Hei, Ystävä etäältä! Lunta vihmoo, niin myös mielessäni. Olen jäänyt niin totaalisen yksin elämään, tarkoitan parisuhteettomaan elämään. Muuten kyllä luotettavia ystäviä on elämässäni. Mistä ihmeestä löytäisin rakkaan kumppanin? Siis olisiko sinulla tietoa/näkyjä siitä, missä voisi olla mies minulle? Takana minulla on epäonnistuneita suhteita, varmaan johtuen omasta epävarmuudestani. Siitä en koskaan pääse eroon, mutta toivoisin, että tulisi mies, joka tykkäisi minusta juuri tällaisena. Siis näetkö ympärilläni vuosisadan yksinäisyyden vai jotain parempaa? Tämän visaisen kysymyksen esittää vaalea runosielu, joka pettynyt niin monta kertaa, että ei enää jaksaisi. Jostain kumman syystä uskon yhä rakkauteen. Hyvää kevään odotusta sinulle!
Ystävä etäältä
parvekelasitus
253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei,
Turhaan ainakaan siitä sinun ei kannata epävarmuuttasi ruokkia jos edelliset suhteet ovat karahtaneet kiville, sillä aika harvalle heti ensimmäisestä sopiva kohdalle napsahtaa.
Yleensä ottaen mitä puoleensavetävämpi henkilö, sitä enemmän on yrityksiä.
Olet sympaattinen tyyppi joka osaa nähdä elämässä koomisetkin puolet ja mieluummin nauraa ja ottaa opikseen kuin lannistuu katkeraksi kreettaksi . Tämäkin purkaus lienee sinulta vain väliaikainen taisteluväsymys ja yksinäisyyden puraisun aiheuttama epätoivon hetkellinen parkaisu.
Pyydä ihan vakavasti tätä tiukkapipoisinta kaveriasi etsimään itsellesi mies, painota sanaa kunnollinen mies eikä mikään litrahuuli (ei mitään pubireinoa). Ja sitten kanssa lupaat ilmestyä niille treffeille.
Kaverisi saattaa päätyä sinun kaasoksi vuosisadan hauskimpiin häihin.
Että tällainen tulkinta. Anna palaute joskus miten kävi.
Ja sinäkö jäisit yksin , tollaselle epäilylle nauran ääneen täällä, kyllä vakka kantensa löytää tässäkin tapauksessa.
Paljon kiitoksia vastauksestasi! Kunpa tämä kävisikin toteen. Ihan pientä taisteluväsymystä mielialani ei ole, vaan epäonni on vienyt minua jo pitemmän aikaa. Ymmärrän, että itse aiheutan sitä jollakin jopa mystisellä tavalla. Mutta liika on liikaa, minullekin. Olen oikeasti luovuttamassa kumppanuuden suhteen. Mutta mitä sitten? Ilman rakkautta on haikeaa elää. Toivon enkeleitä elämääni ja myös sinulle ja kiitos vielä. Viestissäsi on valoa ja positiivisuutta.