Antaa kissoille paljo huomiota,että ei koe olevansa hylättyjä uuden perheenjäsenen tultua taloon.
Toimivat "itkuhälyttiminä"kun vauva huusi/ oli jokin hätänä.
Me keksimme laittaa välioveen tollaisen hakasen,että ovi jää rauolleen ja kissat ei päässyt huoneeseen.
Nyt poika ollut omassa huoneessa jo reilu puoli vuotta.Ovi pidetään päivisin auki,paitsi päiväunien aikaan,jos nukkuu omassa sängyssä ovi hakasessa.
Ei tarvitse kissoja olla koko ajan vahtaamassa.Toimii meillä hyvin.Kissat tottuneet aika nopeasti meidän poikaan,nyt ne keskenään touhailee ja pojallakin välillä aika rajut silitystyylit,kisut vain pakenee paikalta jonnekkin,kun saavat tarpeeksi käsittelystä.

No tässä muutamia kokemuksia:

Meillä oli 3-vuotias melkoisen leikkisä kissa kun vauva tuli taloon. Tottui nopeasti tulokkaaseen. Kissa nukkui myös toisinaan perhepedissä jalkopäässä. Vauva oli siis meidän kanssamme samassa sängyssä. Vauvan kehto, jossa vauva myös välillä nukkui, oli kissalle täysin kielletty paikka. Myös silloin kuin se oli tyhjä. Nukkumisten kanssa ei ollut ongelmia. Kissa kävi jonkun kerran tassulla hiplaamassa vauvaa, kun hän nukkui, mutta tajusi itsekin, ettei niin pienen päälle voinut mennä, eikä lähempää kontaktia kannata tehdä.

Sisarellani oli 3 kissaa, kun esikoinen tuli taloon. Vanhin emokissa vahti, ettei nuoremmat kissat menneet vauvan huoneeseen. Eikä mennyt itsekään. Sama jatkui kun perheeseen tuli lisäystä. Ei siinä oikeasti voinut kissoista olla huolissaan, kun kissalauman johtaja itse määräsi lastenhuoneen kielletyksi alueeksi.

Tuttavaperheellä oli 2 kissaa kun perheeseen tuli vauva. Mitään kummempia ongelmia ei heilläkään ollut. Ja perheeseen tuli sittemmin toinenkin vauva, eikä edelleenkään ongelmia esiintynyt.

Jos kissan käytös huolettaa, saa osaan pinnasängyistä myös "kissaverkon" jolloin karvakaveri ei edes vahingossa pääse vauvan päälle.

On ikävää että sinua on peloteltu. Mutta jos ajattelet maalaisjärjellä- kuinka monta kertaa olet lukenut lööppiotsikon : "kissa tukehdutti vauvan" "taas kissa tukehdutti vauvan" "pienokainen menehtyi kätkytkuolemaan- kissan osuutta epäillään" "kissa makasi vauvan päällä- vauva teholle" `? "kätkytkuolemia ja kissojen yhteyttä tutkitaan?" "kissa raapi, vauva sokeutui"

Et varmastikaan ihan kauhean monta kertaa.

Vaikka on olemassa näitä ihmisiä, jotka "tietävät" kuinka kissat vaanivat vauvoja, ja heti kun vain hetki koittaa, käyvät tukehduttamassa kuoliaaksi tai ainakin puhkomassa silmät, niin todellisuudessa kissojen ja vauvojen välillä ei ihan mahdottomasti ongelmia taida esiintyä.

Paljon useammin kuin vauvantappajakissoista, saat lukea koirista jotka purevat vaarallisesti lapsia- aina silloin tällöin jopa tappavasti. Aika harvaa koiran, isonkaan sellaisen, omistajaa kuitenkaan ripitetään ylimieliseen ja kaikkitietävään sävyyn, että lemmikki olisi aivan pakko poistaa taloudesta vauvan takia.

Varovaisuus ja järjenkäyttö on aina sallittua ja suorastaan suositeltavaa vauvan ja minkä tahansa lemmikin suhteen. Ongelmia voi esiintyä, tai olla esiintymättä.

Meillä on kaksi kissaa ja mietin ihan samaa asiaa raskausaikana. pelotti, että onko kissat liian uteliaita ja tunkee vauvan viereen nukkumaan. Järjestelin jo raskausaikana kissoille varakodin, JOS ongelmia olisi tullut. Mutta nyt vauva on 4kk eikä yhtään ongelmaa vauvan ja kissojen kanssa ole ollut! Aluksi kissat katsoi oudosti uutta tulokasta ja kiertelivät ja haistelivat. Sitten se kiinnostus lopahti. Nykyään käyvät joskus nuuhkasemassa poikaa, mutta ei muuta.

meillä 2 kisua,ostin pinniksen ja vaunut enne vauvan tulemista,opettelin kissoja menemästä. kun pakkaus tuli kotiin kissat vältteli huutavaa vauvaa kuin ruttoa. alkuun oli makkarin ovi kiinni. nyt vauva 5kk nukkuu perhepedissä ja kisut saa vapaasti tull ja mennä ja olla vauvan lähellä. odottelen innolla mien kisut suhtautuu kun pakkaus alkaa liikkumaan?

Voi kun meilläkin olisi mennyt noin hyvin. Mutta kissamme on hyvin stressiherkkä ja vauvan tulo sekoitti sen elämän pahasti. Nyt on alkanut esim. lattioille pissaaminen ja kakkaaminen, sekä vaatteiden / kenkien pureskelu (mikä yleensä enemmän kai koirien juttu). Käytettiin kissa varmuuden vuoksi eläinlääkärissä ja eikä terveyden puolelta löytynyt mitään selitystä muuta kuin stressi. Kissa on perheemme jäsen, eikä siitä haluttaisi lapsen takia luopua, mutta emme tiedä kauanko tässä jaksaa joka päivä lattioita pestä ja tavaroita jemmata.

Mitä lapsen turvallisuuteen tulee, kissa ei kyllä mene vauvan lähellekään tai ole sille vaaraksi. Joten tässä mielessä asia on kunnossa.

Meillä kissamme otti esikoisemme todella hyvin vastaan, viimeisillä raskausviikoilla tämä ajoi minut kymmenen aikoihin illalla nukkumaan ja jäi makkarin ovelle vahtiin etten vaan tule pois sängystä. Vauvan synnyttyä ja meidän kotiuduttua kissa kävi haistelemassa uutta tulokasta ja merkkasi korvillaan ja hännällään pienokaisen tervetulleeksi, nykyisin ei välitä mitään vaikka tyttömme hoitaa häntä (tarttuu välillä tiukemmin kiinni ja välillä vain kokeilee, kissa neiti vaihtaa asentoa ja kehrää!). Vauvan ruvetessa yöunille, käy kissamme katsomassa vauvaa ja naukaisee hyvät yöt. Vauvelimme on 5kk ja kissamme hieman alle vuosikas :-)

me ostettiin varmuuden vuoksi kuukausi ennen la felinway haihdutin.. En tiedä oliko siitä mitään apua, mutta 4 kissaamme otti pikkuisen hyvin vastaan. ei ollut minkään näköisiä pissa tai muita stressi oireita. nyt 6 viikon jälkeen ainoa ongelma on se että, imettäessä yksi kissa haluaa tulla syliini istumaan ja pitää katsoa ettei kävele pikkuisen ylitse tunkiessaan sylkkyyn. ei ole kyllä ihanempaa tunnetta, kuin maata sohvalla kissa rintakehällä ja vauva tissillä.